Lisävastaselitys Korkeinpaan hallinto-oikeuteen (06.04.1999)
Kalevi Kauhanen Lisävastaselitys 1.
Kuopio 06.04.1999
Korkein hallinto-oikeus
HELSINKI
Viitteet:
1. Kalevi Kauhasen ja Pekka Rantalan muutoksenhaku 11.01.1999.
2. Kalle Keinäsen muutoksenhaku 11.01.1999.
3. Kalevi Kauhasen,Kalle Keinäsenja Pekka Rantalan täydennys muutoksenhakuun 09.03.1999.
4. Kalevi Kauhasen, Kalle Keinäsen ja Pekka Rantalan vastaselitys 25.03.1999.
LISÄVASTASELITYS 1. KUOPION KAUPUNGINHALLITUKSEN 05.03.1999 ANTAMAAN SELITYKSEEN / KALEVI KAUHASEN JA PEKKA RANTALAN SEKÄ KALLE KEINÄSEN
VALITUKSET KUOPION LÄÄNINOIKEUDEN 10.12.1998 ANTAMASTA PÄÄTÖKSESTÄ
Lisävastaselityksenä esitämme kunnioittavasti seuraavaa:
1. Kaupunginvaltuutetuilta salatut, harhauttavat sekä puuttuvat tiedot
Viitteissä mainituissa kirjelmissämme ja niihin kuuluvissa liitteissä,esim. viite 4 kohdat 2.1 - 2.5, olemme tuoneet esille käsityksemme mm. siitä, että ei ole uskottavaa, että kuopiolaisina asiantuntijoina fuusiosta neuvotelleet henkilöt eivätolisitienneet ja ymmärtäneet:
- Kuopion Energian olevan tuotannossa omavaraisen ja tuloksenteko- kyvyltään yhden koko Suomen parhaimmista sähkö- ja energiayhtiöistä,
- Kuopion Energian ja Espoon Sähkön tuotantoon ja tuloksen tekoon kuuluvia asioita,
- että heidän puutteellinen ja virheellinen päätöksenteon valmistelu johtaa fuusioon, joka on erittäin epäedullinen Kuopiolle, kuopiolaisille ja koko talousalueelle.
Esittämäämme tukee mm. Kuopion Energian toimitusjohtaja Raimo Martikan lausumat Kuopion Energialaitoksen henkilöstölehdissä vuosina 1994 - 1995 ja Sähköviestissä 4/1996. Suora lainaus Raimo Martikan lausumasta 15.12.1994: "Sähkölaitos- ja kaukolämpötoiminnan kannalta energialaitos on ihanteellinen toimialue. Maantieteellisesti alue on pieni ja sen asukastiheys on hyvin korkea, joten jakelukustannukset käytettyä energiayksikköä kohti ovat pienet. Suuri energiatiheys ja korkea kaukolämmitysaste puolestaan ovat mahdollistaneet vastapainevoiman tuotannon Haapaniemellä.
Vastapainetuotanto on kaikkien voimamiesten unelma: kaukolämpöputouksen ansiosta hiilivoimalaitoksen investointikustannuksella voidaan tehdä erittäin edullista vasta- painesähköenergiaa. Tämä on kuopiolaisten luonnon vara, jota hyvin voidaan verrata vesiputoukseen. Se, että energialaitos on pystynyt tulouttamaan kaupungille viime vuosina noin 50 miljoonan markan vuotuisen näkyvän tuloutuksen, se on pystynyt myös "piilotulouttamaan" rahaa sähkön ja lämmön käyttäjille valtakunnan halvimpiin kuuluvalla energian hinnalla."
Kaupunginjohtaja Kauko Heurun ja toimitusjohtaja Raimo Martikan on katsottava olleen täysin tietoisia kaikesta Kuopion Energiaan liittyvästä erinomaisuudesta ja fuusion epäedullisuudesta Kuopiolle. Tätä ilmentää mm. lausumat liitteenä olevien lehtien sivuilla. Tietoisen on todettava olleen myös apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkisen, sillä apulaiskaupunginjohtajana hän ollut vuodesta 1992 alkaen, vastaten virkavastuulla Kuopion Energiasta.
Huipputulosta tekevän ja tuotannossa omavaraisen Kuopion Energian tekniset lähtökohdat ja muut asetelmat eivät ole vieläkään muuttuneet huonompaan suuntaan, vaan päinvastoin. Tästä on osoituksena se, että Kuopion Energia teki vuonna 1998, sähkökilpailun alettua 1.9.1998, parhaimman tuloksensa kuin koskaan aikaisemmin: nettotuloksen ollessa 76 Mmk eli 27 % liikevaihdosta mitaten ja rahoitustuloksen ollessa 87 Mmk. Ilman ns. "tilinpäätösostoksia" käyttökate, joka (1998) oli 109 Mmk, olisi saadun tiedon mukaan ilmeisesti ollut n. 115 Mmk. Sitä ennen paras tulos oli edelliseltä tilikaudelta eli vuodelta 1997. Ks. Viite 3 / Liite 1 / sivu 2 / tuloslaskelmat.
Esille tuomiemme tietojen puuttuminen ja tietojen salaaminen valtuutetuilta on katsottava tahalliseksi harhauttamiseksi ja siten myös laittomaksi. Ks. LIITE Lvs 1.
2. Toimenpidekiellon puuttuminen
Olemme kukin erikseen hakeneet huhtikuussa 1998 ja sittemmin yhdessä 11.9.1999 Kuopion lääninoikeudelta toimenpidekieltoa Kuopion Energian ja Espoon Sähkö Oyj:n yhdistämistä koskeviin toimiin. Sanottujen hakemusten tultua hylätyiksi lääninoikeudessa, olemme valittaneet Korkeimpaan hallinto-oikeuteen 2.4.1998 päätöksestä nro 450/27.4.1998 ja 21.10.1998 päätöksestä nro 945/ 6.10.1998, jolloin myös Korkein hallinto-oikeus hylkäsi sanotut valituksemme.
Koska toimenpidekieltoa ei ole ollut, on Kuopion Energia tehnyt tarpeettomia valmisteluja ja selvityksiä Kaupunkienergia Oyj:ta varten arviolta jo useiden miljoonien arvosta, joista mainittakoon:
- puhelinjärjestelmän uusiminen,
- "Sales Power"-myynnin tukijärjestelmän määrittely,
- liiketoimintojen organisointiselvitys, joka teetettiin MecRastorilla,
- sähkökaupan perussuunnitelma, jossa asiantuntijana MecRastor,
- yhteisten tilikarttojen valmistelu,
- ns. SKENFO -projekti ja
- palkankorotukset 6:lle fuusionevotteluja käyneelle johtoryhmään kuuluvalle. Ks. LIITE Lvs 2.
Toimenpidekiellolla olisi nähdäksemme estetty Kuopiolle vahingollinen toiminta siihen saakka, kunnes lopullinen ratkaisu fuusiosta olisi selkiytynyt.
3. Energianeuvotteluihin liittyvä lahjusepäily
Savon Sanomien 2.4.1999 julkaiseman tiedon mukaan Kuopion kaupungin ja Espoon Sähkön väliset enregianeuvottelut ovat poikineet lahjusepäilyn. Lehden mukaan Keskusrikospoliisi (KRP) on tutkinut parin kuukauden ajan, ovatko Kuopion kaupungin virka- ja luottamusmiesjohto syyllistyneet lahjusrikkomukseen viime heinäkuussa Savon linnassa. Espoon Sähkö on tuolloin kustantanut kaupungin johdolle kokouksen sisävesilaivalla ja illan Savonlinnan oopperajuhlille. Savonlinnan "kokoukseen" osallistuivat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kantanen, entinen kaupunginjohtaja Kauko Heuru, apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen, valtuutettu Hannu Isotalo ja Kuopion Energian toimitusjohtaja Raimo Martikka, joilla osalla mukana myös puoliso. Heurua lukuunottamatta KRP on kuullut kuopiolaisia epäiltynä lahjuksen ottamisesta. Lahjuksen antamisesta on kuultu epäiltynä Espoon Sähkön toimitusjohtaja Matti Mannista. Juttu on siirtynyt 1.4.1999 Kuopion seudun kihlakunnan syyttäjälle. Sanotut tiedot käyvät ilmi Savon Sanomien 2.4.1999 liitteenä olevasta artikkelista. Ks. LIITE Lvs 3.
4. Aloite Kaupunkienergian perustamiseen
Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen kertoman mukaan, "Kaupunkienergiaa käytiin perustamaan Kuopion aloitteesta".
Tämä käy ilmi liitteenä olevasta Helsingin Sanomien 30.3.1999 julkaisemasta artikkelista, jossa on haastateltu Espoon kaupunginjohtajaa.
Kuopion entinen kaupunginjohtaja Kauko Heuru on aloittanut salaiset neuvottelut Espoon kaupunginjohtajan Marketta Kokkosen ja Espoon Sähkön kanssa ilman kaupunginhallituksen lupaa jo 3.4.1997. (Matkalasku 4.4.1997 / viite nro 100021026931904976)
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kantanen on aloittanut neuvottelut Espoon Sähkön kanssa ilman kaupunginhallituksen lupaa Kuopiossa ainakin jo kesäkuussa 1997 ja Espoossa 2.9.1997 (Matka-
lasku 4.9.1997 / viite nro 100021037851609971) Ks. Viitteen 1 / LIITE Mh10 kohta 1 ja LIITE Mh 8 kohdat 1., 2. ja 3.
Mikäli valituksenalainen fuusio saisi lainvoiman, niin ei voi välttyä ajatukselta, etteikö korvaus-, vastuu- yms. kysymykset nousisi esille Kuopiossa fuusioneuvotteluita käyneiden ja neuvottelut aloittaneiden sekä esittelijöiden kohdalla. Ks. LIITE Lvs 4.
5. Hämäävää tietoa vieläkin Kuopion Energialta
Yhtenä esimerkkinä harhauttavasta tiedosta seuraavaa: Kuopion Energian myyntipäällikkö Ari Sormusen laatimasta muistiosta 24.3.1999 Kuopion kaupunginhallitukselle, joka on liitteenä Lvs 2, saa asioista tietämätön väärän käsityksen. Sanotussa muistiossa kerrotaan, että Haapaniemen yksiköiden saneeraus on ajankohtainen vuonna 2005 ja että Haapaniemen voimalaitosyksiköiden saneerauksen arvioidaan maksavan noin 150 miljoonaa markkaa. Käsitykseksi tulee, että vuonna 2005 tarvitaan rahaa saneeraukseen 150 Mmk. Ks. LIITE Lvs 2.
Todellinen tilanne on seuraavanlainen: Em. voimalaitosyksiköitä on yhteensä kaksi (2), joista Haapaniemi 1 (Hp 1) on vanhempi ja valmistunut 1972. Sen saneeraustarve on aikaisintaan vuonna 2005 ja sen saneeraus (lähes uuden veroiseen kuntoon) maksaa vain n. 50 - 75 Mmk.
Voimalaitosyksiköistä Haapaniemi 2 (Hp 2), joka on uudempi ja valmistunut 1982, saneeraustarve on vasta yli kymmenen vuoden kuluttua eli noin vuonna 2015. Sen saneeraus maksaa myös noin
50 -75 Mmk. Voimalaitosyksiköiden Hp 1 ja Hp 2 saneeraukset maksavat siis yhteensä 100 - 150 Mmk, ajalla 2005 - 2015.
Tampereella ja Jyväskylässä on samanvertaisen yhden voimalan vastaavanlainen saneeraus maksanut noin 50 Mmk.
Saneeraamalla 100 - 150 Mmk:lla Haapaniemen voimalaitosyksiköt Hp 1 ja Hp 2, poistuu 350 - 400 Mmk maksavan uuden voimalan Kumpusaari I:n rakentamisen tarve kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
Se, että valtuutetuille ei tuotu esille voimalaitosten saneeraamisen mahdollisuutta fuusiopäätöksen valmistelussa, vaikka alustavat selvitykset oli jo tehty, on katsottava tahalliseksi harhauttamiseksi.
6. Kuopion kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle
Kun Kuopion kaupunginhallitus on saanut riittävästi oikeaa tietoa Kuopion Energian ja Espoon Sähkön yhdistämistä koskevista asioista, niin kaupunginhallitus on tullut meidän valittajien muutoksenhauissamme esittämälle kannalle, eli ts. kaupunginhallitus on katsonut muutoksenhakumme (valituksemme) täten aiheelliseksi. Osoituksena tästä on, että Kuopion kaupunginhallitus on kokouksessaan 29.3.1999 päättänyt yksimielisesti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää luopua Kuopion Energian liiketoimintojen yhdistämisestä Espoon Sähkö Oyj:öön.
Ehdotusta on kaupunginhallitus kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti perustellut mm. seuraavasti: - Fuusioaiesopimusta solmittaessa oli tarkoituksena, että Kaupunkienergia Oyj:öön tulisi mukaan Kuopion kokoisia kaupunkeja. Tämä edellytys ei ole toteutunut.
- Kuopion vertailukaupungeissa (Turku, Vaasa, Jyväskylä, Pori, OulLahti ja Lappeenranta) energiatoiminnot ovat kaupungin määräysvallassa. On pidetty tärkeänä, energiataksapolitiikka on kaupungin itsensä päätettävissä.
- Länsivoima Oyj:n ostettua 27 % Espoon Sähkö Oyj:n osakekannasta, on Länsivoiman omistus vienyt käytännössä Espoon Sähköltä pörssiyhtiön luonteen, koska osakkeista hyvin pieni osuus (n. 4,5%) on tällä hetkellä likvidejä.
- Kuopion Energian kaikki taloudelliset tunnusluvut kertovat yrityksen olevan erinomaisessa kunnossa.
- Kuopion kaupungin vähemmistöasema (energiafuusiossa) ei ole tarkoituksenmukaista.
Kuopion kaupunginvaltuusto kokoontuu 19.4.1999 päättämään sanotusta kaupunginhallituksen esityksestä. Erittäin suurena todennäköisyytenä pidetään, että valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen verrattain suurella yksimielisyydellä.
Ks. LIITE Lvs 5.
Normaalikäytäntöä noudattaen pöytäkirja on nähtävänä viikon kuluttua valtuuston kokouksesta, josta valitusaikaa on 30 päivää.
Mainittakoon, että Espoon Sähkön osakekannasta, joista enää vain hyvin pieni osuus eli n. 4,5 % on likvidejä, omistaa Merita Pankki Oyj n. 1,7 % ja muut n. 2,8 %. (HS 27.3.1999) Lisäksi mainittakoon, että Kuopion kaupunginhallituksen nyt eroava puheenjohtaja Pekka Kantanen on Merita Pankin pankinjohtajia.
7. Pyynnöt korkeimmalle hallinto-oikeudelle
Edellä kohdassa 6 esittämäämme viitaten, koska odotettavissa on, että Kuopion kaupunginvaltuusto päättää 19.4.1999 kokouksessaan luopua Kuopion Energian liiketoimintojen yhdistämisestä Espoon Sähkö Oyj:öön, pyydämme, että Korkein hallinto-oikeus antaisi meille lisäaikaa 14 päivää sanotun valtuuston kokouksen valitusajan päättymisestä lukien eli 11.6.1999 saakka, tehdäksemm lisävastaselityksen silloisen tilanteen mukaisesti.
Edellä kohdassa 2 esittämäämme viitaten pyydämme, että Korkein hallinto-oikeus määräisi lisävahinkojen estämiseksi heti kaikki Kuopion Energian yhdistämistä koskevat toimet täydelliseen toimenpidekieltoon.
Uudistaen muutoksenhauissamme aiemmin esittämämme pyynnöt ja vaatimukset, sekä edellä että aiemmin esittämiemme perusteella, pyydämme kunnioittavasti edelleen, että Korkein hallinto-oikeus kumoaisi Kuopion kaupunginvaltuuston valituksenalaisen päätöksen virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja lainvastaisena sekä meidän yksityistä etuamme ja oikeuttamme loukkaavana ja velvoittaisi Kuopion kaupungin korvaamaan meille tästä muutoksenhausta aiheutuneet kulut molemmissa valitusasteissa oheisten laskujen mukaan laillisine korkoineen.
Siinäkin tapauksessa, jos Kuopion kaupunginvaltuusto on 19.4.1999 kokouksessaan käsitellyt edellä kohdassa 6 sanotun asian ja päättänyt luopua Kuopion Energian liiketoimintojen yhdistämisestä Espoon Sähkö Oyj:öön ja sanotun päätöksen saatua lainvoiman valituksemme katsottaisiin tällöin rauenneeksi, pyydämme kunnioittavasti, että Korkein hallinto-oikeus velvoittaisi Kuopion kaupungin korvaamaan meille tästä muutoksenhausta aiheutuneet kulut molemmissa valitusasteissa oheisten laskujen mukaan laillisine korkoineen.
Perustelut: Kun Kuopion kaupunginhallitus on fuusioasiassa riittävästi oikeaa tietoa saatuaan päättänyt 29.3.1999 yksimielisesti ehdottaa kaupunginvaltuustolle luopua Kuopion Energian liiketoimintojen yhdistämisestä Espoon Sähkö Oyj:öön, on kaupunginhallitus tullut samalle kannalle mitä me valittajat olemme muutoksenhauissamme huhtikuussa 1998 esittäneet, eli ts. Kuopion kaupunginhallitus on katsonut muutoksenhakumme (valituksemme) aiheelliseksi.
Jos Kuopion kaupunginvaltuusto fuusioasiassa riittävästi oikeaa tietoa saatuaan päättää kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti luopua Kuopion Energian liiketoimintojen yhdistämisestä Espoon Sähkö Oyj:öön, niin silloin myös Kuopion kaupunginvaltuusto on tullut samalle kannalle meidän muutoksenhakijoiden (valittajien) kanssa eli Kuopion kaupunginvaltuusto on katsonut muutoksenhakumme (valituksemme) aiheelliseksi.
Kalevi Kauhanen
Kapteeni evp
Taivaanpankontie 1 C 34
70200 KUOPIO
Puh. 017-2828844
Pekka Rantala ja Kalle Keinänen ovat myös allekirjoittaneet tämän minun laatiman asiakirjan.
LIITTEET Lvs 1. Toimitusjohtaja Martikan lausuntoja/kirjoituksia Kuopion Energialaitoksen henkilöstölehti Sähläyksessä 2/1995 ja 15.12.1994 sekä Sähköviestissä 4/1996, yhteensä 4 lehteä.
Lvs 2. Kuopion Energian kirje 24.3.1999 sekä lehtiä KE:n johtokunnan pöytäkirjoista 29.4.1998 sekä 18.12.1998, yhteensä 7 lehteä.
Lvs 3. Lehtileike 2.4.1999 / Savon Sanomat, 1 lehti.
Lvs 4. Lehtileike 30.3.1999 / Helsingin Sanomat, 1 lehti.
Lvs 5. Kuopion kaupunginhallituksen pöytäkirja 29.3.1999 / asian nro 15 / 196 § / Valtuustoaloite Kuopion energian yhdistämisen Espoon Sähköön uudelleenarvioimiseksi ym. , 4 lehteä.