Kansallisvahinko syntyi (SS 11.3.2011)

Kansallisvahinko syntyi (11.3.2011) 

Kari Rajamäki (sd.) kirjoitti, että kansallinen vahinko syntyi, kun Kemiran lannoiteteollisuus myytiin norjalaiselle Yaralle ja että hallituksessa Jyri Häkämies (kok.) ja Mauri Pekkarinen (kesk.) olivat tämän historiallisen virheen arkkitehtejä (SS 2.3).

Totta, mutta tähän on lisättävä, että 2007 kaupassa, jossa loput Kemiran osakkeet myytiin n. 200 miljoonalla eurolla, niitä oli jäljellä enää vain n. 30 % (SS 25.5.2007).

Tyrmistyttävintä, että samassa rytäkässä kaupantekijäisinä meni Euroopan suurimmat apatiittiesiintymät, louhos Siilinjärveltä ja Soklin esiintymä. Niissä raaka-ainetta apulannan tekoon riittää vuosikymmeniksi. Seurauksena oli apulannan hinnan kaksinkertaistuminen, joka näkyy ruoan hinnassa hamaan tulevaisuuteen.

Pelkästään Soklin arvoksi on arvioitu jopa 30 miljardia euroa. Jos arvio osaksikaan pitää paikkaansa, niin takkiin tuli miinusta todella rajusti. Se ylittäisi jopa ministeri Olli-Pekka Heinosen (kok.) aikaiset möhläykset moninkertaisesti, kun Soneralle ostettiin ilmaa 4,1 miljardilla eurolla utms-huutokaupassa. Miksi kukaan päättäjistä ei hoksannut edes kuiskata: ”Venäjä, Venäjä, Venäjä”? 

Kemiran sekä muun kansallisomaisuuden alemyynnin aloitti Paavo Lipposen (sd.) sateenkaarihallitus (1995-98), jossa päämeklarina oli kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki (sd.). Alekauppaa jatkoi yhtä ansiokkaasti myös toinen sateenkaari (2000-03), jolloin nuijaa heilutti Sinikka Mönkäre (sd.), eduskunnan hyristessä tyytyväisenä. Sen jälkeen hyrinää on hillinnyt vain myytävän tuotteen hupeneminen lähes olemattomiin. Kekkosen perinnöstä on jäljellä vain rippeitä.

Lähtösysäyksen hulvattomalle menolle antoi valtiolaivan johdon vaihtuminen. Ruoriin tarttui 1982 sosiologiasta tohtoriksi väitellyt mies, joka näytöt talousmiehen kyvyistään oli antanut toimimalla aiemmin mm. Suomen Työväen Säästöpankin toimitusjohtajana ja Elannon pääjohtajana.

Ulkomaisen luoton vapauttaminen 1986 ja vahva markka johti ns. kiinteistö- ja pörssikuplaan, antaen avaimet kasinotaloudelle, jossa keinottelijat poskettomasti rikastuivat. Ylikorkea markka, joka olisi pitänyt devalvoida viimeistään Harri Holkerin (kok.) hallituksen aikana 1987, devalvoitiin vasta Esko Ahon (kesk.) hallituksen toimesta marraskuussa 1991.

Pahin oli tapahtunut. Maa oli syösty ennen näkemättömään lamaan. Sen purkamisessa riitti köyhällä kansalla maksamista.

Painavimman tönäisyn markkinatalouden ja pelimiesten käsiin joutumisesta antoi Euroopan Unioniin (EU) jäseneksi 1995 liittyminen ja sen myötä ns. ulkomaalaispykälän poistaminen osakeyhtiölaistamme. Se oikeutti ulkomaisen suuren rahan hankkimaan suomalaisia osakeyhtiöitä omistukseensa. Sen tuloksena tuottavin suomalainen omaisuus on nyt pääosin monikansallisten ja häikäilemättömien pörssiyhtiöiden omistuksessa.

Valtion tuottavimpien yhtiöiden ja monopolien myynnille tuntuvinta puhtia antoi   demareiden ns. 180 asteen suunnan muutos Korpilammen kokouksen jälkeen 1977. Kun aiemmin oltiin mm. pankkeja ja jopa apteekkeja sosialisoimassa, niin nyt käytiin tolkuttomasti yksityistämään, mennen jopa kokoomuksesta oikealta ohi.  

Ettäkö ihan hölmöyttään olisi myyty? Ettei vain silmissä olisi taas kiilunut ruskea kirjekuori, jonka sisällön paksuutta voi vain arvuutella?

Vastuuseen ei tolkun tekijöitä tietenkään saada. Mutta jos UKK eläisi, niin ilmeisesti hän ainakin sanoisi: ”Saatanan tunarit”.

  KALEVI KAUHANEN
  Kapteeni evp.
  Kuopio