Kuopion Energiasta, Atrosta (Savon Voimasta), fuusiosta ja yhtiöittämisestä 15.05.2005
KUOPION ENERGIASTA, ATROSTA, FUUSIOSTA JA YHTIÖITTÄMISESTÄ 15.05.2001
Viite: Savon Sanomien artikkeli 15.03.2005 - ”Atro ja Kuopion Energia heilastelevat” - jolloin ilmeni, että kaupungin johto oli aloittanut salaiset fuusioneuvottelut Atron (Savon Voiman) edustajien kanssa jo tammikuussa 2004, eli tieto jo toista vuotta aiemmin aloitetuista salaisista neuvotteluista paljastui siis lehden välityksellä Kuopion Energian johtokunnalle, kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle.
KUOPION ENERGIASTA, ATROSTA, FUUSIOSTA JA YHTIÖITTÄMISESTÄ 15.05.2001
Huom. Tässä muistiossa olen käyttänyt Savon Energiaholding Oy:stä ja sen tytäryhtiöistä; Atro Oyj., Savon Voima Oy., Savon Voima Lämpö Oy. (entinen Termia Oy.) ja Voimatel Oy.; ns. työnimenä Atroa.
1. Yleistä tietoa energiasta
- Kunnan eli kuntalaisten perustamien, kustantamien ja omistamien laitosten tarkoituksena on tuottaa kuntalaisille palveluja mahdollisimman edullisesti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa.
- Ylivoimaisesti tärkeimmät teknilliset toiminnat kuntalaisten kannalta ovat energian eli sähkön ja lämmön tuotanto ja niiden jakelu sekä vesihuolto eli ”vedentuotanto” ja jakelu.
- Erittäin tehokkaaseen ja edulliseen sekä lämmön että sähkön yhteistuotantoon perustuvassa tuotannossa käytännöllisesti katsoen omavarainen Kuopion Energia, jolla on lyhyistä lämmön- ja sähkönsiirtoverkoista johtuen pienet energiansiirtokustannukset, on lyhyesti sanottuna valtakunnan ykkönen.
- Haapaniemen voimaloiden kokonaishyötysuhde on n. 85 % kun vastaavasti lauhdevoimaloissa se on vain n. 38 %. Vain vesivoima voi tuottaa edullisemmin sähköä.
- Kuopion Energian päätuote on kaukolämpö. Noin 90 % Kuopion kiinteistöistä (n. 4100 kiinteistöä) on sopimusteitse sidottu kaukolämpöön joten noin 81000 kuopiolaista on kaukolämmön piirissä. Monopoliasemassa olevien kaukolämmön ja sähkön siirron osuus nettotuloksesta vuosina 1996-2004 on ollut keskimäärin n. 80 %.
- Koska Kuopion Energia kunnallisena liikelaitoksena tekee valtakunnan edullisimpiin kuuluvilla hinnoilla loistavaa tulosta, varmasti ja riskittömästi, on se erittäin houkutteleva kohde kaapattavaksi. Kaappaamisessa ensimmäinen askel on sen yhtiöittäminen ja/tai pilkkominen.
- Jos Kuopion Energiasta tehdään yhtiö, on se tavallaan poissa kaupungin hallinnasta ja valvonnasta, sillä liikelaitoksena se on kaupungin omaan organisaatioon kuuluva julkishallinnollinen yksikkö, mutta yhtiönä kunnasta erillinen yksityisoikeudellinen oikeushenkilö. Yhtiötä ei koske mm. julkisuuslaki ja valitussäännökset, joten esim. kuntalaisen valitusoikeus lakkaisi.
- Jos Kuopion Energia olisi yhtiöitetty 1991 esityksen mukaisesti, niin turhaa veroa olisi maksettu jo noin 37 miljoonaa euroa.
2. Fuusiosta ja/tai yhtiöittämisestä aiheutuvia seuraamuksia lyhyesti
- Kaavaillussa Atron ja Kuopion Energian fuusiomallissa ei Kuopiolla ja kuopiolaisilla olisi mitään voitettavaa, ainoastaan menetettävää, ja - paljon. -
Fuusiossa ja/tai myynnissä tuotannossa omavaraisin ja suhteellisesti parhaiten tulosta tekevä Kuopion Energia menettäisi ja ns. jakeluyhtiö Atro voittaisi.
- Kuopion Energialta sekä lämpönsä että sähkönsä saavat ns. kantakuopiolaiset joutuisivat pelin maksajiksi ja jakeluyhtiö Atrolta (Savon Voimalta) energiansa, sähkönsä ja/tai lämpönsä saavat voittaisivat.
- Mikäli päätös fuusiosta tehdään, niin se on peruuttamaton.
- Lämmön ja sähkön hinnat nousisivat kantakuopiolaisilla.
- Kuopion Energian tuloutus kaupungille pienenisi. - Veroprosentti nousisi Kuopiossa tai vastaavasti palvelut huonontuisivat.
- Vähemmistöosakkaana Kuopion Energiaa koskeva päätösvalta menisi kuopiolaisilta.
- Yhtiössä Kuopion Energia joutuisi verotuksen piiriin.
- Yhtiössä Kuopion kaupungin kiinteistöjen käyttämä energia tulisi myös arvonlisäveron piiriin.
- Kantakuopiolaiset joutuisivat maksamaan mm. Atron (Savon Voiman) asiakkaiden sähkön, sähkönsiirron ja lämmön hintoja, lähes 100 miljoonan euron velkaa (78,6 + 16,0 = yht. 94,6 milj. €), uusittavan sähköverkoston, jonka ikä on n. 40-50 v., valtavia investointeja sekä osinkoja Savon Energiaholdingin omistaville 26 kunnalle.
- Vaarana on, että Kuopion omistamat osakkeet myydään ja/tai koko Savon Energiaholding tytäryhtiöineen myydään esim. ulkomaiselle energiajätille, myyntiin riittää kuntien 2/3 enemmistö.
- Fuusion perusteluiksi eivät riitä päästöt, voimalaitosinvestoinnit, saatavat synergiaedut, sillä päästöt maksaa aina energian kuluttaja omistajasta riippumatta, investoinnit maksaa aina energian kuluttaja omistajasta riippumatta, saatavat synergiaedut ovat erittäin vähäiset, osaavan henkilöstön saatavuus
- Kuopion Energialla ei ole henkilöstöpulaa.
3. Vertailevaa tietoa lyhyesti Kuopion Energiasta ja Atrosta (Savon Voimasta)
- Kuopion Energia on omavaraista tuotantoa ja tuloksentekokykyä suhteellisesti mitaten Suomen paras energiayhtiöistä ja -laitoksista.
- Kuopion Energia on kaukolämmön tuotannossa täysin (100 %) omavarainen. Sähkön tuotannossa omavaraisuus on ollut vuosina 1996-2004 keskimäärin 79 %.
- Kaukolämpö ja sähkönsiirto ovat monopoleja joiden osuus Kuopion Energian nettotuloksesta on ollut vuosina 1996 - 2004 keskimäärin n. 79 %, josta kaukolämmön osuus n. 52 % ja sähkönsiirron osuus n. 27 %.
- Kuopion Energian nettotulosprosentti on vuosina 1992- 2004 ollut keskimäärin 24 %. Ainoastaan Kuopion Energian nettotulosprosentti on ollut yli 20 prosenttia Suomen kaikista energiayhtiöistä ja -laitoksista (viime vuoteen saakka).
- Kuopion Energian rahoitustulos kaupungille on 1992-2004 ollut n. 144,6 miljoonaa euroa eli keskimäärin n. 11,12 milj. euroa vuodessa. Tämän lisäksi kaupunki on käyttänyt rahoitukseensa Kuopion Energian investointirahastosta 21,4 miljoonaa euroa. Ilman Kuopion Energian tuloutusta Kuopion vero olisi ollut 1,0 - 1,5 % korkeampi.
- Todettakoon, että em. 1,0 - 1,5 % ”veron” maksamiseen eivät juurikaan ole osallistuneet kantakaupunkiin liitetyt entisen maalaiskunnan ja Riistaveden asukkaat eli ne, jotka eivät ole Kuopion Energian ”kaukolämpöputken ja/tai sähköjohdon päässä”. Vasta sähkön kilpailuttamisen jälkeen on tilanne hieman muuttunut. Sen sijaan Kuopion Energia (Kuopio) on maksanut heille viimevuosiin saakka tariffierokorvausta, eli sen hintaeron minkä Savon Voiman ja Pohjois-Karjalan sähkö on ollut kalliimpaa kuin Kuopion Energian.
- Kuopion Energian asiakkaat ovat saaneet sähkönsä ja lämpönsä valtakunnan edullisimpiin kuuluvilla hinnoilla eli saaneet ns. piilotuloutusta. Atron hinnoilla Kuopion Energian tulos olisi yli kaksinkertainen. Esim. vuoden 2003 tilaston mukaan Kuopion Energian kaukolämmön keskimääräinen myyntihinta on ollut kaikkein edullisin eli 33,15 €/MWh, kaikista Suomen kaukolämmön ja sähkön hteistuotantoa suorittavista yrityksistä tai laitoksista ja kolmanneksi edullisin kaikista 178:stä kaukolämpöyrityksestä.
- Atrolla on kaukolämpö v. 2003 ollut Iisalmessa 46,36 €/MWh, eli 39,85 % (13,21 €/MWh) kalliimpaa kuin Kuopiossa. - Atron lämmön hinnat ovat 2003 olleet 44,31 – 48,59 €/MWh paikkakunnasta riippuen.
- Jo pelkästään Iisalmessa olevilla Atron lämmön keskimääräisillä myyntihinnoilla kuopiolaiset olisivat maksaneet lämmöstään n. 11,2 miljoonaa euroa enemmän vuodessa.
- Kuopion Energian sähkön kokonaishinnat 10:llä tyyppikäyttäjällä ovat ainakin vuodesta 1990 alkaen lähes poikkeuksetta olleet edullisemmat kuin Atrolla.
- Ainoastaan Atron teollisuudelle (tyyppikäyttäjille T1, T2, T 3 ja T4) myymä sähkö on vuodesta 2003 alkaen ollut osin edullisempaa, eli Atro maksattaa pienkuluttajilla teollisuuden sähköä.
- Esim. 01.01.2005 on Atrolla 2000 kWh käyttävän sähkön kokonaishinta ollut n. 21 % kalliimpaa, 5000 kWh käyttävän n. 26 % kalliimpaa ja 18000 kWh käyttävän n. 15 % kalliimpaa kuin Kuopion Energialla.
- Liikelaitoksena Kuopion Energia on Kuopion kaupungin omaan organisaatioon kuuluva yksikkö, jossa noudatetaan kuntalain mukaisia julkishallinnon pelisääntöjä. Niinpä esim. vuoden 2004 toimintakertomus on malliksi kelpaava.
- Sen sijaan Atro on osakeyhtiölain mukainen yhtiö jota ei koske mm. julkisuuslaki tai kuntalain valitussäännökset. Esim. vuodelta 2004 ei julkaistu toimintakertomusta, vaan tilinpäätöstiedote ja toimintaraportti, joissa silmiin pistävintä on toimintojen/tulosten salailu. Niissä ei ole mm. tuloslaskelmaa, tasetta, rahoituslaskelmaa, eriytettyä sähkön myyntiä ja siirtoa eikä energiatasetta, josta ilmenisi esim. yhtiön myymän sähkön määrä ja omantuotannon osuus myydystä sähköstä.
- Atron salailuun vaikuttaa ilmeisesti oman tuotannon vähäinen osuus myydystä sähköstä, sillä Energiamarkkinavirasto on valitusta koskevassa päätöksessään 345/452/2001/27.2.2002 todennut seuraavaa: Savon Voima Oyj:n hankkii suurimman osan sähköenergiasta erilaisilla tukkuhankintasopimuksilla tai sähköpörssistä. Yhtiön oma tuotanto ylittää 20 GWh:a, mutta on alle kymmenen prosenttia sähköenergian kokonaishankinnasta. Näin ollen yhtiöön soveltuu poikkeussäännös vähämerkityksisen sähköntuotannon eriyttämättä jättämisestä ja sisällyttämisestä sähkönmyyntitoimintaan.
- Viimeisin saatu tieto Atron sähkön myynnin määrästä on vuoden 2001 vuosikertomuksesta, jolloin se myi 1347 GWh sähköä. Tällöin kovasti mainostetun vesivoiman osuus myydystä sähköstä oli 69 GWh eli 5,1 %. Atron tämän hetkisen sähkönmyynnin arvellaan olevan noin 2000 GWh vuodessa, koska se viime vuosina on kasvattanut julkishallinnolle ja yrityksille myytävän (teollisuus) sähkön määrää.
- Vuonna 2003 Atro myi vesivoimaa 63,1 GWh mikä oli ilmeisesti noin 4 % myydystä sähköstä (vesivoimaa keskimäärin on 80 GWh/vuosi).
- Atron oma sähkön tuotanto normaali vuonna, jos sen omistamien 20,4 %:n osakkeiden osuus Kymppivoima Oy:stä otetaan huomioon, laskemalla sen tuotannosta sanotun suuruinen osuus omaksi tuotannoksi: vesivoimaa 80 GWh, lämpövoimalaitoksista 80 GWh, osuus Kymppivoiman tuotannosta 285 GWh (ainoa tiedossa oleva) eli yhteensä vain 445 GWh
- Atron oma tuotanto myydystä sähköstä olisi näin noin ¼ ja jo vuonna 2006 ilmeisesti vain 1/5, sillä mm. 1.1.2006 alkaen VR:lle myytävä sähkö lisää 630 GWh sähkön myyntiä.
- Atron tuloksesta pääosa tulee sähkönsiirrolla. Seuraavana tulee kaukolämmön tuotot.
- Energiamarkkinaviraston tilastojen mukaan vuosina 1998, 1999 ja 2001 Atro on tehnyt tappiollisen sähkön myyntituloksen.
- Vuosina 1998 - 2003 Atron sähkön myynti on jäänyt yhteensä noin 5,2 miljoonaa euroa tappiolliseksi, eli Atro on vain jakeluyhtiö. Vuoteen 2001 saakka Kuopion Energian nettotulos on ollut Atron tulosta parempi.
- Imeisesti Voimatelillä ”kikkailu” vuodesta 2001 alkaen on vaikuttanut niin, että Atron nettotulos on ollut parempi kuin Kuopion Energian, sillä Voimateliin siirrettiin noin 200 eli lähes puolet Atron henkilöstöstä.
- Niinäkin vuosina, 1998 - 2003, jolloin Atron sähkönmyyntitulos on jäänyt tappiolliseksi tai ollut hyvin heikkoa, on Kuopion Energian nettotulosprosentti sähkönmyynnissä ollut keskimäärin noin 18 %.
- Atrolla on valtava n. 24000 km:n sähköverkko, joka on pääasiassa avojohtoa ja metsissä. Sähköverkko on rakennettu pääosin 30-55 vuotta sitten. Koska puupylvään käyttöikä on maaperästä riippuen 40-50 vuotta, niin lähivuosina on Atrolla edessä suuret investointitarpeet sähköverkon saneeraamisessa.
- Kuopion Energian n. 1300 km:n sähköverkko on pääasiassa maakaapelia sekä myös ilmakaapelia. Avojohtoa on vähän, joten myrskyjen ja muiden luonnonvoimien aiheuttamat tuhot ovat Atroon verraten erittäin vähäiset. Maakaapeliverkko puupylväisiin nähden on myös ns. lähes ikuinen.
- Asiakasta kohti sähköjohtoa Atrolla on noin 8 kertaa enemmän kuin Kuopion Energialla. Energiayhtiö tai -laitos on sitä arvokkaampi mitä vähemmän sähkö- ja/tai lämpöverkkoa asiakasta kohti on.
4. Toteamuksia ja ehdotuksia
- Kuopion Energia on säilytettävä liikelaitoksena ja sen kaikki liiketoimet on pidettävä kokonaan Kuopion omistuksessa ja hallinnassa ilman minkäänlaisia fuusioita. Fuusio Atron kanssa olisi erittäin epäedullinen Kuopiolle ja kuopiolaisille. Varsinkin kantakuopiolaiset joutuisivat maksajiksi. Yhteistyötä, jos se katsotaan tarpeelliseksi, voidaan tehdä muutoinkin kuin fuusiossa Atron tai jonkun muun yrityksen kanssa.
- Joulukuussa 2004 muutettu sähkömarkkinalaki (34 a § / 21.12.2004) edellyttää sähkön siirron tai sähkön tuotannon ja myynnin oikeudellista eriyttämistä vuoteen 2007 mennessä.
- Laki ei vaadi yhtiöittämistä, sanoo moni lakimies. Jos Kuopion Energiasta eriytetään esim. sähkön siirto toiseksi liikelaitokseksi, on sen katsottava täyttävän eriyttämisvaatimuksen.
- Kuopion Energia on säilytettävä liikelaitoksina, sillä liikelaitoksina se on kaikkein parhaiten tuottava, kilpailukykyisin ja Kuopiolle / kuopiolaisille kaikkein edullisin vaihtoehto. Päätöksiä tehtäessä liikelaitos on yhtä joustava ja nopea kuin yhtiökin, mutta vähemmän riskialtis kuin yhtiö. Liikelaitoksen verottomuus on varmaa kunnes toisin säädetään, mutta yhtiössä mm. veronkierto loppuu jossakin vaiheessa kaikesta kikkailusta huolimatta.
- Jos sähkön siirron tai sähkön tuotannon ja myynnin eriyttäminen toiseksi liikelaitokseksi ei kuitenkaan jostakin syystä olisi mahdollista, niin eriyttäminen voidaan ilmeisesti tehdä perustettavan osuuskunnan nimiin, sillä osuuskunnan on katsottu täyttävän vaatimuksen oikeudellisesta eriyttämisestä, joskin se on verovelvollinen kuten yhtiötkin. Se olisi kuitenkin varmempi tapa säilyttää Kuopion Energian sähkön siirto tai sähkön tuotanto ja myynti Kuopion omistuksessa.
- Mikäli eriyttämistä varten toista liikelaitosta tai osuuskuntaa ei voitaisi jostakin syystä perustaa, niin sähkön tuotannosta ja myynnistä on muodostettava yhtiö, joka toimii Kuopion Energian (liikelaitoksen) alaisena tytäryhtiönä.
- Ennen sanotun päätöksen voimaan astumista on kuitenkin Kuopion Energian johtosääntöä muutettava niin, että johtokunnan jäseneksi ja puheenjohtajaksi ei voitaisi valita enää kaupunginjohtajaa tai apulaiskaupunginjohtajaa ja että kaikista Kuopion Energian liiketoimintojen, omistus- ja/tai hallintosuhteiden muuttamisista ja osakkeiden myyntiä koskevista asioista päättää aina kaupunginvaltuusto.
- Sanottu liiketoimintojen, omistus- ja/tai hallintosuhteiden muuttamista ja osakkeiden myyntiä koskeva ehto, ”betonointi”, on merkittävä myös yhtiöjärjestykseen ja mahdolliseen osakassopimukseen.
- Samalla kaupunginhallituksen johtosääntöä on muutettava niin, että kaikista osakkeiden myyntiä koskevista asioista sekä kaikista yli 5 miljoonan euron ylittävistä kiinteän ja irtaimen omaisuuden ostamisesta ja myymisestä päättää aina kaupunginvaltuusto.
Kalevi Kauhanen, kapteeni evp.