Kanavahankkeen hylkääminen olisi lyhytnäköistä politiikkaa! (SS 30.03.2004)

Kanavahankkeen hylkääminen olisi lyhytnäköistä politiikkaa! (30.03.2004) 

Kymijoen kanavahankkeet syytä unohtaa, sanoo Timo Rekonen (SS 21.3). Toin esiin Kymijoki - Mäntyharjun kanavahankkeen (SS 14.3), koska varsinkin pitkällä tähtäyksellä sisävesiväylien kuten myös rataverkon kehittäminen liittyy merkittävänä osana Keski- ja Itä-Suomen elinkelpoisena ja asuttuna pitämiseen.

Saimaan kanavan ja syväväylän rakentamisen jälkeen vesiteiden kehittämistä on laiminlyöty. Siitä näkyvimpänä osoituksena on, että Sisä-Suomen rikkaimman järvialueen eli Kymijoen vesistöön kuuluvalta Päijänteeltä ja siihen laskevilta reiteiltä ei ole väylää merelle.

Järvi-Suomen alueella asuu noin 25 % Suomen väestöstä, siellä tuotetaan n. 22 % maamme teollisuuden jalostusarvosta ja siellä sijaitsee yli puolet puunjalostusteollisuudestamme.

Merelle pääsy myös omalle maalle rakennetussa väylässä ja sen ympärivuotinen käyttö turvaisi parhaiten kannattavan vesitieliikenteen kasvun. Vesitieliikenne on ympäristöystävällinen, turvallinen ja energiaa säästävä. Vesitie ei kulu.

Ilmeisesti kanavahanketta hylättäessä ei vielä tiedostettu mm. Kioton sopimuksen, todellista uhkaa energian tuotannollemme, teollisuudellemme ja työpaikoillemme. Kun ja jos päästöjen maksaminen ja tietullit tulevat Suomeen, alkaa Itä- ja Keski-Suomen etenkin raskaan teollisuuden lähtölaskenta, ellei se ole kilpailukykyinen myös kuljetusten osalta. Silloin tarvitaan erittäin edullisia kuljetuksia vesiteillä. Rautatieverkon kehittäminen ei yksin riitä turvaamaan liike-elämän kilpailukyvyn säilyttämistä.

Jos aiomme pitää kiinni nykyisestä elintasostamme, niin meidän on ponnisteltava tuottavan teollisuuden ja työpaikkojen säilyttämiseksi omassa maassa. Kiina-ilmiöt vievät halukkaasti juuri ne tuottavan teollisuuden pyörät, joiden tuloksella me elämme. Viime vuonna teollisuudestamme väheni yli 21000 työpaikkaa.

Liikenneministeriö oli teettänyt selvitykset 135 metrin pituisille aluksille mitoitetuista kanavista, joissa syvyys oli 5,5 metriä. Näin rakentamiskustannuksiksi oli saatu 1,41 miljardia euroa ja hyötykustannussuhteeksi 0,01. Näistä 135 metrin aluksista on sanottu, että ne ovat sopimattomia sekä meidän vesillemme että Euroopan kanaville ja jokiväylille.

Konsultit olivat tehneet selvityksen myös normaalimittaisille 90 metrisille (DAS-aluksille) mitoitetusta kanavaparista. Tällöin 4,5 metrin syvyisille kanaville, 50 vuoden laskenta-ajalla ja 4 prosentin korkokannalla, kustannuksiksi oli saatu 0,72 miljardia euroa ja hyötykustannussuhteeksi 2,73. Siis huikea ero hyötykustannussuhteissa.

Masa-Yardsin kehittämä DAS-alus soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. Se kykenee kulkemaan jopa kaksimetrisessä jäässä ilman jäänmurtajaa. Euroopan kanavilla 90 metriset alukset ovat yleisesti käytössä.

Jos vesiteitä halutaan kehittää, niin kyllä siihen 0,7 miljardia euroa löytyy. Liikenihän ilman ostamiseen ja lahjoittamiseenkin peräti 7,4 miljardia euroa.

Suomi tarvitsee Mäntyharjun ja Kymijoen kanavaparin. Hankkeen hylkääminen olisi lyhytnäköistä politiikkaa. Nyt on aika kehittää myös vesiteitä.

KALEVI KAUHANEN
Kapteeni evp.
Kuopio