Kuopion talous säästökuurille (SS 20.04.2002)

Kuopion talous säästökuurille (20.04.2002)

Kun silloinen kaupunginjohtaja Kauko Heuru aikoi kumppaneineen 1998 ”lahjoittaa” Kuopion Energian Espoon Sähkölle ja sitä seuraten saksalaisten käsiin, niin Kari Häkämiehen lääkkeenä tälle taudille oli, että kaupungin työntekijöitä vähennetään vuosien 1999-2001 aikana noin 600 henkilöä.

Henkilöstön vähentäminen sittemmin ”unohtui”, kun Kuopion Energia pelastui ja Häkämies lähti. Kaupungin talouden tervehdyttäminen siirtyi uuden kaupunginjohtajan huoleksi.

Nyt kaupungin osin jälkijättöisestä elinkeinopolitiikasta johtuvan heikon talouden parantamiseksi harkitaan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön lomautuksia. (SS 12.4) Miksi  kiristyvän talouden seurauksista lasten, sairaiden, vanhusten ja alan pienipalkkaisimpien pitäisi ensimmäisinä kärsiä? Eikö muissa hallintokunnissa nähdä tarvetta säästää?

Takavuosina kerrottiin muutamien neuvosten klubillaan sopineen, että Kuopioon ei hankita metalli- ja elektroniikkateollisuutta, koska palkkaerot näiden alojen ja vaatetusteollisuuden välillä olivat suuret. Miten ompelijoille perusteltaisiin tällainen huikea ero palkoissa?

Jäljistä päätellen jutun voisi uskoa olevan totta. Tuotannollisia työpaikkoja ei sen paremmin metalliin kuin muillekaan tuotannollisille aloille ole sanottavasti syntynyt ja entisetkin ovat huvenneet hälyttävästi.

Ei siis ihme jos sanotaan, että Kuopiossa on, sitten kaupunginjohtaja Eino Luukkosen päivien, keskitytty enemmän toistensa hierontaan ja selänpesuun kuin uusien tuotannollisten yritysten/työpaikkojen saamiseen tai edes entisten säilyttämiseen. Kuopion arvellaan olevan jäljessä varsinaisista kasvukeskuksista jopa pari vuosikymmentä.

Suurimmat verotulot asukasta kohden on yleensä paikkakunnilla, joissa on runsaasti teollisuutta eli yhteisöverotuottoja. Niillä paikkakunnilla ja ympäröivässä maakunnassa, joiden yliopistoissa annetaan teknillistä korkeakouluopetusta, ovat yritykset ja samalla työpaikat lisääntyneet yleensä eniten. 

Miksi sellaista teknillistä tiedekuntaa, jossa olisi valmistunut diplomi-insinöörejä elektroniikka/sähkö-, metalli/kone- ja hienomekaniikka-aloille, ei ole saatu Kuopion yliopistoon? Onko kaupungin johto tehnyt sen eteen kaiken mahdollisen?

Tuloihinsa nähden teollisuusköyhä kaupunki on kuitenkin investoinut voimakkaasti. Nyt kyselläänkin, että onko suurten voittojen toivossa panostettu liikaa Tekniaan ja laiminlyöty muut toimet tuotannollisten työpaikkojen hankinnassa? Koska lupaukset suurista lottoamisista tuottavat tulosta? Talouden tervehdyttämiseksi paineita riittää. 

Valtion osuudet ja verotulot vähenevät, mutta käyttötalouden menot sekä ns. pakolliset investoinnit uhkaavat paisua. Kuopiota on odottamassa myös noin 270 milj. euron lasku korjaamisista ym. saneeraamisista, jotka koostuvat suurelta osin viime vuosikymmenien laiminlyönneistä.

Kun tähän vielä lisätään esim. Kuopion Energian uuden voimalan rakentaminen ja Haapaniemi 2 voimalan saneeraaminen, ollaan jo noin 340 milj. euron tietämissä. Kaupunginjohtajan huolen kaupungin taloudesta siis ymmärtää. Kun imagopussissa pohja alkoi häämöttää, niin pussin täyttämiseksi käytiin markkinoimaan Petoselta pistäviä niemiä saaristokaupunkina, joka välttämättä tarvitsee ”saaristokadun”. Markkinointia täydentämään on käytetty mittasuhteiltaan harhauttavaa, vinoa ja retusoitua, ilmakuvaa alueesta.

Kaupungin talouden tervehdyttämiseksi on turhista velkarahoilla tehtävistä investoinneista luovuttava. Saaristokadun lisäksi samaan kastiin kuuluu myös mm. jalkapallokatsomon rakentaminen Keskuskentälle.

 KALEVI KAUHANEN
 Kaupunginvaltuutettu  
 Kuopio