Muistio - Kuopion Energa ja Voimarengas Oy (07.12.1999)
KALEVI KAUHANEN MUISTIO
Taivaanpankontie 1 C 34
70200 Kuopio
Puh. 017-2828844 07.12.1999
Viite: Energia-Ekonon tiivistelmä 22.11.1999 / Voimarengas-hanke
KUOPION ENERGIA JA VOIMARENGAS-YHTIÖ
1. Johdanto
Kunnan perustamien ja omistamien laitosten tarkoituksena on tuottaa kuntalaisille palveluja mahdollisimman edullisesti ja turvallisesti kaikissa losuhteissa. Ylivoimaisesti tärkein teknillinen toiminta kuntalaisten kannalton energian tuotanto ja jakelu. Tätä varten kuopiolaiset ovat perustaneet ja kustantaneet Kuopion Energian (KE). Silloinen lämmitysvoimaloiden vastapainetekniikkaan perustuva turpeen pölypolttolaitos, on ollut uraa uurtavaa koko Suomessa. Tästä rohkeasta ja ennakkoluulottomasta toiminnasta on annettava kiitos silloisille tekniikantaitajille ja päättäjille, sillä Kuopion Energia on osoittautunut taloudellisesti erittäin kannattavaksi. Energia-Ekonon tiiviistelmässä annetaan ymmärtää, että vain suuri pystyy hyviin tuloksiin. Kuitenkin "pieni" Kuopion Energia on tehnyt niin loistavaa tulosta, että esim. sen nettotulosprosentti on ollut 1996-98 ylivoimaisesti korkein kaikista merkittävistä sähkö- ja energiayhtiöistä tai -laitoksista. Esim. viimevuonna (1998) nettotulosprosentti Kuopion Energialla oli 28,5 %, mutta suurella Fortumilla vain 3 %.
Koska Kuopion Energia tekee erittäin loistavaa tulosta, varmasti ja riskittömästi, on se erittäin houkutteleva kohde kaapattavaksi. Kaappaamisessa ensimmäinen askel on sen yhtiöittäminen. Virkamiehet ovat yrittäneet yhtiöittää Kuopion Energiaa jo neljä kertaa eli vuosina 1991, 1994, 1995 ja 1998. Tässä viimeisessä yrityksessä oli mukana jo Kuopion Energian lahjanluontoiseksi katsottava luovuttaminen Espoon Sähkö Oyj:lle, jonka seurauksena Kuopio olisi menettänyt n. 60 mmk vuosittain ja jatkossa ilmeisesti vieläkin enemmän.
Tyrmistyttävintä, että vuoden 1998 "kaappausyritystä", kuopiolaisten edunvastaista toimintaa, johtivat silloinen Kuopion kaupunginjohtaja Kauko Heuru sekä virkamiehenä Kuopion energiahuoltoa johtava ja valvova apulaiskaupunginjohtaja ja Kuopion Energian johtokunnan puheenjohtaja Jukka Pulkkinen. Kuopiolaisten veronmaksajien ja energian kuluttajien kiitos kaupunginvaltuutetuille, että he ovat torjuneet yhtiöittämisen ja säilyttäneet Kuopion Energian liikelaitoksena ja kokonaan Kuopion omistuksessa.
Kuopion Energian toimitusjohtaja Raimo Martikka johtoryhmineen ei tunnu vieläkään luopuneen Kuopion Energian yhtiöittämisestä. Näyttää vain siltä, että taktiikkaa on muutettu. Kuopion Energiaa oltaisiin yhtiöittämässä pala kerrallaan ja viemässä näin KE:n voitot ja hallinta pois kuopiolaisilta. Tähän käsitykseen tulee, kun mm. tarkastelee tiivistelmässä esitettyä suunnitelmaa. Ensin yhtiöitettäisiin sähkön myynti ja myöhemmin sähkön siirto ja kaukolämpö. Ilmeisesti suunnitelma, kaapata pala kerrallaan, oli laadittu siltä varalta, jos KE:n fuusioiminen estyisi. Tähän suunnitelmaan ilmeisesti liittyi kv:n päätös 19.4.1999 energiatyöryhmästä. Ehdotuksen sanotun energiatyöryhmän perustamisesta kh:n kokoukseen 29.3.1999, jossa kaupunginjohtaja Häkämiehen ehdotusta luopua Kuopion Energian liiketoimintojen yhdistämisestä Espoon Sähköön oli käsitelty jo toista kertaa,oli tuonut ilmeisesti joku kh:n jäsen. Sanotun kv:n päätöksen mukaan työryhmän on valmisteltava vuoden 1999 loppuun mennessä ehdotukset Kuopion energiatoiminnan järjestämisestä tulevaisuudessa.
Miksi vuodesta toiseen jatkuvasti yritetään Kuopion Energiaa yhtiöittää, vaikka se on kaupungin - kuopiolaisten edun vastaista?
Jos Kuopion Energiasta tehdään yhtiö, on se tavallaan poissa kaupungin hallinnasta ja valvonnasta. Toimitusjohtaja voisi esim. korottaa suvereenisesti johtoryhmälle palkat kaksinkertaiseksi. Myös kuntalaisen valitusoikeus yhtiöön lakkaisi. Yhtiössä kaappausuhkaa lisää vielä se, että kaupunginhallitus voi 1996 muutetun johtosääntönsä mukaan myydä osakkeet joko kiinteänä tai irtaimena omaisuutena. Mm. näitä seikkoja tarkastellessa jo selviää, miksi yhtiöittäminen on jatkuvasti vireillä.
2. Tietoja Kuopion Energiasta (KE)
2.1 Nettotulos (milj. mk) 1997 % 1998 %
- Sähkön myynti 16 27 23 30
- Sähkön siirto 12 19 18 23
- Lämmön myynti 33 54 36 47
- Yhteensä milj. mk / % 61 100 76 100
2.2 Rahoitustulos kaupungille 1997 87 milj. mk ja 1998 87 milj. mk
2.3 Sähkön kokonaishankinta (GWh) 997 % 1998 %
- Omatuotanto 414 79 403 76
- Ostettu sähkö 100 21 127 24
- Yhteensä GWh / % 523 100 530 100
2.4 Kaukolämmön hankinta (GWh) 1997 1998
- Kaikki omaa tuotantoa 911 GWh 943 GWh
2.5 Voimaloiden teho (MW) Sähkö Lämpö Yhteensä
- Haapaniemi 1 (Hp 1) 30 MW 60 MW 90 MW
- Haapaniemi 2 (Hp 2) 60 MW 120 MW 180 MW
- Yhteensä 90 MW 180 MW 270 MW
- (Lisäksi 7 varavoimalan lämpö yhteensä 200 MW)
2.6 Oma tuotantokyky (GWh), Hp 1 ja Hp 2 Sähköä Lämpöä
- Yhdessä kuukaudessa (1 kk) 60 GWh 120 GWh
- Kymmenessä kuukaudessa (10 kk) 600 GWh 1200 GWh
2.7 Tehokas sähkön ja lämmön yhteistuotanto - hyötysähkö
- Kuopion Energian lämmitysvoimaloiden Hp1 ja Hp 2, joiden tuotanto perustuu ns. vastapainetekniikkaan, kokonaishyötysuhde on n. 85 %, josta sähköä n. 27 % ja lämpöä 58 %.
- Vastaavasti lauhdutusvoimaloissa, jotka tuottavat pelkästään sähköä, kokonaishyötysuhde on n. 38 %.
- Vain vesivoima pystyy tuottamaan energiaa (sähköä ja lämpöä) edullisemmin kuin Kuopion Energia.
- Suomessa vesivoiman osuus sähköenergian hankinnasta on vain n.16-19 %.
2.8 Kaukolämmön ja sähkönsiirron monopoliasema
- Monopoliasemassa olevien kaukolämmön ja sähkön siirron osuus on
keskimäärin lähes 3/4 (n. 72 %) nettotuloksesta.
- Ainoan kilpailtavan eli sähkön myynnin osuus nettotuloksesta on vain runsas 1/4 (n. 28 %).
- Jos tuloutus olisi otettu sähkön myynniltä pois, olisi nettotulokseksi jäänyt monopoliasemassa olevista sähkön siirrosta ja kaukolämmöstä vuonna 1997 vieläkin 45 mmk ja 1998 53 mmk.
2.9 Omavarainen sähkön tuotanto, ks. kohdat 2.3 ja 2.6.
- Oman tuotannon osuus sähkön myynnistä on lähes 80 %.
- Sähköä ostetaan lähinnä kesällä, jolloin kaukolämmön tarve on vähäinen ja ostettava tukkusähkö niin halpaa (vesivoimaa paljon), että se alittaa itsetuotetun lauhdesähkön tuotantokustannukset.
2.10 Kuopion Energian nettotulosprosentti (%) suhteessa liikevaihtoon
- Vuosi 1996 1997 1998
- Liikevaihto 269 mmk 271 mmk 278 mmk
- Nettotulosprosentti (%) 24 % 23 % 28,5 %
2.11 Kaikkein korkein nettotulosprosentti (%)
- Kuopion Energian nettotulos % on ollut 1996-98 kaikkein korkein kaikista Suomen merkittävimmistä sähkö- energiayhtiöistä tai -laitoksista.
- Ainoastaan Kuopion Energian nettotulos % on yltänyt yli 20 %.
- Vaikka sähkö olisi myyty omakustannushintaan, eli tuloutus otettu pois kilpailtavalta sähkön myynniltä, niin Kuopion Energian nettotulos % olisi ollut vuonna 1997 17 % ja 1998 19,2 %.
2.12 Nettotulos prosentin (%) vertailua valtakunnallisesti
- Talouselämä-lehden mukaan Suomen 100 suurimman yrityksen nettotulos % on vuosina 1996-98 ollut keskimäärin vain 3-5 %.
- Vastaavasti myös Sähkömarkkinakeskuksen (ent. Sähköenergialiitto) taloustilastossa huomioitujen sähköyhtiöiden ja -laitosten nettotulos % on ollut keskimäärin vain n. 4 %.
- Kuopion Energian nettotulos % on ollut ko. aikana 5-6 kertaa korkeampi kuin muilla yrityksillä keskimäärin koko Suomessa.
2.13 Kuopion Energian käyttökate ja käyttökate % suhteessa liikevaihtoon
- Käyttökate 1997 oli 108 milj. mk ja 1998 109 milj. mk. - Käyttökateprosentti (%) liikevaihdosta on vuosina 1997-98 ollut 39 % ja se on ollut Suomessa sähköyhtiöiden ja -laitosten kaikkein korkeimpia.
2.14 Valtakunnalliset tutkimukset ja selvitykset
- Mm. Tampereen yliopiston tekemä kesäkuussa 1999 julkistettu tutkimus, KTM:n tutkimuksia ja raportteja 14/1999 ja/tai Kilpailuviraston 6.7.1999 vastinepyyntö (selvitys) Kuopion kaupungille osoittavat kiistatta, että
- Kuopion Energian tuloksenteko- ja kilpailukyky, taloudellinen asema ja kannattavuus on suhteellisesti joko paras tai kaikkein parhaimpia kaikista Suomen (107) sähkö- ja energiayhtiöistä tai -laitoksista ja, että
- Kuopion Energian sähkön myynnin, sähkön siirron sekä kaukolämmön keskihinnat ovat olleet kaikissa tyyppikäyttäjäryhmissä alle koko maan keskimääräisen hintatason, joskin toimitusvelvollisuus asiakaiden kohdalla on ilmennyt joitakin poikkeuksia.
3. Verotuksen merkitys kilpailukykyyn
- Toimiessaan kunnallisena liikelaitoksena Kuopion Energian ei tarvitse maksaa 28 % yhteisöveroa (pääomatulovero) eikä 22 % arvonlisäveroa (ALV) kaupungin käyttämästä energiasta.
- Yhteisöverouudistuksen tullessa täydellisenä voimaan vuonna 2001, palautuu yhtiön maksamasta 28 % (29 %) verosta n. kolmannes takaisin, mutta silti maksettavaa veroa jää 18-19 % ja lisäksi joku % ALV, joten yhtiössä joka viides markka voitosta eli n. 20 % menisi turhana verona verottajalle.
- Yhtiössä esim. Kuopion Energian 60 mmk:n voitosta menisi n.12 mmk verottajalle. Jo pelkästään sähkön myynnin osalta esim. 16 mmk voitosta maksettaisiin veroa n. 3,2 mmk.
4. Tulevaisuuden näkymiä
4.1 Kuopion Energian tuloksenteko- ja kilpailukykyyn vaikuttaa edullisesti
- Määräävä monopoliasema sähkönsiirrossa ja kaukolämmössä.
- Verottomuus yhteisö- ja arvonlisäveron osalta toimittaessa liikelaitoksena. Ks. kohta 3.
- Tehokkain tuotantokoneisto eli yhteistuotanto / vastapainetekniikka lämmitysvoimaloissa. Ks. kohta 2.6. sekä 2.3.
- Tiheästä asutuksesta johtuen sähkön- ja kaukolämmön jakelukustannukset käytettyä energiayksikköä kohti ovat pienet.
Mm. sähköjohtoa kuluttajaa kohti on vain n. 29 m, kun vastaavasti esim. Savon Voimalla on n. 260 m eli n. 9 kertaa enemmän.
- Voimalat Hp 1 ja Hp 2 ovat lähes loppuun poistettu.
- Ns. pakollinen investointi voimaloiden Hp 1 ja Hp 2 saneeraamiseksi lähes uuden veroiseksi vie vain 100-150 mmk seuraavan 15 vuoden aikana.
4.2 Turpeen ja puun lisääntyvä vaikutus tuloksen ja kilpailukyvyn parantamisessa
- Voimalaitosten saneeraamisten jälkeen ei tarvitse käyttää enää polttoaineena öljyä (Hp1:ssä 15 % ja Hp 2:ssa 5 %), joka on n. 1,5 - 2 kertaa kallimpaa kuin turve, ja polttoaineeksi käy mm. sahoilta tuleva puru yms. jäte, joka on vieläkin edullisempaa kuin turve.
- Omien n. 600 ha:n tuotantopinta-alaisten turvesoiden käyttöönotto, joiden edullinen turve vastaa käyttöpaikalle tuotuna vähintään 250 mmk.
- Jatkossa turpeen arvo voi vielä kasvaa päästöjä rajoitettaessa, sillä jo nyt kansainvälinen energiajärjestö IEA päätyy toteamaan, että turve saattaa olla kasvihuonepäästöjen suhteen neutraali polttoaine (suo päästää metaania ilmakehään).
- Kriisitilanteissa turpeen arvo kasvaa entisestään, sillä vain n. kolmannes raakaenergiasta on kotimaista ja n. 2/3 tuodaan ulkomailta.
- Turpeen työllistävä vaikutus on merkittävää sekä maakunnalle että Kuopiolle.
4.3 Sähkömarkkinoiden avautuminen Keski-Eurooppaan EU:n alueelle
- Kilpailun avauduttua Suomessa sähkön markkinahinnat putosivat ennätyksellisen alhaiselle tasolle, joten sähkön myyntitulot ovat kaikilla, myös oman tuotteen myyjillä pienentyneet. Varsinkin ns. jakeluyhtiöiden sähkön myynnistä saamat voitot ovat romahtaneet.
- Lyhyellä tähtäyksellä sähkön markkinahinta pysyneekin alhaalla, joskin sähköpörssissä ovat hinnat jo noususuunnassa (vähän vesivoimaa).
- Markkinoiden avauduttua vuonna 2002 Keski-Eurooppaan EU:n alueelle, jossa sähkön hinnat ovat jopa kaksinkertaiset Pohjoismaihin verraten, tulee sähkön hinta asiantuntijoiden arvion mukaan myös meillä väistämättä nousemaan lähemmäksi Eurooppalaista tasoa.
- Ilmeisesti sähkönsiirron vapauduttua halpaa vesivoimaa Ruotsista ja Norjasta ei Suomeen enää myydä, vaan se myydään Keski-Eurooppaan. Tätä ennakoi
Ruotsista ja Norjasta rakenteilla olevat uudet mittavat merikaapelit Tanskaan, Saksaan ja Hollantiin.
- Pohjoismaiden alentavan vaikutuksen sähkön hintaan uskotaan olevan vain joitakin prosentteja.
- Myös sen, että mm. Saksassa ja Ruotsissa ollaan vähentämässä ydinvoimaa, on ilmeisesti lisäämässä sähkön kysynnän kasvua.
- Sähkön kulutuksen on arvioitu kasvavan jopa kolmanneksen vuoteen 2010 mennessä.
- Jo nyt Suomen sähkön hankinnasta n. 9-12 % on tuontisähköä ja varsinkin
kovilla pakkasilla sen osuus on merkittävää.
- Oman tuotannon merkitys tulee korostumaan. Jatkossa onkin odotettavissa sähkön tuottajan/myyjän markkinat, jolloin sähkön ostajista ei ole puutetta ja myyntikatteet myös jakeluyhtiöillä suurenevat merkittävästi. Juuri tätä silmälläpitäen käydään sähköyhtiöiden omistuksesta nykyisin kovaa kamppailua tuottavien ja riskittömien markkinaosuuksien valtaamiseksi.
5. Energia-Ekonon tiivistelmä 22.11.1999 / Voimarengas-hanke
5.1 Yleisesti todettavaa tiivistelmästä
- Kuten tiivistelmässä todetaan, tällä hetkellä on käynnissä taistelu sähkömarkkinoiden osuuksista. Markkinaosuuksien valtaamiseksi suuret
yhtiöt pyrkivät hankkimaan omistukseensa sähköyhtiöitä. Osuuksien lisäämisellä tähdätään suurempiin voittoihin, jotka ovat odotettavissa sähkömarkkinoiden avautuessa Keski-Eurooppaan vuonna 2002.
- Toisin kuin tiivistelmässä annetaan ymmärtää, sähköyhtiöön sijoittaminen on turvallista ja sen omistaminen on riskitöntä, vaikka se olisi pelkkä jakeluyhtiö. Monopolin suojassa toimiva sähköverkko on varma rahasampo, jolla omaa sähkön tuotantoa vailla oleva jakeluyhtiökin kerää riittävät voitot.
- Tiivistelmässä ei ole eritelty millään tavalla, kuinka erilaisessa asemassa on sähkön ja kaukolämmön tuotannossa omavarainen sähköyhtiö tai -laitos ja ns. jakeluyhtiö tuloksentekoa ja kilpailukykyä määriteltäessä sekä nyt että varsinkin vuoden 2002 jälkeen, kun sähkömarkkinat avautuvat EU:n alueelle Keski-Eurooppaan.
5.2 Voimarenkaan kannattavuusvertailu
- Mikäli tiivistelmässä esitetyillä vuosittaisella hyödyllä, nettohyödyllä ja kustannussäästöllä tarkoitetaan nettotulosta, niin esitetyn mukaan yhdeksän osakkaan Voimarenkaan tuottama nettotulos olisi vuosilta 2000 - 2005 yhteensä n.170 mmk.
- Mikäli muuta nettotulosta (nettohyötyä) ei ole esittää ja jos Kuopion Energian sähkön myynnin vuosittainen n. 80 mmk liikevaihto kaikkine toimintoineen siirtyisi kokonaan Voimarenkaaseen, niin Kuopio saisi 6 vuoden aikana sähkön myynnistä nettohyötynä (nettotuloksena) n.11,5 mmk, mikäli voitto-osuuksia jaetaan omistuksenjaon suhteella, jossa Kuopion osuus on 6,75 %.
- Jos vuosi 2000 jätetään vielä huomioimatta, niin vuosien 2001-05 nettotulos olisi keskimäärin n. 2,3 mmk/vuosi. Jos vertailuksi otetaan Kuopion Energian 16 mmk:n nettotulos vuodelta 1997, niin tappiota sähkön myynnistä tähän verraten tulisi Kuopiolle vuosittain keskimäärin 13,7 mmk eli n. 85 %.
Voimarenkaassa Kuopio menettäisi, ellei muuta ole esittää, pelkästään sähkön myyntituloissa seuraavan 6 vuoden aikana yli 84 mmk.
- Vuonna 2005 Kuopion nettohyöty olisi n. 4,9 mmk/vuosi eli siitä alkaen tappio olisi yli 11 mmk vuodessa eli lähes 70 % vuoden 1997 nettotulokseen verraten.
- Mikäli yhtiön pääkonttori tulisi Tampereelle, kuten lehtitiedon mukaan kaavaillaan, Kuopiolle aiheutuisi menetyksiä myös pienemmistä yhteisöveron palautuksista sekä työntekijöiden verotulojen vähenemisestä.
- Tiivistelmässä ei ole myöskään esitetty minkäänlaista laskelmaa tai näyttöä siitä, miten Voimarengas-yhtiö voisi saada Kuopiolle tulevan nettohyödyn niin suureksi vuoden 2005 jälkeenkään, että Kuopiolle ei tulisi mm. mainittuja tappioita ja menetyksiä nykyiseen tuloutukseen verraten.
6. Johtopäätökset
- "Kunnalle tuloa tuottavaa energialaitosta, vesilaitosta ja satamalaitosta ei missään tapauksessa pidä yhtiöittää", oli 6.6.1996 silloinen Suomen Kuntaliiton johtava lakimies Jukka Kero painottanut kunnallishallinnon lakimiesten neuvottelupäivillä jakamassaan kymmensivuisessa luentomuistiossa.
- Saman suuntaisella kannalla kuin Kero oli myös entinen kaupunginjohtaja Kauko Heuru vielä vuoden 1997 alussa ennen fuusiopuuhasteluja. Näin kaupunginjohtaja Heuru vielä Kuopion Energian asiakaslehti Sähköviesti 1/1997:ssä: "Jos Kuopion Energia säilyy sataprosenttisesti kaupungin omistuksessa, on nykyinen kunnallinen liikelaitosmuoto sopiva. Se antaa suurehkon toimintavapauden ripeää reagointia vaativilla energiamarkkinoilla".
- Yhtiössä Kuopio 6,75 % vähemmistöosakkaana on maksajana, joka tekee niinkuin isommat sanelee. Irtautuminen yhtiöstä, jos kaduttamaan kävisi, ei yleensä onnistu maksajan asemassa olevalta muutoin kuin välimiesmenettelyllä ja kovin sanktioin. Sensijaan lisää on helppoa menettää ja sitä ollaan yl. myös vaatimassa. Yhtiössä ei myöskään voittojen jakaminen ole itsestään selvyys. Siitä päättää yhtiökokous. Yl. vain puolet voitoista jaetaan osinkoina osakkeiden omistajille.
- Jos Kuopion Energian tuloutusta suurennetaan tai pienennetään, niin se on yhtä kuin nostetaan tai lasketaan energian hintaa, eli menettäjänä tai saajana on aina kuopiolainen energiankuluttaja ja/tai veronmaksaja.
- Miksi Kuopion, jonka Kuopion Energia tekee parhainta tulosta kaikista Voimarenkaaseen kaavailluista yhtiöistä ja laitoksista, pitäisi lähteä maksajaksi ja suurimmaksi menettäjäksi aiottuun yhtiöön? Nurinkurista on, että ollaan havittelemassa muka vieläkin suurempia uskoteltuja voittoja, kun Kilpailuvirasto jo nyt uhkailee. Kuopion ei tarvitse lähteä seikkailemaan ja haihattelemaan sähkömarkkinoilla ympäri Suomea ja Eurooppaa. Kuopiolaisten palvelu on pidettävä etusijalla.
- Ilman Kuopion Energian tuloutusta veroäyri olisi 1-1,5 p nykyistä korkeampi.
Veronmaksajia kohtaan olisi oikeudenmukaisempaa, jos piiloverotuksesta luovuttaisiin, energian hintoja alennettaisiin ja veroja korotettaisiin, mikäli menoja ei saataisi pienennettyä. Nythän 1-1,5 veroäyripennin piiloveron maksamiseen eivät osallistu ne, jotka eivät ole Kuopion Energian kaukolämmön ja sähkönkuluttajina eli pääsääntöisesti haja-asutusalueilla asuvat.
- Tuotannossa omavarainen Kuopion Energia, jonka kilpailukyky on yksi Suomen parhaimmista, menestyy myös jatkossa parhaiten itsenäisenä liikelaitoksena, kunhan muistetaan, että tuotanto- ja jakelukoneisto pidetään hyvässä kunnossa ja siihen investoidaan riittävästi.
- Myöskään energian myynnissä ei tule olemaan jatkossakaan ongelmia,
sillä tuotannossa omavarainen Kuopion Energia, joka myydessään tuottamaansa sähköä edullisella hinnalla tukkuun/sähköpörssiin, pystyy myös tarvittaessa ostamaan sähköä edullisesti. Parhaimmat näytöt osaamisesta on juuri Kuopion Energialla.
- Omavaraisen Kuopion Energian tuotanto- ja jakelukoneiston pitäminen täysin omana liikelaitoksena, ilman minkäänlaisia liitoutumia vähemmistö osakkaana mihinkään yhtiöön, on kuopiolaisten kannalta edullisinta, varminta ja turvallisinta politiikkaa nyt ja varsinkin pitkällä tähtäyksellä.
Kapteeni evp. Kalevi Kauhanen
LIITTEENÄ Lisätietoja ja tarkennuksia muistioon 07.12.1999
LIITE Kalevi Kauhasen muistioon 07.12.1999 / Kuopion Energia ja Voimarengasyhtiö
LISÄTIETOJA JA TARKENNUKSIA
1. Suomen 500 suurimman yrityksen nettotulos suhteessa liikevaihtoon (nettotulos %) oli 1998 keskimäärin n. 4%. Kuopion Energian nettotulos % 1998 oli 28,5 %, jolla se olisi sijoittunut 10 parhaimman nettotulos %:n tehneen em. yrityksen (tai laitoksen) joukkoon. (Talouselämä-lehti 20/99)
2. Kymmenen suurinta nettotulos prosenttia (%) Suomessa
1. Raha-automaattiyhdistys 68 %
2. Sponda, rahoitus ja sijoitus 61 %
3. Solidium, rahoitus ja sijoitus 40 %
4. Oy Veikkaus Ab 34 %
5. Metsähallitus 33 % *)
6. Turun vesilaitos 32 % *)
7. Valtion kiinteistälaitos 31 % *)
8. Kuopion Energia 28,5 %
9. Mandatum, rahoitus ja sijoitus 28 %
10. GWS, moniala 28 %
*) on vuoden 1997 nettotulos %
3. Suomessa em. 500 yrityksen paremmuutta nettotulos %:lla mitaten Kuopion Energian sijaluku 1998 oli 1. eli paras sellaisista yrityksistä, jotka tuottavat
raaka-aineesta myymäänsä hyödykettä.
4. Kuopion Energian huimaa tuloksentekokykyä kuvaavaa on, että em. yritysten (ja suurimpien laitosten) suuruutta nettotuloksella ja liikevaihdolla suurimmasta pienimpään mitaten KE olisi ollut 76 milj. mk nettotuloksellaan Suomessa sijaluvulla 96, vaikka 278 milj. mk liikevaihdollaan vasta 472.
5. Jos 1998 Kuopion Energia olisi myynyt sähkön omakustannushintaan, niin nettotulos % olisi ollut vieläkin 19,2 %, joka olisi ollut kaikkein korkein Suomen kaikista merkittävistä sähkö- energiayhtiöistä ja rahoitustuloksena kaupungin kassaan olisi vieläkin tullut 64 milj. mk monopoliasemassa olevista sähkön siirrosta ja kaukolämmöstä, joiden osuus tuloksesta on lähes 3/4 osaa.
6. Kuopion Energian sähkön kokonaishankinta on n. 530 GWh vuodessa, jonka se pystyy jo 10 kuukaudessa tarvittaessa tuottamaan (n. 60 GWh/kk) omissa voimalaitoksissaan.
7. Tuontisähkö ulkomailta, joka on n. 9-12 % Suomen sähkön kokonaishankinnasta, sisältää vesivoiman lisäksi myös mm. ydinvoimalla ja kivihiilellä tuotetun sähkön.
Norjan vesivoimalla ei siis yleisesti ottaen ole suurta merkitystä, sillä kuivempina kausina, kuten syksyllä 1999, Norjaan myydään sähköä myös Suomesta, koska Norjan sähkön tuotanto on suurelta osalta vesivoiman varassa.
Kalevi Kauhanen Kapteeni evp.