Muutoksenhaku 02.04.1998 Kuopion lääninoikeuteen - Kuopion kaupunginvaltuuston 9.3.1998 päätöksestä, jolla he "lahjanomaisesti luovuttivat Kuopion Energian pörssin vietäväksi".

KALEVI KAUHANEN                                                                                   MUUTOKSENHAKU
Kapteeni evp.
Taivaanpankontie 1 C 34
70200 KUOPIO
Puh. (017) 2828844                                                                                    02.04.1998

Kuopion lääninoikeus
KUOPIO

Muutoksenhaku Kuopion kaupunginvaltuuston päätökseen

Tyytymättömänä Kuopion kaupunginvaltuuston 9.3.1998 pöytäkirjan NRO 2/98 asian NRO 2/19 §:n kohdalla tekemään päätökseen asiassa, joka koskee Espoon Sähkö Oyj:n ja Kuopion Energian yhdistämistä, esitän muutoksen saamiseksi sanottuun päätökseen kunnioittavasti seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto on päätöksellään äänestyksen jälkeen 51 äänellä 8 vastaan hyväksynyt Espoon Sähkö Oyj:n ja Kuopion Energian yhdistämisen sanotussa pöytäkirjan 19 §:ssä olevan kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti.

Päätöstä yhdistämisestä on perusteltu, viittaamalla Kuopion Energiaan,  mm. sillä, että yksinään toimivilla alueellisilla sähköyhtiöillä ei ole käytännössä mahdollisuuksia vastata kilpailuun sähkömarkkinoiden vapautuessa, jatkossa voidaan paremmin turvata kilpailukykyiset hinnat ja kuntalaisten päätösvalta energia-asioissa säilyy järjestelyjen jälkeenkin ennallaan.

1. Kuopion kaupunginvaltuuston 9.3.1998 tekemä päätös fuusioida Kuopion Energia Espoon Sähköön, on yhteiskunnalliselta merkitykseltään ja rahalliselta arvoltaan suurin tapahtuma mitä Kuopiossa vuosikymmeniin tai ehkä koskaan on tehty.

Koska energian tuotanto ja jakelu on koko yhteiskunnan kannalta tärkein teknillinen toiminta, tulee tehdyn päätöksen merkitys  vaikuttamaan alati ja jatkuvasti voimistuen lähes kaikkiin yhteiskunnan  toimintoihin kauas tulevaisuuteen.

Tämän vuoksi kuluttajan ja veronmaksajan kannalta tärkeimpiä  yhteiskunnallisia palveluja ei saisi antaa markkinavoimien, pörssiyhtiön, riepoteltavaksi, koska kukaan ei voi taata, kenen hallussa osakkeet  jatkossa jonkun vuoden tai vuosikymmenen jälkeen ovat. Sähköyhtiön osakkeet ovat haluttuja, sillä muiden osakkeiden arvo voi romahtaa, mutta energialle on aina nöyrä ja varma kuluttaja maksajana.

2.  Kun siirtoyhteydet avautuvat Euroopan unionin alueelle  sähkömarkkinoiden vapautuessa, niin tällä hetkellä Euroopan edullisinta  sähköä tuottavan ja myyvän Suomen sähkön hinta nousee. Kukaan ei  ole Euroopasta myymässä Suomeen halvempaa sähköä, vaan  päinvastoin. Pörssiyhtiöt alkavat myydä halpaa sähköä Suomesta Eurooppaan, jolloin sähkön hinta Suomessakin pian kaksinkertaistuu. Markkinavoimien ahneudella ei ole rajoja.

Käytännössä tämä, omavaraisen Kuopion Energian tavalliselle asiakkaalle, kuluttajalle, joka ei omista Espoon Sähkön osakkeita, merkitsee sitä, että varsinkin pidemmällä aikavälillä tuottopotentiaali on suurella todennäköisyydellä tuntuvasti (-) miinusmerkkistä, eli päinvastoin kuin perusteluissa on uskoteltu.

 Myöskään energian tuotanto- ja jakelukoneiston varmuuteen, mm. poikkeusoloja silmälläpitäen, markkinavoimien hallussa olevalla yhtiöllä ei ole halua panostaa kustannusvaikutusten vuoksi.
Helsingin Sanomien 15.3.1998 artikkeli Uudesta Seelannista, jonka sähkömarkkinoiden avautumisesta Kuopion Energia on kirjeessään 20.2.1998 kaupunginhallitukselle kertonut, antaa hyvän kuvan siitä, mitä voi olla seurauksena, jos varmuuteen ei riittävästi panosteta. Liite 4.1.

Energian hinnan nousu vaikuttaa kaikkiin hintoihin kohottavasti myös   tuotannossa, joten sen vaikutus heijastuu laajalle esim. kauppaan ja edelleen kuluttajalle. Kaikkein eniten energian hinnan nousu vaikuttaa suhteellisesti vähäosaisimpiin, joten se entisestäänkin nopeuttaa jakoa A- ja B-luokan kansalaisiin. Jo yksistään lämmityksessä energian merkitys on meillä Kuopiossa paljon suurempi kuin etelässä.

 
3. Menettelyä, jolla Kuopion Energian yhdistämistä Espoon Sähköön on  puuhailtu, ei voi pitää korrektina. Kaupunginhallituksen ja –valtuuston  tietämättä muutaman virkamiehen salassa valmistelema ehdotus on tuotu kiireellä kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle ”kaupunginjohtajapelin jalkoihin sotkeutuneena”.

Kunnalliselle liikelaitokselle, joka koko Suomen ja Euroopan alhaisimmilla energian hinnoilla tekee nettovoittoa yli 22 %, olisi ostajat  tai lahjoituksen vastaanottajat löytyneet myöhemminkin, jos siihen joskus olisi ollut tarvetta.

Kyseessä onkin katsottava olleen paremminkin hyvin valmistellun ”kaappauksen" kuin virkatehtävän, jonka seurauksia ei vielä täysin  käsitetä.


4. Vaikka kyseessä on ollut näin valtavan mittavista arvoista päättäminen, niin valtuutetuille, päättäjille, on annettu erittäin vähän tietoja Kuopion Energiasta ja Espoon Sähköstä vieläkin vähemmän.

Perustavaa laatua olevat tiedot mm. Espoon Sähköstä on pidetty  piilossa pörssisalaisuuden varjolla.
Esim. sellaiset tiedot puuttuvat, että kuinka paljon Espoon Sähkön  tuloksesta on sen omaa tuotantoa lämpöenergian ja sähköenergian osalta ja kuinka paljon ns. jakeluyhtiön tulosta sekä minkälaisissa voimaloissa sen omaa energiaa tuotetaan.
 
Mainituilla tiedoilla on ratkaiseva merkitys omaisuusmassojen arvoja ja suhteita sekä tuloksia punnittaessa, silloin kun fuusioitumisesta päätetään.
Esim. tavallinen lämpövoimala ei pysty kilpailemaan  vastapainevoimalan kanssa sähköenergian hinnasta ja ns. jakeluyhtiö häviää kilpailussa molemmille, koska sen pelivara on pienin vaadittua katetuottoa määriteltäessä.
           
  

5. Varsinaista tietoa osakkeista 22,9 % omistavista pörssisijoittajista ei ole  käytännöllisesti katsoen ollenkaan, joten päättäjien saama tieto myös  tältä osin on katsottava riittämättömäksi.  

Ylimmän virkamiesjohdon ja kaupunginhallituksen ja –valtuuston  jäsenten sidoksia ja omistussuhteita Espoon Sähköön ja osakkeista  22,9 % omistaviin ei ole selvitetty ja/tai annettu niistä tietoja.         

Tietoa ei ole myöskään siitä, ketkä suorittivat Espoon Sähkön ja  Kuopion Energian omaisuusmassojen arvovertailun ja minkälaisilla  mittareilla kummankin arvot on mitattu.  

Se, millaiset sidokset ja omistussuhteet Espoon Sähköön ja osakkeista  22,9 % omistaviin on arvovertailun suorittajilla ja arvovertailun  suorittajien toimeksiantajilla, sekä millaiset sidokset sanotuilla  arvovertailun suorittajilla on vastaavasti Kuopion osalta fuusiota  valmistelleisiin henkilöihin ja päättäjiin, on myös selvittämättä ja/tai siitä  ei ole annettu tietoa.

Yleisesti ottaen on katsottava, että mikäli kaupunginvaltuutetut olisivat saaneet enemmän tarpeellista ja oikeaa tietoa sekä enemmän aikaa päätöksen tekoa varten, niin päätös fuusiosta olisi ollut kielteinen.

6. Kuopion kaupungin (veronmaksajien ja energian kuluttajien) omistama  velaton Kuopion Energia on käytännöllisesti katsoen täysin omavarainen sekä lämpöenergian että sähköenergian tuotannossa.

Kuopiossa energiaa tuotetaan vastapainevoimaloissa, joissa polttoaineesta saadaan hyödyksi jopa yli 85 %, josta lämmön osuus on 55-60 % ja sähkön osuus n. 30 %. Tavallisessa lämpövoimalassa, joka tuottaa vain sähköä, saadaan polttoaineesta hyödyksi korkeintaan 40 %.

Sen vuoksi vastapainevoimaloissa tuotettu ns. vastapainesähkö on niin edullista, että kukaan ei pysty kilpaileman siitä Kuopion Energian kanssa. Laskelmien mukaan omakustannushinnaksi sähköenergialle jää 7-10 penniä / kWh (kilowattitunti) polttoaineesta riippuen, joten   kilpailijoista ei ole pelkoa kuten perusteluissa on uskoteltu.

7. Kuopion Energian tuloksesta kaukolämmön osuus on n. 60 %, jonka se tuottaa 100 prosenttisesti itse. Sähkön osuus tuloksesta on n. 40 %, josta Kuopion Energian tuottamaa sähköenergiaa on n. 90 %.

Tarvittaessa Kuopion Energia pystyisi tuottamaan sähköenergian lähes  100 prosenttisesti itse, sillä sähköä on ostettu silloin kun se on ollut  halvempaa kuin itse tuotettu ns. öljylauhdesähkö.
Haapaniemi 1 voimala kun joutuu alle –12 asteen pakkasella  käyttämään puolet öljyä turpeen seassa riittävän tehon saamiseksi ja  öljy on n. 1,5-2 kertaa kalliimpaa kuin turve. Myös kesähelteellä voi olla edullisempaa ostaa sähköä kuin hukata lämpöenergiaa, jota ei tarvita  silloin niin paljon kaukolämpöön.

Kuopion Energia, jonka päätuotteena on kaukolämmön lämpöenergia  (60 %), ei siis ole pelkästään ns. sähkönjakelulaitos, vaan lämpö- ja  sähköenergian tuotannossa omavaraiseksi laskettava täysin valaton  hyvin hoidettu kaupungin liikelaitos, joka tulee toimeen omillaan ilman  fuusioitumista kenenkään kanssa.

8. Suomessa tuotetaan tällä hetkellä Euroopan edullisinta sähköä, sillä  Suomessa energian hinta on nyt keskimäärin vain puolet Euroopan  maiden hintatasosta. Sähkön keskihinta Suomessa on n. 4000 kWh  vuodessa kuluttavalle n. 59 p/kWh.
Kuopiossa sähkön keskihinta on 50,5 p/kWh sisältäen arvonlisäveron  (ALV) 22 % ja sähköveron n. 8 %. Kuopiossa sähkön hinta on Suomen 115 sähkön myyjästä 10:nneksi alhaisin.

”Mikäli tuloutus otettaisiin pois ja siirrettäisiin sähkön hintaan, vastaisi se melkein kymmentä penniä”, lausui Kuopion Energian toimitusjohtaja  Raimo Martikka 1.2 1997 Savon Sanomissa. Liite 4.2.
Ilman tuloutusta sähkön keskihinta olisi siis Kuopiossa n. 41 p/kWh.

Sanotun tuloutuksen, n. 60 milj. mk vuodessa, Kuopio käyttänyt kaupungin yleisiin menoihin kokonaan vuodesta 1993 alkaen, vaikka se (tai ainakin osa siitä) olisi pitänyt rahastoida uuden voimalan rakentamista varten. Espoossa sähkön hinta on n. 58 p/kWh eli n. 15 % kalliimpaa kuin Kuopiossa.9. Kuopion Energian tuottaman kaukolämmön lämpöenergian hinta on n. 144,7 mk/MWh, vastaten Suomen keskitasoa.

Kaukolämmön tuottamisessa ja myymisessä Kuopion Energialle ei ole edes kilpailijoita, sillä kukaan ei voi ”salaa rakentaa” uutta kaukolämpöverkostoa Kuopioon.

Kaukolämmön piiriin kuuluu Kuopiossa n. 3290 kiinteistöä joissa asuu n. 75800 henkilöä, eli  koko Kuopion asukkaista n. 90 % saa talouteensa lämmön Kuopion Energialta.
Mainittakoon, että Kuopion Energian kaukolämpöön liittyminen on ollut edellytyksenä rakennusluvan saamiseksi kaavoitetulta alueelta Kuopiossa.

Espoossa vastaava lämpöenergian hinta on n. 148,5 mk/MWh, vaikka lämmityksen tarve keskimääräisellä astepäiväluvulla mitaten on Espoossa n. 20 % pienempi kuin Kuopiossa.
Koska sähkö- ja lämpöenergia on jo nyt Espoossa kalliimpaa kuin Kuopiossa, ei korotuspaineelta tämänkään vuoksi voi välttyä seuraavan kerran hintaa energialle määrättäessä.10. Valtuutetuille jaetuissa asiakirjoissa on energian osalta keskitytty sähköön ja perusteluissa oletetuilla uhkakuvilla pelotteluun kilpailukyvyttömyydestä sähkömarkkinoiden vapautuessa.

Kokonaan vaille huomiota ja valtuutetuille tiedottamatta on jätetty Kuopion Energian tuottaman kaukolämmön lämpöenergian osuus, joka on n. 60 % tuotoksesta ja se, että sille ei ole osoitettavissa edes minkäänlaista kilpailijaa.
Aivan perustavaa laatua olevat edellä kohdissa 6., 7., 8. ja 9. mainitut tiedot olisi pitänyt tiedottaa valtuutetuille, koska todellinen tieto on ratkaisevaa silloin kun vailla todellista näyttöä olevia ja tietyksi johdatteluksi nähtäviä uskotteluja päätöstä tehtäessä tarkastellaan.

Sanotut puutteet tiedottamisessa on katsottava jätetyn pois harkiten ja valtuutettuja harhauttavassa tarkoituksessa.

11. Valtuutetuille olisi pitänyt antaa totuutta vastaava kuva myös sähkön  kilpailuttamisesta, sillä sen merkitys varsinkin keskivertokuluttajan  kannalta on katsottu olevan varsin vähäinen. Se, jolla on alueen  sähkönjakelukoneisto ja –siirtoverkosto omistuksessaan, voi määrätä siirtohintansa myös kilpailijoille. Ulkopuolisen myyjän todellinen uhka on vähäinen, sillä pelivara myytävälle sähkölle on pieni. Omavaraiselle Kuopion Energialle ei löydy todellisia kilpailijoita jatkossakaan. Edulliseksi sanottu ns. atomisähkö on tarvittaessa kaikkien ostettavissa ja omaa atomivoimalaa Kaupunkienergia ei pysty rakentamaan.

Selvää on, että suuret energiayhtiöt pyrkivät fuusioitumaan ja sitä tietä monopolisoitumaan ja määräämään näin ”vain yhden hinnan” sähkölle.

Omavaraisella Kuopion Energialla ei olisi minkäänlaista tarvetta fuusioitua tulevaisuudessakaan, mikäli Kuopio pitäisi energialaitoksensa yhtä omavaraisena kuin nyt myös jatkossa.

Uskottelut ja epäilyt Kuopion Energian kilpailukyvyttömyydestä on katsottava perättömiksi ja valtuutettuja harhauttaviksi, sillä esim. 1996 Kuopion Energian nettovoitto oli 22,2 %, eli ”joka neljäs markka kuluttajan sähkö- ja lämpölaskusta kilahti suoraan kaupungille”, kuten Kuopion Energian toimitusjohtaja Raimo Martikka Savon Sanomissa 1.2.1997 totesi. Liite 4.2.

Perustelu, että Kuopion Energialla ei ole mahdollisuuksia vastata hintakilpailuun sähkömarkkinoiden auettua, on katsottava tahalliseksi harhauttamiseksi.

12. Valtuutetuille jaetuissa kirjelmissä ei ole myöskään kerrottu, että pörssiyhtiö Kaupunkienergia joutuu maksamaan voitostaan 28 % pääomatuloveroa.
Omalla alueellaan toimiva kunnallinen liikelaitos Kuopion Energia ei ole sanottua veroa joutunut maksamaan, vaan Kuopio on voinut käyttää tämän kuluttajilta kerätyn voiton, josta kuluttajat ovat jo maksaneet arvonlisä- ja sähköveroa n. 30 %, kokonaan kaupungin menoihin.

Kuopion Energia on tuottanut puhdasta voittoa kaupungin kassaan n. 60 milj. mk vuodessa, eli koko Kuopion n. 1-1,5 veroäyripennin kertymän verran, vaikka energian hinta on koko Suomen ja Euroopan alhaisimpia.
Mainittu 28 %:n pääomatulovero pienentää sanottua 60 milj. mk:n voittoa 16,8 milj. mk joka vuosi.

Sen sijaan Kuopion Energian toimitusjohtaja Raimo Martikka kertoi kaupunginvaltuuston 9.3.1998 kokouksessa, että verottomuus kuntien liikelaitoksilta, kilpailuetu, poistunee. Liite 5, videonauha.

Kuopion verotoimiston johtava yhtiöverotuksen asiantuntija ei kuitenkaan ollut kuullut edes valmisteltavan sanottua veroa kuntien liikelaitoksille.

Toimitusjohtaja Raimo Martikan mainittu lausuma onkin katsottava tahalliseksi harhauttamistarkoituksessa annetuksi.                    

13. Kaupunkienergia Oyj:ssä on tarkoitus jakaa omistajille puolet vuosittaisesta tuloksesta. Koska Kuopion on saanut säästettyä ennen vuotta 1993 uuden voimalaitoksen rakentamista varten n. 127,5 milj. mk ja koska omavarainen Kuopion omistama Kuopion Energia on täysin  velaton ja koska Espoon Sähkön omavaraisuus on lehtitiedon mukaan vain 47,6 % sekä korollista velkaa 104 milj. mk (SS 6.3.98), olisi  Kuopion päättäjille pitänyt tiedottaa: miksi säästöt uuden voimalan  rakentamista varten pitää kierrättää Espoon kautta ja maksaa niistä     vielä pääomatuloveroa ”korkoa” 28 % sekä vielä lisäksi muhkeat  voittoprosentit sijoittajille. Liite 4.4.

Mikäli Kuopion Energia olisi tarvinnut ottaa lainaa uuden voimalaitosten rakentamista varten, niin pankkilainan korko olisi vain n. 5-6 %, mikä on  huomattavasti vähemmän kuin sanottu 28 %, jonka päälle vielä lisätään  voittoprosentit pörssisijoittajille.
Mainittakoon, että Kuopio ei ole vuoden 1992 jälkeen pystynyt  säästämään energian kuluttajilta saaduista voittorahoista  voimalarahastoon ollenkaan, vaan käyttänyt kaikki voittorahat  kaupungin muihin menoihin eli 5:ssä vuodessa kai n. 300 milj. mk.

14. Sitä, minne seuraava uusi voimala rakennetaan ja mitä polttoainetta se  käyttää sekä mihin sen tuotos suunnataan, ei ole kerrottu jaetuissa  asiakirjoissa.
Myöskään sellaisesta edullisesta ja suunnitellusta vaihtoehdosta ei ole  kerrottu valtuutetuille osoitetuissa kirjelmissä, että Haapaniemi 1  voimala voidaan saneerata uuden veroiseksi n. 60-80 milj. markalla, jolloin se voisi käyttää pelkästään biopolttoaineita ja kalliimman öljyn  käyttö polttoaineena loppuisi. 

15. Kirjelmissä valtuutetuille ei ole kerrottu myöskään sitä, että Kuopion kaupunki joutuu maksamaan käyttämästään 27 milj. markan energiasta  22 % arvonlisäveroa, mikä aiheuttaa jatkuvan vuosittaisen n. 6 milj.  markan menon kaupungille.

16. Julkisuudessa on sanottu, että fuusiossa energiamaksut jäädytetään  nykytasolle kolmen vuoden ajaksi. Näin lausui mm. Kuopion  kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Savon Sanomissa 27.1.1998.                                        Liite 4.3.  Valtuutetuille jaetuista kirjelmistä sellaista lupausta ei kuitenkaan löydy.

Mainitunlaiset lausumat on katsottava harhauttaneen päätöksen  tekijöitä.

Päättäjiä harhauttavaksi lausumaksi on myös katsottava Espoon Sähkön toimitusjohtajan lausuma Savon Sanomissa 6.3.1998, että  useat sähköyhtiöt
harkitsevat Kaupunkienergian osakkuutta. Liite 4.4.
Savon Sanomien tekemien tiedustelujen mukaan mainittu lausuma  osoittautui ”ankaksi” (SS 10.3.1998), sillä kiinnostuneita sanottuun  osakkuuteen ei juuri löytynyt. Liite 4.5.

17. Valtuutetuille jaetuista asiakirjoista puuttuu liite 5 / Kv:n esityslista 9.3.1998 / kohta I. 5:ssä mainitut turpeenotto- ja käyttöoikeuden ehdot eli liite 1 alaliitteineen a ja b, sekä sanotun liitteen kohdassa I.12. mainittu luettelo kiinteästä omaisuudesta, minkä omistus- ja hallintaoikeus siirtyy Espoon Sähkö Oyj:lle.

Sanotut puutteet asiakirjoista on katsottava jätetyn pois päättäjiä  harhauttavassa tarkoituksessa.

18. Päättäjille ei ole selvitetty myöskään sitä, mikä vaikutus alueelliseen  eriarvoisuuteen ja ennen kaikkea Kuopiolle on sillä, että  Kaupunkienergian kotipaikka ”pääkonttori” tulee Espooseen.

19. Kuopion omistusosuus Kaupunkienergia Oyj:sta on aluksi 28,2 %,  Espoolla 48,9 % ja muilla pörssisijoittajilla, joista ei ole tarkempaa  tietoa, 22,9 %.
Kaupunkienergialla on pyrkimys säilyttää enemmistöosuus kaupungeilla Kaupunkienergiasta. Yhteenlasketuksi omistusosuudeksi kaupungeille  on kaavailtu vähintään 50,01 %.

Päätäntävalta Kaupunkienergiassa jakautuu osakeomistuksen  suhteessa, jolloin alkuvaiheessa Kuopio saa hallintoneuvoston 12:sta  paikasta ehkä 4 ja 8:sta hallituspaikasta 3.
Käytännössä tämä merkitsee jo heti alussa lähes totaalista  päätäntävallan menetystä kuopiolaisilta Kuopion energia-asioissa, mm. lämpö- ja sähköenergian hinnoista päätettäessä, eli toisin kuin on  uskoteltu.

Koska päätös fuusiosta on näillä näkymin sitova moniksi kymmeniksi vuosiksi, voi nykyinen vähäinenkin vaikutusvalta päätäntään kadota  lopullisesti osakkeiden siirtyessä pois Kuopion omistuksesta. Siirtymää  on odotettavissa välittömästi sen jälkeen kun ennen vuotta 1993 uuden  voimalan rakentamiseen rahastoitu, energian kuluttajilta kerätty, n. 127,5 milj. mk on käytetty Kuopion kasvaviin rahan tarpeisiin.

Koska pörssiyhtiön tarkoituksena on mahdollisimman suuren voiton  tekeminen ja koska päätäntävalta Kuopion päättäjillä esim. energian  hinnan määrityksessä on edellä kuvatun mukainen, on viimeistään  kolmen vuoden kuluttua odotettavissa, toisin kuin on uskoteltu,  voimakkaat lämpöenergian ja sähkön hinnan korotukset, jotka muutamassa vuodessa saattavat jopa  kaksinkertaistua nykyisestä hintatasosta.

Koska taloyhtiön yhtiövastikkeesta kolmannes on energian osuutta, niin  jo 30 %:n hinnan nousu aiheuttaa 100 m2:n asunnossa asuvalle  perheelle vastikkeessa n. 1700 mk:n sekä sähkössä (4000 kWh/v) n.  600 mk:n lisälaskun vuodessa. Lisäksi maksettavaksi tulisi välillisesti  kaikki ne hintojen korotukset palveluissa ja hyödykkeissä joihin  energian hinnan nousu vaikuttaa.

Mikäli Kuopion Energia olisi Kuopion omistuksessa kuten ennenkin, niin  päätösvalta Kuopion energia-asioissa, kuten lämmön ja sähkön hinnan  pitäminen edullisena, olisi täysin kuopiolaisten päättäjien käsissä, koska  Kuopion Energia on käytännöllisesti katsoen täysin omavarainen  energian tuotannossa.

Edellä esitetyn perusteella on katsottava kaupunginvaltuuston  päätöksen loukkaavan minun yksityistä etuani sekä oikeuttani vaikuttaa  päätöksentekoon Kuopion energia-asioissa mm. edullisemman  energian hinnan määräämisessä.

20. Koska Kuopion Energian tuotoksesta pääosa, n. 60 %, on  lämpöenergian osuutta jolle ei ole osoitettavissa edes minkäänlaista  kilpailijaa ja koska käytännöllisesti katsoen Kuopion Energia on myös  sähkön tuotannossa täysin omavarainen, sähkön hinnan ollessa  Suomen ja koko Euroopan alhaisimpia, niin perustelut päätökselle on  katsottava olemattomiin uhkakuviin perustuviksi, vailla todellista näyttöä  oleviksi ja valtuutetuille harhauttamistarkoituksessa annetuiksi.

Myöskään fuusiosta aiheutuvia huonoja puolia ja seuraamuksia sekä  mahdollisia vaihtoehtoja ei ole tuotu esille valtuutetuille jaetuissa asiakirjoissa.

Myös se, että valtuutetuille ei ole annettu kirjallisia laskelmia ja tietoja  siitä, kuinka suuret ja jatkuvat rahalliset menetykset fuusiosta aiheutuu  Kuopion kaupungille, veronmaksajille, on katsottava tahalliseksi  harhauttamiseksi.

Myös Liite 1 / Kv:n esityslista 9.3.98 / sivulla 4 oleva maininta, että ”Noudatettaessa elinkeinoverolain säännöksiä yhtiöittämisestä ei koidu ylimääräisiä veroja”, on katsottava harhauttaneen valtuutettuja.

Edellä eitetyn perusteella on katsottava, että kaupunginvaltuutetuille ei ole annettu päätöksentekoa varten riittävästi oikeita tietoja sekä  selvityksiä ja että annettujen tietojen ja lausumien on katsottava ollen  osaltaan harhaanjohtavia, joten kaupunginvaltuuston päätös on  katsottava myös lainvastaiseksi.

Edellä esittämilläni perusteilla pyydän kunnioittavasti, että lääninoikeus kumoaisi kaupunginvaltuuston valituksenalaisen päätöksen ja  velvoittaisi Kuopion kaupungin korvaamaan minulle tästä valituksesta  aiheutuneet kulut.

Kapteeni evp. Kalevi Kauhanen

LIITTEET

1. Pöytäkirjanote Kuopion kaupunginvaltuuston pöytäkirjasta NRO  2 / 98 / 9.3.1998 / asia NRO 2 / 19 §, jossa 5 liitettä ja Kuopion   Energian kirje 20.2.1998.

2. Espoon Sähkö Oyj:n pörssitiedote 26.1.1998.

3. Pörssitiedote / Espoon Sähkö Oyj 13.2.1998 klo 16.40, sivu 1/2.

4. Lehtileikkeistä kopioita yhteensä 5 kpl: 4.1., 4.2., 4.3., 4.4. ja 4.5.

5.  Videonauha 9.3.1998 Kuopion kaupunginvaltuuston kokouksesta.