Kuopion kaatopaikan yhtiöittäminen olisi lyhytnäköistä politiikkaa (SS 02.09.2000)

Kuopion kaatopaikan yhtiöittäminen olisi lyhytnäöistä politiikkaa (02.09.2000)

Kesällä uutisoitiin, että Kuopion kaupunginhallitus on ottanut myönteisen kannan perustaa 13 kunnan alueellinen jätehuoltoyhtiö, jolle Kuopio myisi tai vuokraisi omistamansa Heinälamminrinteen kaatopaikan. Virkamiestyöryhmän valmistelema lopullinen ehdotus valmistunee ilmeisesti tämän syksyn aikana ja tulee sittemmin vielä päätettäväksi kaupunginhallitukseen ja valtuustoon.

Esitellessään syksyllä -99 asiaa teknillisessä lautakunnasssa, oli kaupungininsinööri Seppo Kesti mm. todennut: Pelkästään Kuopion kannalta jätehuoltoyhteistyötä tarkasteltaessa olisi perusteltua toiminnan pyörittäminen Kuopion kaupungin liikelaitoksena. Kuopion liikelaitoksena toimiessaan pyörisi rahoitus myös kaupungin kassan kautta. Kuopio ei myöskään maksaisi tällöin omasta toiminnastaan syntyvistä jätteistä arvonlisäveroa. Toiminta, joka koskettaa suurimmalta osaltaan Kuopion asukkaita, olisi myös tällöin täysin Kuopion kontrollissa niin toiminnan kuin taksoituksenkin osalta. Osakeyhtiömuodossa nämä etuudet Kuopion kannalta katsoen menetetään. 

Esityksestä käy myös ilmi, että Kuopion seudulla on erityisesti taloudellisin ja ympäristönsuojelullisin perustein jo vuosia sitten siirrytty jätteiden loppusijoituksessa sellaiseen kuntien väliseen yhteistyöhön, jossa Kuopio toimii palveluiden tuottajana ja kaupungin kaatopaikalla käsitellään seitsemän kunnan jätteet sopimusperäisesti. Lautakunnassa suoritetussa äänestyksessä oli kuitenkin Kuopion edun vastainen ehdotus kaatopaikan osakeyhtiömuodosta päässyt voitolle.

Saadun tiedon mukaan nykyisin käytössä oleva toiminta jätteiden loppusijoituksessa sekä yhteistyö kuntien kesken ovat sujuneet hyvin ja kitkattomasti. Miksi Kuopion pitäisi nyt luopua omistamansa kaatopaikan täydellisestä omistuksesta ja hallinnasta?

Kaatopaikan yhtiöittäminen ei ole Kuopion edun mukaista eikä tuo sille lisäarvoa.
Yhtiökumppaneiden haaliminen kunnalliseen liikelaitokseen on sitä viisautta, jota on syytä kaihtaa. Kuopio pystyy edelleenkin hoitamaan jätteiden käsittelyn siihen kuuluvine investointeineen sekä tekemään sopimukset jätteiden loppusijoittamisesta ja taksoittamisesta alueen kuntien kanssa Kuopion edun mukaisesti.

Mitä useampi sopan keittäjä, niin sitä huonompi soppa. Jos kaatopaikka yhtiöitetään, olisi Kuopion hallinta ja valvonta lähes olematonta nykyiseen verrattuna. Myös kuntalaisten valitusoikeus yhtiöön lakkaisi, mikä on ristiriitainen lakiin nähden.

Yhtiössä nousisivat lisäksi myös verotukselliset haitat esiin. Vaikka laissa sanottaisiinkin, että kaatopaikalla ei saa rahastaa, niin yhtiöön se pätee huonosti. Kuka valvoo?

Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen ja sittemmin kaappaaminen on yleisesti tiedostettu. Monopoliluonteisten yhtiöiden osakkeet ovat hyvin haluttuja sijoittajille. Tätä taustaa vasten tarkasteltuna jatkossa on uhkana myös kaatopaikan osakkeiden siirtyminen monikansallisille yhtiöille. Kunnat kun rahapulassaan saavat osakkeista helppoa rahaa. Esimerkkinä Savon Voiman osakkeiden myynti.

Kuopiossa on jo nyt maan toiseksi suurimmat asumiskustannukset. Se ei ole hyvää mainosta Kuopiolle. Kaupungin itsenäisten liikelaitosten yhtiöittäminen ja vieläpä niiden komennon antaminen ulkopuolisten käsiin ei ainakaan pienennä asumiskustannuksia. Tähän joukkoon kuuluu myös kaatopaikka. Sen yhtiöittäminen olisi lyhytnäköistä politiikkaa.

 
KALEVI KAUHANEN
Kapteeni evp.  Kuopio