Miksi Energialla uunottaminen ei lopu? (SS 16.12.1999)
Miksi Energialla uunottaminen ei lopu? (16.12.1999)
Esimerkiksi kelpaavaa on ollut se kymmenien vuosien takainen yhteistyö, jolla silloiset päättäjät ja virkamiehet, tekniikantaitajat, käynnistivät turpeen polttoon ja vastapainetekniikkaan perustuvan Kuopion Energian (KE) kaukolämmön ja hyötysähkön, todellisen kultamunan. Kiitos silloisille rohkeille osaajille ja päättäjille.
Silloinen luottamukseen nojautuva yhteistyö on kantanut taloudellisesti erittäin runsasta satoa. Niin runsasta, että ilman Kuopion Energian tuloutusta Kuopion vero näillä menoilla olisi 1-1,5 prosenttia korkeampi.
Kultamunalla, kuten hyvällä munalla yleensäkin, on kova kysyntä. Niinpä Kuopion Energia, joka tekee erittäin loistavaa tulosta, varmasti ja riskittömästi, on houkutteleva kohde kaapattavaksi. Kaappaamisessa ensimmäinen askel on sen yhtiöittäminen. Kuopion Energian virkamiehet ovat yrittäneet yhtiöittää sitä jo kolme kertaa eli vuosina 1991, 1995 ja 1998.
Tyrmistyttävintä, että vuoden 1998 "kaappausyritystä" johtivat silloinen kaupunginjohtaja Kauko Heuru sekä Kuopion energiahuoltoa virkamiehenä johtava ja valvova apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen. Apulaiskaupunginjohtaja Pulkkinen on lisäksi Kuopion Energian johtokunnan puheenjohtaja eli valvoo omia töitään.
Mikäli tämä viimeinen urotyö olisi onnistunut, Kuopio olisi menettänyt n. 60 miljoonaa markkaa vuosittain. Kuopiolaisten veronmaksajien ja energiankuluttajien kiitos kaupunginvaltuutetuille, että he ovat torjuneet sitkeästi yhtiöittämisen sekä säilyttäneet Kuopion Energian liikelaitoksena ja kokonaan Kuopion omistuksessa.
Kuopion Energian toimitusjohtaja Raimo Martikka johtoryhmineen ei tunnu vieläkään luopuneen yhtiöittämisestä. Taktiikkaa vain näytetään muutetun. Nyt oltaisiin yhtiöittämässä pala kerrallaan ja viemässä näin Kuopion Energian voitot ja hallinta pois kuopiolaisilta. Tähän käsitykseen tulee, kun tarkastelee puuhailtua suunnitelmaa Voimarenkaasta. Ensin yhtiöitettäisiin sähkön myynti ja myöhemmin sähkön siirto ja kaukolämpö. Kuopiolle jäisi vain mopen osa.
Tietoon tulleiden Voimarengas-yhtiö selvitysten mukaan, ellei muuta kalkyyliä ole esittää, Kuopio joutuisi 6,75 % osuudellaan maksajan asemaan. Kuopion Energian sähkön myynnin nettotulokset olivat vuosina 1997 16 milj. mk ja 1998 23 milj. mk. Jos vertailun pohjaksi otetaan vuoden 1997 tulos, niin menetykset sähkön myynnissä vuosina 2000-2005 olisivat n. 84 miljoonaa markkaa. Tappiota siis tulisi yhtiössä keskimäärin n. 14 milj. mk vuodessa eli n. 85 %. Vuodesta 2006 alkaen tappio olisi vieläkin n. 70 % eli n. 11 milj. mk vuodessa. Vuoden 1998 huikeaan nettotulokseen verraten tappiot olisivat tietenkin vielä 7 milj. mk/v suuremmat.
Eikö raha kelpaa Kuopiolle? Mm. sähkön myynnistä parhaimmat näytöt osaamisesta on juuri Kuopion Energialla. Miksi Kuopion, jonka Kuopion Energia tekee parhainta tulosta kaikista Voimarenkaaseen kaavailluista yhtiöistä ja laitoksista, pitäisi lähteä maksajaksi ja suurimmaksi menettäjäksi aiottuun yhtiöön? Nurinkurista on, että ollaan havittelemassa muka vieläkin suurempia uskoteltuja voittoja, kun Kilpailuvirasto jo nyt uhkailee.
Kuopion ei pidä lähteä seikkailemaan ja haihattelemaan sähkömarkkinoilla ympäri Suomea ja Eurooppaa. Kuopiolaisten etu ja palvelu on pidettävä etusijalla. Aina on muistettava, että jos Kuopion Energian tuloutusta suurennetaan tai pienennetään, niin se on yhtä kuin nostetaan tai lasketaan sähkön ja lämmön hintaa eli menettäjänä tai saajana on aina kuopiolainen energiankuluttaja ja veronmaksaja.
Miksi vuodesta toiseen jatkuvasti yritetään Kuopion Energian yhtiöittämistä, vaikka se on Kuopion ja kuopiolaisten edun vastaista? Miksi Kuopion päättäjät sallivat jatkuvan vehkeilyn niiden edustamiensa kuopiolaisten veronmaksajien ja energiankuluttajien kustannuksella, joiden kukkarosta Kuopion Energia on maksettu ja palkat näille puuhastelijoille maksetaan?
Jos Kuopion Energiasta tehdään yhtiö, on se poissa kaupungin hallinnasta ja valvonnasta. Toimitusjohtaja voisi esim. suvereenisesti nostaa johtoryhmän palkat kaksinkertaisiksi. Myös kuntalaisten valitusoikeus lakkaisi, tekisipä esim. toimitusjohtaja johtoryhmineen mitä hölmöyksiä tahansa. Yhtiössä kaappausuhkaa lisää vielä se, että kaupunginhallitus voi vuonna 1996 muutetun johtosääntönsä mukaan myydä KE:n osakkeet joko kiinteänä tai irtaimena omaisuutena.
Tuotannossa omavarainen Kuopion Energia, jonka kilpailukyky on yksi Suomen parhaimmista, menestyy myös jatkossa parhaiten itsenäisenä kunnallisena liikelaitoksena, ilman minkäänlaisia liittoutumia vähemmistöosakkaana mihinkään yhtiöön, kunhan muistetaan, että KE:n tuotanto- ja jakelukoneisto on pidettävä hyvässä kunnossa. Se on kuopiolaisten kannalta varminta, edullisinta ja turvallisinta politiikkaa.
Ja lopuksi: Kaupunginjohtaja Eino Luukkosen jättämät saappaat ovat osoittautuneet seuraajille liian suuriksi, kunnes Kari Häkämiehen saavuttua saappaat olisivat voineet olla numeroa tai paria vieläkin suuremmat. Siksi Häkämiestä tarvitaan Kuopiossa.
KALEVI KAUHANEN Kapteeni evp. Kuopio