Huoltovarmuudesta ei saa tinkiä! (KL 30.8.2014)
Huoltovarmuudesta ei saa tinkiä! (KL 30.8.2014)
Suomen turvallisuuspolitiikkaa koskevassa lainsäädännössä suuri osa on valmiuslainsäädännöllä, jonka tarkoituksena on turvata maamme talouselämä, alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.
Sanotussa lainsäädännössä keskeinen osa on huoltovarmuuden turvaaminen poikkeusoloissa, joihin katsotaan kuuluvan mm. suuronnettomuus, vieraiden valtioiden välinen sota, sodan uhka ja voimakkaat myrskyt.
Huoltovarmuudessa ylivoimaisimmaksi nousee energia, sillä vain n. kolmasosa (1/3) meillä on omaa energiaa ja n. kaksikolmasosaa (2/3) kuluttamastamme energiasta tuodaan nykyisin rajojemme takaa.Ylivomaisesti eniten energiaa tuodaan Itäisestä naapurista, eli n. 70 %.
Sähkön osuus huoltovarmuudessa nousee kärkisijalle. Eihän valtakuntaa pistetä nurin helpoimmin muulla kuin sähköllä. Jos sähköä ei ole, niin vaikka miten monen pankin kortteja olisi kukkarossa, niin ruokaa kaupasta tai käteistä pankkiautomaatista ei heru, jos sähköt on poikki.
Sähköä meille tuodaan rajojen takaa n. 15 %, mutta kovien pakkasten aikaan huippu voi olla jopa n. 25 %. Huoltovarmuutta katsoen meidän pitäisi olla etenkin sähköntuotannossa niin omavaraisia, että voisimme jopa myydä sähköä n. 20 %, joka olisi tuotettu omilla uusiutuvilla raaka-aineilla, puulla ja turpeella.
Kun huoltovarmuutta katsotaan viimesodan 1939-1944 aikaiseen, niin ruisleipä, voi, peruna ja sianliha pitivät köyhät suomalaiset elossa. Energian lisäksi omavaraisuus omassa elintarvikeketjussa on erittäin tärkeää, sillä ei kummoista haulikkomiestä Tanskan salmiin tarvita, kun se estää ruoan tuonnin mm. rapakon takaa.
"Pelimiesten ja/tai ketaleiden puuhaamassa" EU:ssa mm. meidän maanviljelijöitä ja siihen kuuluvaa muuta ns. elintarvikeketjua on "lyöty kuin sikaa vatukossa". Viimeisin "suorastaan naurettava" on EU:n "etulyönnin elintarvikepakotteet" planeettamme omavaraisimmalle valtakunnalle - Venäjälle. Kun vielä huomioi meidän kansallisaarteemme, eli turpeen alasajon, niin "ymmärtää paremmin ketaleita".
Kun "pomot Brysselissä ryyppäävät", niin sanotut EU:n pakotteet itäiselle naapurillemme ovat hyvin ymmärrettäviä, sillä pitäähän jotakin näyttöä olla "tosikovasta haarukkahommasta". Valitettavasti pakotteilla lyödään eniten meitä köyhiä eläkeläisiä ja työläisiä, suhteellisesti eniten EU:lle maksajia.
Kuvaavaa sanotulle "Brysselin uunotukselle on", että jopa yli 60 prosenttia (%) medialle vastanneista suomalaisista pitää hyvänä EU:n Venäjään kohdistuvia "juusto- ja jugurttipakotteita", vaikka heidän leivän leikkaamisesta on tosiallinen kyse!
Jos itäinen naapuri "hyväntahtoisuuttaan sekä vastavuoroisuutta EU:lle kiitollisuutta osoittaessaan" pistää meille tulevat energiahanat kiinni (öljy, sähkö, maakaasu, kivihiili, yms.), niin "uunotettujen äänestystulos / prosentit voivat pudota".
EU:sta ja Eurosta eroon! Keskusteluyhteys ja ystävyys itäiseen naapuriin on säilytettävä! Natoon liittymisestä pitää keskustella ja huoltovarmuus kaikilta osin kaikkina aikoina on turvattava!
Kalevi Kauhanen Kapteeni evp., Kuopio