Kaatopaikan yhtiöittäminen oli kuopiolaisten edunvastaista toimintaa (SS 11.08.2004)

Kaatopaikan yhtiöittäminen oli kuopiolaisten edunvastaista toimintaa (11.08.2004)

Kiitos Pentti Tuoviselle kolumnistaan (SS 25.7) ja tarkentavasta vastineestaan (SS 29.7), joissa hän joillakin esimerkeillä toi elävästi esille kaupungin johdon toimintaa, joissa kuopiolaisten etu ei näytä olleen aina kirkkaasti mielessä. Malliksi kuopiolaisten edunvastaisesta toiminnassa käy Kuopion Energian toistuvien myynti- ja/tai pilkkomisyritysten lisäksi myös Kuopion kaatopaikan yhtiöittäminen.

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta samat valtuutetut, jotka 9.3.1998 olivat ”lahjoittamassa” Kuopion Energiaa Espoon Sähkö Oyj:lle, päättivät 27.11.2000 äänin 51-7 tehdä Kuopion kaatopaikasta yhtiön, eli Jätekukko Oy:n, ja antaa lahjanluontoisella oikeustoimella kaupungin kaatopaikkaa koskevan omaisuuden sanotulle yhtiölle.

Kaupunginjohtajien työjärjestyksen mukaan apulaiskaupunginjohtaja johtaa ja valvoo mm. energiahuoltoa sekä teknistä tointa, johon kuuluu mm. kaavoitukseen, rakentamiseen, vesi- ja jätevesihuoltoon sekä jätehuoltoon (kaatopaikkaan) kuuluvat asiat. Lisäksi hänen toimialaansa kuuluvat kaupungin osakeyhtiöitä koskevat asiat.

Nyt apulaiskaupunginjohtajan alainen teknisen toimen johtaja Tapio Räsänen on käynyt jopa julkisesti puolustelemaan kuopiolaisten edunvastaista menettelyä (Viikko Savo 30.06 ja 21.07), jossa hänen johdossaan olleesta Kuopion kaatopaikasta tehtiin Jätekukko Oy. Ilmeisesti juuri ”ansiokkaasta toiminnastaan johtuen” Räsänen on nyt myös Jätekukko Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Todettakoon vielä, että apulaiskaupunginjohtaja valvoo sanotun alaisensa virkamies- ja luottamustointa sekä Kuopion Energian johtokunnan puheenjohtajana valvoo myös omia toimiaan luottamusmiesroolissa.

Kirjoitin asiasta otsikolla, ”Kuopion kaatopaikan yhtiöittäminen olisi lyhytnäköistä politiikkaa” (SS 02.09.2000), mutta sanoma ei mennyt perille. Toin esille mm. kaupungininsinööri Seppo Kestin näkemyksen syksyltä -99 teknilliselle lautakunnalle, jonka esittelijä Räsänen on, että Kuopion kannalta jätehuoltoyhteistyötä tarkasteltaessa olisi perustelluinta toiminnan pyörittäminen Kuopion kaupungin liikelaitoksena, sillä niin rahoitus, taksoitus kuin valvonta olisi täysin kaupungin hallussa.

Yhtiössä mm. nämä sanotut etuudet, kuten myös verotukselliset edut (ALV ja yhteisövero), sekä todellinen päätäntävalta menetettiin. Myös kuntalaisten kontrolli hyytyi, sillä yhtiötä ei koske esim. julkisuuslaki tai kuntalain valitussäännökset. Huomattava on jo toteutuneet maksujen tuntuvat korotukset.

Liikelaitoksena Kuopion kaatopaikka olisi voinut tehdä Kuopion edun mukaiset sopimukset jätteenkäsittelystä sitä haluavien kuntien kanssa. Olihan jo tuolloin toimittu sopimusperäisesti 6 kunnan kanssa.

Toin esille myös sen, että tällaisen monopoliluonteisen yhtiön osakkeet ovat jatkossa kysyttyä tavaraa sijoittajien markkinoilla. Onhan kyseessä kasvava ”bisnes”, sillä jätteenkäsittelyn ohella valtaosa jätemateriaalista on hyödynnettävissä mm. energiaksi, teollisuuden raaka-aineeksi, maanparannusaineeksi jne.. 

Monopoli myydään vain kerran ja sillä voi sitten käydä rahastamaan pitkällä tähtäyksellä. Sopimukset eivät estä osakkeiden myyntiä esim. monikansalliselle pörssiyhtiölle, jos enemmistö tai joku osakas niin haluaa. Sakoilla ja/tai nuhteilla jo selviää.

Todelliseen vallanpitoon riittää 50,01 %:n osuus osakkeista. Nyt Kuopio omistaa enää vain n. 48 % osakkeista. Yleinen käsitys on, että työntekijän on toimittava työnantajan eli palkanmaksajan edun mukaisesti.

Miksi siis joku virkamies haluaa yhtiöittää ja/tai myydä liikelaitoksen työnantajansa edun vastaisesti? Miksi ei katsota kuopiolaisten etua?

Nyt vastaavasti on esillä ja selvitettävänä Kuopion Veden kohtalo. Kiintoisaa on nähdä, mitä nykyinen kaupunginjohto esittää - yhtiöittämistäkö vai jatkamista liikelaitoksena?

KALEVI KAUHANEN
Kapteeni evp.
Kuopio