Olen Kalevi Kauhanen

kapteeni evp., "Kuopion Energian pelastaja"



Tervetuloa kotisivuilleni!


Kuopion Energiaan ja sen toimintaan liittyvää tietoa (09.03.2001)

KALEVI KAUHANEN                                                                                   MUISTIO
Taivaanpankontie 1 C 34
70200 Kuopio
Puh. 017-2828844                                                                                        09.03.2001     

 


KUOPION ENERGIAAN JA SEN TOIMINTAAN LIITTYVÄÄ TIETOA


1. Yleistä

          - Kunnan perustamien ja omistamien laitosten tarkoituksena on tuottaa kuntalaisille palveluja mahdollisimman edullisesti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa.

          - Ylivoimaisesti tärkein teknillinen toiminta kuntalaisten kannalta on energian,  lämmön ja sähkön tuotanto ja jakelu. Tätä varten kuopiolaiset ovat perustaneet ja  kustantaneet  Kuopion Energian (KE).

          - Silloinen lämmitysvoimaloiden vastapainetekniikkaan perustuva turpeen pölypolttolaitos, on ollut uraa uurtavaa koko Suomessa.

          - Koska Kuopion Energia kunnallisena liikelaitoksena tekee erittäin loistavaa  tulosta, varmasti ja riskittömästi, on se erittäin houkutteleva kohde kaapattavaksi. Kaappaamisessa ensimmäinen askel on sen yhtiöittäminen ja/tai pilkkominen.

          - Jos Kuopion Energiasta tehdään yhtiö, on se tavallaan poissa  kaupungin hallinnasta ja valvonnasta.

          - Myös kuntalaisen valitusoikeus yhtiöön lakkaisi.                                                           

          - Toimitusjohtaja Raimo Martikan aikana on Kuopion Energian yhtiöittämistä ehdotettu ja vuosina 1991, 1994 ja 1995. Jos päättäjät eivät olisi hylänneet esim. 1991 ehdotusta yhtiöittämisestä, niin Kuopio ja kuopiolaiset olisivat menettäneet  tähän mennessä pelkästään turhina veroina n. 150 miljoonaa markkaa.
 
          - Seuraavassa eli vuoden 1998 yrityksessä oli mukana jo Kuopion Energian lahjanluontoiseksi katsottava luovuttaminen Espoon Sähkö Oyj:lle, jonka seurauksena Kuopio olisi menettänyt n. 60 milj. mk vuodessa (n. 5 milj. mk  kuukaudessa) eli tähän mennessä n. 170 milj. mk.
 
Pörssiyhtiön luonteen huomioiden kuopiolaisten menetykset olisivat olleet ilmeisesti paljon suuremmat, sillä jo 1 p/kWh korotus sähkölle (n. 5  milj. mk) ja kaukolämmölle (n. 9 milj. mk) olisi vienyt yhteensä n. 14 milj. mk vuodessa  lisää ja 5 p/kWh (50 mk/MWh) korotus olisi vienyt kuopiolaisilta jo n. 70 milj. mk vuodessa mainitun 60 milj. markan lisäksi eli noin 110 milj. mk vuodessa.
       
          - Seuraavassa yrityksessä eli vuoden 2000 Voimarengas-hankkeessa Kuopion  kaupunginjohtajan vs. Jukka Pulkkinen ja Kuopion Energian toimitusjohtaja  Raimo Martikka johtoryhmineen yrittivät ilmeisesti liittää Kuopion Energiaa pala  kerrallaan Voimarenkaaseen ja viedä näin Kuopion Energian voitot ja hallinta pois  kuopiolaisilta. Tähän käsitykseen tulee, kun tarkastelee mm. Energia Ekonolla teetettyjä suunnitelmia. Ensin olisi "kaapattu" sähkön myynti ja myöhemmin sähkön siirto ja kaukolämpö.

          - Ilmeisesti suunnitelma, kaapata pala kerrallaan, oli laadittu siltä varalta, jos Kuopion Energian fuusioiminen Espoon Sähköön estyisi.

          - Jos päättäjät eivät olisi hylänneet Voimarengas-hanketta, niin Kuopion Energian tappiot olisivat olleet jo pelkästään sähkönmyynnin osalta n. 85 % omaan  myyntitulokseen verrattuna.

          - Nyt kaupunginjohtajan vs. Jukka Pulkkinen ja toimitusjohtaja Martikka ovat liittämässä Kuopion osakkaaksi "riskienhallinnan" varjolla Energiameklarit  Oy:öön, jonka esim. vuoden 1999 tulos oli 29265 markkaa tappiollinen. Energiameklareissa todellista valtaa käyttävästä 5:stä A-sarjan (20 ääntä/osake) osakkeen omistajasta kolme oli tehnyt 1999 nolla tulosta. Kuopion Energian nettotulos vastaavasti 1999 oli 73 miljoonaa markkaa voitollinen.
 
          - Energiameklarit omistavista Energiamarkkinaviraston tilastossa olevista 22 yhtiöstä oli sähkön myynnissä tappiollisen (-) tuloksen vuonna 1998 tehnyt 14 ja  vuonna 1999 12 yhtiötä.
 
          - Tämä esillä oleva aiheettomasti salattu (ei julkinen) Energiameklari-hanke, jossa  uskotellaan tuotannossa omavaraisella Kuopion Energialla olevan riskiä sähkömarkkinoilla, kuuluu edellä esitettyjen "kaappausyritysten" sarjaan, jota  koskevat toimenpiteet ovat käynnistyneet heti sen jälkeen kun Kuopion   kaupunginhallitus keskeytti valmistelut ja irtautui Voimarengas-hankkeesta.
        
          - Uhkaavaa on, että kaupunginhallitus voi 1996 muutetun johtosääntönsä mukaan  myydä Kuopion omistaman Kuopion Energian liiketoiminnan ja -omaisuuden  kiinteistöineen kaupunginhallituksen enemmistöpäätöksellä.


2. Tietoja Kuopion Energiasta (KE)

2.1  Tehokas sähkön ja lämmön yhteistuotanto - hyötysähkö sekä lyhyet energiansiirtoverkot / pienet energiansiirtokustannukset

          - Kuopion Energia on Suomen 7:ksi suurin tuottaja sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sähköä/kaukolämpöä tuottavista n. 22 yrityksestä.
 
          - Kaukolämpöverkon (johdon) pituus on n. 81 m/asiakas, joka on neljänneksi (4)  lyhyin em. 22 yrityksestä. 

          - Sähköverkon (johdon) pituus on n. 29 m/asiakas, joka on toiseksi (2) pienin  määrä Energiamarkkinaviraston luettelon 107 sähköyhtiöstä -laitoksesta.
          - Kuopion Energian lämmitysvoimaloiden Haapaniemi 1 ja Haapaniemi 2 (Hp. 1  ja Hp. 2), joiden tuotanto perustuu ns. vastapainetekniikkaan,   kokonaishyötysuhde on n. 85 %, josta sähköä n. 27 % ja lämpöä 58 %.                          

          -  Vastaavasti lauhdutusvoimaloissa, jotka tuottavat pelkästään sähköä, kokonaishyötysuhde on n. 38 %.

          - Vain vesivoima pystyy tuottamaan sähköä edullisemmin kuin Kuopion Energia.

          - Suomessa tuotetussa sähköenergiasta vesivoiman osuus on vain n.16-19 %.

          - Tuontisähkön osuus Suomen sähkön kokonaishankinnasta on n. 10-15 %,  sisältäen vesivoimalla tuotetun lisäksi ydinvoimalla, kivihiilellä yms. tuotetun  sähkön.


2.2  Kaukolämmön ja sähkönsiirron monopoliasema

          - Kuopion Energian päätuote on kaukolämpö, johon n. 90 % Kuopion kiinteistöistä on sopimusteitse sidottu. Yli 90 % eli yli 77000 kuopiolaista on kaukolämmön piirissä.

          - Monopoliasemassa olevien kaukolämmön ja sähkön siirron osuus on keskimäärin n. 3/4 nettotuloksesta eli vuosina 1996-2000 keskimäärin n. 76 %.

          - Ainoan kilpailtavan eli sähkön myynnin osuus nettotuloksesta on vain noin 1/4 eli keskimäärin n. 24 %.


2.3  Omavarainen sähkön ja lämmön tuotanto

          - Kuopion Energia on käytännöllisesti katsoen täysin omavarainen sekä lämmön että sähkön tuotannossa.

          - Oman tuotannon osuus sähkön myynnistä on n. 80 %.

          - Kuopion Energia pystyy tarvittaessa tuottamaan myymänsä sähkön (n. 530 GWh/vuosi) jo vajaassa kymmenessä kuukaudessa (90 MW x 30 pv x 24 h = 64  GWh/kk).

          -  Sähköä ostetaan lähinnä kesällä, jolloin kaukolämmön tarve on vähäinen ja ostettava tukkusähkö niin halpaa (vesivoimaa paljon), että se alittaa itse tuotetun lauhdesähkön tuotantokustannukset.

          - Sähkön hinta pörssissä on viime aikoina vaihdellut 8-20 penniä/kWh.  
Kuopion Energian lauhdesähkön omakustannushinta on (tietolähteestä riippuen) 10-14 p/kWh. 


          -  Pörssisähkön ja oman lauhdesähkön hintaero on niin pieni, että vaikka sähkö  tuotettaisiin kokonaan itse, niin se pienentäisi käyttökatetta (n. 100 milj. mk)  vain muutamia prosentteja eli muutamia miljoonia markkoja.


2.4  Kaikkein korkein nettotulosprosentti (%)

           - Kuopion Energian nettotulosprosentti (%) suhteessa liikevaihtoon on vuosina 1996-1999 ollut keskimäärin n. 25 %.

          - Kuopion Energian nettotulos % on ollut 1996-2000 kaikkein korkein kaikista Suomen merkittävimmistä sähkö- energiayhtiöistä tai -laitoksista.

          - Ainoastaan Kuopion Energian nettotulos % on yltänyt yli 20 %.

          - Vaikka sähkö olisi myyty omakustannushintaan, eli tuloutus otettu pois kilpailtavalta sähkön myynniltä, niin Kuopion Energian nettotulos % olisi ollut vuosina 1996-2000 keskimäärin n. 19 %.


2.5  Nettotulos prosentin (%) vertailua valtakunnallisesti

          - Talouselämä-lehden mukaan Suomen 100 suurimman yrityksen nettotulos %  on vuosina 1996-2000 ollut keskimäärin vain 3-5 %.

          - Vastaavasti myös Sähköenergialiitto ry:n (ent. Suomen Sähkölaitosyhdistys)  taloustilastossa huomioitujen sähköyhtiöiden ja -laitosten nettotulos % on   ollut keskimäärin vain n. 4 %.

          - Kuopion Energian nettotulos % on ollut ko. aikana 5-6 kertaa korkeampi kuin  muilla yrityksillä keskimäärin koko Suomessa.


2.6  Kuopion Energian käyttökate % suhteessa liikevaihtoon

          - Käyttökateprosentti (%) liikevaihdosta on vuosina 1996-2000 ollut keskimäärin n. 38 % ja se on ollut Suomessa sähköyhtiöiden ja -laitosten kaikkein korkeimpia.


2.7  Tarkennettuja vertailuja valtakunnallisesti

          - Suomen 500 suurimman yrityksen nettotulos suhteessa liikevaihtoon (nettotulos  %) oli 1998 keskimäärin n. 4 % (3,98). Kuopion Energian nettotulos % 1998 oli  28,5 %, jolla se olisi sijoittunut 10 parhaimman nettotulos %:n tehneen em.  yrityksen (tai laitoksen) joukkoon. (Talouselämä-lehti 20/99)

          - Kymmenen suurinta nettotulos prosenttia (%) Suomessa 1998:
1.  Raha-automaattiyhdistys            68 %
2.  Sponda, rahoitus ja sijoitus        61 %
3.  Solidium, rahoitus ja sijoitus      40 %
4.  Oy Veikkaus Ab                            34 %
5.  Metsähallitus                                 33 %  *)
6.  Turun vesilaitos                             32 %  *)                  
7.  Valtion kiinteistölaitos                  31 %  *)                   
8.  Kuopion Energia                          28,5 %
9.  Mandatum, rahoitus ja sijoitus      28 %
10.  GWS, moniala                                28 %
     *) on vuoden 1997 nettotulos %

          - Suomessa em. 500 yrityksen paremmuutta nettotulos prosentilla mitaten Kuopion Energian sijaluku 1998 oli 1. eli paras sellaisista yrityksistä, jotka tuottavat raaka-aineesta myymäänsä hyödykettä.

          - Kuopion Energian huimaa tuloksentekokykyä kuvaavaa on, että em. yritysten (ja  suurimpien laitosten) suuruutta nettotuloksella ja liikevaihdolla suurimmasta  pienimpään mitaten KE olisi 1998 ollut 76 milj. mk nettotuloksellaan Suomessa  sijaluvulla 96, vaikka 278 milj. mk liikevaihdollaan vasta 472.

Jos 1999 Kuopion Energia olisi myynyt sähkön omakustannushintaan, niin nettotulos % olisi ollut vieläkin 21 %, joka olisi ollut kaikkein korkein Suomen kaikista merkittävistä sähkö- energiayhtiöistä ja rahoitustuloksena kaupungin kassaan olisi vieläkin tullut 74 milj. mk monopoliasemassa olevista sähkön siirrosta ja kaukolämmöstä, joiden osuus tuloksesta oli yli 3/4 osaa.


2.8  Valtakunnalliset tutkimukset ja selvitykset

Mm. Tampereen yliopiston tekemä kesäkuussa 1999 julkistettu tutkimus, KTM:n tutkimuksia ja raportteja 14/1999 ja/tai Kilpailuviraston 6.7.1999 
vastinepyyntö (selvitys) Kuopion kaupungille osoittavat kiistatta, että

          - Kuopion Energian tuloksenteko- ja kilpailukyky, taloudellinen asema ja kannattavuus on suhteellisesti joko paras tai kaikkein parhaimpia kaikista 
Suomen (107) sähkö- ja energiayhtiöistä tai -laitoksista ja, että

          - Kuopion Energian sähkön myynnin, sähkön siirron sekä kaukolämmön keskihinnat ovat olleet kaikissa tyyppikäyttäjäryhmissä alle koko maan keskimääräisen hintatason, joskin toimitusvelvollisuus asiakkaiden kohdalla on  ilmennyt joitakin poikkeuksia.


3.  Verotuksen merkitys kilpailukykyyn

          - Toimiessaan kunnallisena liikelaitoksena Kuopion Energian ei tarvitse
maksaa 29 % yhteisöveroa (pääomatulovero) eikä 22 % arvonlisäveroa (ALV) kaupungin käyttämästä energiasta.

          - Yhteisöverouudistuksen tullessa täydellisenä voimaan vuonna 2001, palautuu yhtiön maksamasta 28 % (29 %) verosta n. kolmannes takaisin, mutta silti maksettavaa veroa jää 18-19 % ja lisäksi joku % ALV, joten   yhtiössä joka viides markka voitosta eli n. 20 % menisi turhana verona verottajalle.       

          - Yhtiössä esim. Kuopion Energian 60 milj. mk:n voitosta menisi n.12 milj. mk  verottajalle. Jo pelkästään sähkön myynnin osalta esim. 16 milj. mk voitosta  maksettaisiin veroa n. 3,2 milj. mk.

4.  Tulevaisuuden näkymiä

4.1  Kuopion Energian tuloksenteko- ja kilpailukykyyn vaikuttaa edullisesti

          - Määräävä monopoliasema sähkönsiirrossa ja kaukolämmössä.

          - Verottomuus yhteisö- ja arvonlisäveron osalta toimittaessa liikelaitoksena.                                  
          - Tehokkain tuotantokoneisto eli yhteistuotanto / vastapainetekniikka lämmitysvoimaloissa.

          - Tiheästä asutuksesta johtuen sähkön- ja kaukolämmön jakelukustannukset  käytettyä energiayksikköä kohti ovat pienet.
Mm. sähköjohtoa kuluttajaa kohti on vain n. 29 m, kun vastaavasti esim. Savon Voimalla on n. 235 m eli n. 8 kertaa enemmän.

          - Haapaniemen voimalat, Hp. 1 ja Hp. 2, ovat lähes loppuun poistettu.

          - Ns. pakollinen investointi voimaloiden Hp. 1 ja Hp. 2 saneeraamiseksi lähes  uuden veroiseksi vie vain 100-150 milj. mk seuraavan 15 vuoden aikana.

          - Uuden voimalan hinta koosta riippuen on 300 - 450 milj. mk.

          - Hp. 1, valmistunut 1972, maksanut 33 milj. mk, arvo 1998 = 33 milj. mk x 5,65 =  n. 186 milj. mk.

          - Hp. 2, valmistunut 1982, maksanut 195 milj. mk, arvo 1998 = 195 milj. mk x 1,822  = n. 355 milj. mk.

          - Esim. Iisalmessa 15 + 30 MW:n voimalan kustannusarvio on 123 milj. mk.


3.2  Turpeen ja puun lisääntyvä vaikutus tuloksen ja kilpailukyvyn parantamisessa

          - Voimalaitosten saneeraamisten jälkeen ei tarvitse käyttää enää polttoaineena  öljyä (Hp. 1:ssä 15 % ja Hp. 2:ssa 5 %), joka on n. 1,5 - 2 kertaa kalliimpaa kuin  turve, ja polttoaineeksi käy mm. sahoilta tuleva puru yms. jäte, joka on   vieläkin edullisempaa kuin turve.

          - Omien n. 600 hehtaarin tuotantopinta-alaisten turvesoiden käyttöönotto, joiden  edullinen turve vastaa käyttöpaikalle tuotuna vähintään 250 milj. mk.

          - Jatkossa turpeen arvo saattaa vielä tuntuvasti kasvaa päästöjä rajoitettaessa, sillä jo nyt kansainvälinen energiajärjestö IEA päätyy toteamaan, että turve saattaa olla kasvihuonepäästöjen suhteen neutraali polttoaine (suo päästää  metaania ilmakehään).

          - KTM:n asettama kolmen tiedemiehen kansainvälinen selvitysryhmä antoi raportin  25.5.2000. Sen mukaan turve voitaisiin luokitella "biomassapolttoaineeksi", sillä  turve eroaa luonteeltaan sekä fossiilista polttoaineista (esim. kivihiili) että   biopolttoaineista (esim. puu). Turve on raportin mukaan "hitaasti uusiutuva  polttoaine.

          - Kiotossa joulukuussa 1997 on sovittu, että teollisuus- ja siirtymätaloudet   pudottavat päästöjään vuoden 1990 määrästä yli 5 % vuosiin 2008 - 2012  mennessä, jolloin fossiilisilla polttoaineilla toimivat voimalat joutuisivat   suuremman verotuksen kohteeksi kuin uusiutuvilla luonnonvaroilla, kuten puulla,  toimivat voimalat.

          - Kriisitilanteissa turpeen arvo kasvaa entisestään, sillä vain n. kolmannes raakaenergiasta on kotimaista ja n. 2/3 tuodaan ulkomailta.

          - Öljyn hintaan nähden turpeen hinta on vakaata. Esim. öljykriisin vaikutus.

          - Turpeen työllistävä vaikutus on merkittävää sekä maakunnalle että Kuopiolle.


3.3  Sähkömarkkinoiden avautuminen Keski-Eurooppaan EU:n alueelle

          - Kilpailun avauduttua 1998 Suomessa sähkön markkinahinnat putosivat   ennätyksellisen alhaiselle tasolle, joten sähkön myyntitulot ovat kaikilla, myös  oman tuotteen myyjillä pienentyneet. Varsinkin ns. jakeluyhtiöiden sähkön-  myynnistä saamat voitot ovat romahtaneet ja osa sähköyhtiöistä teki 1998 ja  1999 jopa tappiollista sähkönmyyntiä, suurimpana syynä liian pitkät sopimusajat.

          - Esim. kun Kuopion Energian nettovoitto 1998 oli sähkönmyynnin liikevaihdosta   28 %, niin Savon Voimalla tuli liiketappiota n. -5 %. Vuonna 1999 Kuopion  Energian nettovoitto sähkönmyynnin liikevaihdosta oli 21 %.

          -  Sähkönsiirrolla yhtiöt ottavat tarvittavat voitot. Esim. Kuopion Energian sähkönsiirron nettotulos, joka vuonna 1996 oli 10 milj. mk, oli 1999 22 milj. mk eli  tuloksen kasvu kolmessa vuodessa oli yli kaksinkertainen (120 %).

          - Lyhyellä tähtäyksellä sähkön markkinahinta pysyneekin alhaalla, joskin sähköpörssissä ovat hinnat jo noususuunnassa  ja ennusteen mukaan jatkavat  nousua v. 2001 jopa 20 %.

          - EU:n tavoitteena on sähkömarkkinoiden avaaminen vuoteen 2006 mennessä kaikissa jäsenmaissa. Markkinoiden avauduttua Keski-Eurooppaan EU:n alueelle, jossa sähkön hinnat ovat jopa kaksinkertaiset Pohjoismaihin verraten,  tulee sähkön hinta asiantuntijoiden arvion mukaan myös meillä väistämättä  nousemaan lähemmäksi Eurooppalaista tasoa.
        
- Ilmeisesti sähkönsiirron vapauduttua halpaa vesivoimaa Ruotsista ja Norjasta ei  Suomeen enää myydä, vaan se myydään Keski-Eurooppaan. Tätä ennakoi Ruotsista ja Norjasta suunnitteilla/rakenteilla olevat uudet mittavat merikaapelit  Tanskaan, Saksaan ja Hollantiin.

          - Pohjoismaiden alentavan vaikutuksen Keski-Euroopan sähkön hintaan uskotaan olevan vain joitakin (3-5 %) prosentteja.

          - Halvalla vesivoimalla ei voi pelotella. Pohjoismaissa ei rakenneta enää vesivoimaa. Norja, jonka sähköntuotanto on suurelta osalta vesivoiman varassa, ostaa kuivempina aikoina sähköä, kuten syksyllä 1999 mm. Suomesta.

          - Sähkön kulutuksen on arvioitu kasvavan jopa kolmanneksen vuoteen 2010  mennessä. Sähkön kulutus kasvaa n. 2-4 % vuodessa.

          - Myös sen, että mm. Saksassa ja Ruotsissa ollaan vähentämässä ydinvoimaa, on  ilmeisesti lisäämässä sähkön kysynnän kasvua.

          -  Jo nyt Suomen sähkön hankinnasta  n. 10-15 % on tuontisähköä ja varsinkin kovilla pakkasilla sen osuus on merkittävää.

          - Oman tuotannon merkitys tulee korostumaan. Tällä hetkellä on käynnissä taistelu sähkömarkkinoiden osuuksista. Markkinaosuuksien valtaamiseksi suuret yhtiöt  pyrkivät hankkimaan omistukseensa sähköyhtiöitä.

          - Osuuksien lisäämisellä tähdätään suurempiin voittoihin, jotka ovat odotettavissa  sähkömarkkinoiden avautuessa Keski-Eurooppaan. Jatkossa onkin odotettavissa  sähkön tuottajan/myyjän markkinat, jolloin sähkön ostajista ei ole puutetta ja  myyntivoitot varsinkin sähkön tuottajilla suurenevat merkittävästi.

          - Juuri tätä silmälläpitäen käydään sähköyhtiöiden omistuksesta nykyisin kovaa  kamppailua tuottavien ja riskittömien markkinaosuuksien valtaamiseksi.

          - Sähköyhtiöön sijoittaminen on turvallista ja sen omistaminen on riskitöntä, vaikka  se olisi pelkkä jakeluyhtiö. Monopolin suojassa toimiva sähköverkko on varma  rahasampo, jolla omaa sähkön tuotantoa vailla olevat jakeluyhtiötkin keräävät  riittävät voitot. 

          - Vuoden 1999 alussa Suomessa oli 107 sähköyhtiötä (EMV:n listalla), mutta vain  n. 20 sähköyhtiöllä on merkittävää omaa sähkön tuotantoa.

          - Sähkön ja kaukolämmön tuotannossa omavarainen sähköyhtiö tai -laitos on  todellinen kultamuna, rahasampo, tuloksenteossa ns. jakeluyhtiöön verraten sekä nyt että varsinkin sen jälkeen, kun sähkömarkkinat ovat avautuneet kaikkiin EU:n jäsenmaihin Keski-Eurooppaan. 

4.  Toteamuksia

          - Yhtiö tai laitos, joka ei oman henkilöstönsä osaamisen kautta hallitse tuotteidensa tuotantoa, hankintaa, hinnoittelua, myyntiä, sopimuspolitiikkaa ja  näihin liittyviä riskejä, ei ole enää kauan itsenäinen toimija.
          - "Kunnalle tuloa tuottavaa energialaitosta, vesilaitosta ja satamalaitosta ei missään tapauksessa pidä yhtiöittää", oli 6.6.1996 silloinen Suomen Kuntaliiton johtava lakimies Jukka Kero painottanut luennoidessaan   kunnallishallinnon lakimiesten neuvottelupäivillä sekä jakamassaan kymmensivuisessa luentomuistiossa.

          - Jonkun yhtiön vähemmistöosakkaana Kuopio on maksajana, joka tekee   niin kuin isommat sanelee. Irtautuminen yhtiöstä, jos kaduttamaan kävisi, ei yleensä onnistu maksajan asemassa olevalta muutoin kuin   välimiesmenettelyllä ja kovin sanktioin. Sen sijaan lisää on helppoa menettää  ja sitä ollaan yleensä myös vaatimassa. Yhtiössä ei myöskään voittojen  jakaminen ole itsestään selvyys. Siitä päättää yhtiökokous. Yleensä vain puolet  voitoista jaetaan osinkoina osakkeiden omistajille.

          - Jos Kuopion Energian tuloutusta suurennetaan tai pienennetään, niin se on  yhtä kuin nostetaan tai lasketaan energian hintaa, eli menettäjänä tai saajana  on aina kuopiolainen energiankuluttaja ja/tai veronmaksaja.

          - Miksi Kuopion, jonka Kuopion Energia tekee parhainta tulosta (kuten esim. kaikista Voimarenkaaseen ja Energiameklareihin kaavailluista yhtiöistä ja laitoksista), pitäisi lähteä maksajaksi ja suurimmaksi menettäjäksi johonkin  yhtiöön?

          - Nurinkurista on, että ollaan havittelemassa muka vieläkin suurempia uskoteltuja  voittoja, kun Kilpailuvirasto ja Energiamarkkinavirasto jo nyt uhkailee. Kuopion ei  tarvitse lähteä seikkailemaan ja haihattelemaan sähkömarkkinoilla ympäri  Suomea ja Eurooppaa kuopiolaisten veronmaksajien ja energian kuluttajien rahoilla.

          - Energiakeskustelussa on huomio kiinnitetty sähkön myyntiin, joka on vain n. 1/4  tuloksesta (v. 2000 n. 1/10). Kuitenkin pääpaino tulisi olla kaukolämmössä, joka  on n. 1/2 tuloksesta (v. 2000 n. 6/10) ja sähkönsiirrossa jonka osuus tuloksesta  on n. 1/4 (v. 2000 n. 3/10). Unohdetaan, että kuopiolaisten omistamien   talojen/taloyhtiöiden "yhteisesti omistamat uunit" on keskitetysti sijoitettu  Haapaniemelle, josta talojen lämmitys hoidetaan.

          - Asuinkerrostalojen hoitokulut Suomessa ovat 1999 tilaston mukaan 15,28  mk/m2/kk, josta lämmön osuus Kuopiossa n. 29 % ja sähkön osuus n. 5 %. Jos asuu 100 m2 (neliömetrin) asunnossa, niin pelkän lämmön 30 %:n korotus lisäisi asumiskustannuksia lämmön osalta n. 1580 mk/vuosi.
Jos kotitaloudessa käyttää sähköä 4000 kWh, niin 30 %:n korotus sähkössä (kotitaloussähkö n. 260 mk + taloyhtiön sähkö 270 mk) lisäisi asumiskustannuksia lisäksi n. 530 mk vuodessa, eli asumiskustannusten korotus  olisi yhteensä n. 2100 markkaa vuodessa.

          - Tämän lisäksi tulisi maksettavaksi välillisesti kaikki ne hintojen korotukset  palveluissa ja hyödykkeissä arvonlisäveroineen, joihin energian hinnan nousu  vaikuttaisi.

          - Suhteellisesti energian hinnan nousu koskisi eniten vähäosaisiin ja olisi entisestäänkin nopeuttamassa jakoa A- ja B-luokan kansalaisiin sekä hidastamassa Kuopion ja koko maakunnan kehitystä.

Monopolioikeuksien luovuttaminen pois Kuopiolta ja kuopiolaisilta olisi käsittämätöntä. Ei kukaan yksityinen luopuisi monopolioikeuksistaan, rahasammosta, eli luovuttaisi "talojensa uunit ja sähköjohdot".
 
          - Markkinavoimien ahneudella ei ole rajoja. Varmempaa tapaa saalistaa ei ole, kuin käydä rahastamaan ihmisten peruselinehtoihin kuuluvilla lämmöllä, sähköllä  ja vedellä.

          - Ilman Kuopion Energian tuloutusta veroäyri olisi Kuopiossa 1-1,5 p nykyistä  korkeampi. Veronmaksajia kohtaan olisi oikeudenmukaisempaa, jos piiloverotuksesta luovuttaisiin, energian hintoja alennettaisiin ja veroja   korotettaisiin, mikäli kaupungin menoja ei saataisi pienennettyä.
Nythän 1-1,5 veroäyripennin piiloveron maksamiseen eivät osallistu ne, jotka eivät ole Kuopion Energian kaukolämmön ja sähkönkuluttajina eli   pääsääntöisesti haja-asutusalueilla asuvat.

          - Jos valtuusto ei olisi purkanut päätöstään, myydä Kuopion Energia Espoon Sähkölle, niin kaupungin tulot olisivat pienentyneet niin paljon, että mm.  kaupungin työntekijöitä olisi 1999-2001 vähennetty 200 henkeä vuodessa eli  yhteensä 600 henkeä. (Häkämies 30.11.1998/ kaupunginvaltuuston kokous,  Häkämies 9.1.1999/SS, Karvinen 5.3.1998/SS)
Valtuuston myyntipäätöksen purkamisen mahdollisti vain ja ainoastaan  siitä tehdyt valitukset.

         -  Kuopiolle on edullisempaa ottaa tarvittaessa lainaa vaikka miljardi, kuin luopua  Kuopion Energiasta tai Kuopion Vedestä.
 
          - Tuotannossa omavarainen Kuopion Energia, jonka kilpailukyky on yksi   Suomen parhaimmista, menestyy myös jatkossa parhaiten itsenäisenä   liikelaitoksena, kunhan muistetaan, että tuotanto- ja jakelukoneisto pidetään  hyvässä kunnossa ja siihen investoidaan riittävästi.

          - Menestyvän ja itsenäisen energialaitoksen ehdottomiin perusedellytyksiin kuuluu  ammattitaitoisen asennushenkilöstön säilyttäminen kokonaan omassa   organisaatiossa. Tätä edellyttää jo varautuminen rauhanajan kriiseihin.

          - Kuopion Energia ei tarvitse Energiameklareihin kytkeytyvää "riskienhallintaa",  sillä lähes olemattomista riskeistä KE selviytyy parhaiten omalla ja mahdollisesti  lisätyllä henkilöstöllä.

          - Myöskään energian myynnissä ei tule olemaan jatkossakaan ongelmia, sillä tuotannossa omavarainen Kuopion Energia, joka myydessään tuottamaansa sähköä edullisella hinnalla tukkuun/sähköpörssiin, pystyy myös tarvittaessa ostamaan sähköä edullisesti. Parhaimmat näytöt osaamisesta on juuri Kuopion Energialla.

         - Omavaraisen Kuopion Energian tuotanto- ja jakelukoneiston pitäminen täysin omana liikelaitoksena, ilman minkäänlaisia liittoutumia vähemmistö osakkaana mihinkään yhtiöön, on kuopiolaisten kannalta edullisinta, varminta  ja turvallisinta politiikkaa nyt ja varsinkin pitkällä tähtäyksellä.


6.  "Yhtälö" pohdittavaksi

Jos energian (sähkön ja lämmön) tuotannossa omavarainen liikelaitos (tai joku  osa sen toiminnoista) yhdistetään vähemmistöosakkaaksi yhtiöön, jossa
          - tasataan huonompikuntoisten tulosta,
          - lisätään yksi jakeluporras energian (esim. sähkön) myyntiin,
          - lisätään veroja n. 20 % ja
          - yhtiön voitoista jaettaisiin vain puolet osuuksien suhteessa, niin
voiko voitot kaupungille kasvaa suuremmiksi kuluttajien energian hintaa nostamatta ? Kuka hyötyisi eniten? Kuka joutuisi maksajaksi?

   
Kapteeni evp.   Kalevi Kauhanen