Muutoksenhaku 02.04.2001 Kuopion hallinto-oikeuteen Kuopion kaupunginhallituksen päätöksestä

Muutoksenhaku 02.04.2001 Kuopion hallinto-oikeuteen Kuopion kaupunginhallituksen päätöksestä, joka koski Kuopion Energian riskienhallinnan järjestämistä / Energiameklareiden osakkuutta

Kuopion kaupunginhallitus päätti 11.12.2000 / 793 § kaupunginjohtajan ehdotuksesta äänin 8 puolesta ja 3 vastaan, että kaupunginhallitus oikeuttaa Kuopion Energian johtokunnan tekemään lopullisen päätöksen Kuopion kaupungin liittymisestä Energiameklarit Oy:n osakkaaksi siten, että osakemerkinnän suuruus on enintään 2 mmk ja suoritetaan po. osakemerkintä Kuopion Energian varoista, ja että Kuopion Energian johtokunnan asiasta tekemä päätös saatetaan kaupunginhallitukselle tiedoksi. Ks. LIITE Mh 1:n liite 1.

Tyytymättömänä Kuopion kaupunginhallituksen sanottuun päätökseen 11.12.2000 / 793 § asiassa, joka koski Kuopion Energian riskienhallinnan järjestämistä, esitämme muutoksen saamiseksi sanottuun päätökseen kunnioittavasti seuraavaa:

1. Oikaisuvaatimus/muutoksenhaun käsittely Kuopion hallinto-oikeudessa

Koska Kuopion kaupunginhallituksen 11.12.2000 / 793 § päätöstä koskevassa pöytäkirjanotteessa kaupunginsihteeri Matti Kopponen oli 20.12.2000 ilmoittanut päätöksestään, että ”793 §:ään ei voi tehdä oikaisuvaatimusta, koska kysymyksessä on kuntalain 91 §:ssä tarkoitettu päätös, joka koskee vain valmistelua”, jouduimme tekemään oikaisuvaatimus/muutoksenhaun 29.12.2000 Kuopion hallinto-oikeudelle. Ks. LIITE Mh 1.
Kuopion hallinto-oikeus päätöksellään 22.01.2001 Dnro 02357/00/2200 kumosi ja poisti Kuopion kaupunginhallituksen päätökseen liitetyn ilmoituksen (kaupunginsihteeri Matti Kopposen päätöksen) muutoksenhakukiellosta ja siirsi asian Kuopion kaupunginhallitukselle käsiteltäväksi oikaisuvaatimuksena. Ks. LIITE Mh 2.

2. Oikaisuvaatimuksen käsittely Kuopion kaupunginhallituksessa

Kuopion kaupunginhallituksessa oikaisuvaatimus / Kuopion Energian riskienhallinnan järjestäminen oli ollut ensimmäisen kerran käsiteltävänä 26.02.2001 / 204 §, jolloin se oli jäänyt pöydälle. Ks. LIITE Mh 3.

Kuopion kaupunginhallituksessa oikaisuvaatimus / Kuopion Energian riskienhallinnan järjestäminen oli ollut seuraavan kerran käsiteltävänä 05.03.2001 / 214 §, jolloin kaupunginhallitus oli kaupunginjohtajan ehdotuksesta hylännyt oikaisuvaatimuksen. Ks. LIITE Mh 4.

 3. Kuopion Energia ja kuopiolaisten (Kuopion) edunvastainen toiminta

3.1. Ylivoimaisesti tärkein teknillinen toiminta sekä koko valtakunnan että kuntalaisten kannalta on energian tuotanto ja jakelu. Tätä varten kuopiolaiset ovat perustaneet ja kustantaneet Kuopion Energian. Silloinen 1960-1980 kehitetty lämmitysvoimaloiden vastapainetekniikkaan eli sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuva turpeen pölypolttolaitos, on ollut uraa uurtavaa koko Suomessa.

Vieläkin alan kärkeen yltävästä teknologiasta johtuen, Kuopion Energia on käytössä olevilla tuloksentekomittareilla suhteellisesti mitaten mm. omavaraiselta tuotannoltaan ja tuloksentekokyvyltään kaikkein parhaimpia ellei peräti paras kaikista Suomen energiayhtiöistä / -laitoksista.

Kuopion Energia on Kuopion ylivoimaisesti tuottavin omaisuus, tulouttaen kaupungin kassaan n. 1 - 1,5 veroprosentin verran vuosittain.

Kuopion Energian loistavaa tuloksentekokykyä arvioitaessa on erityisesti huomattava, että Kuopion Energian hinnat ovat olleet mm. Kilpailuviraston hintavertailussa vuosina 1992-2000 pääsääntöisesti alle maan keskitason. Ks. LIITE Mh 6.

Kuopion Energian nettotuloksesta monopolien osuus, kaukolämmön (½) ja sähkönsiirron (¼), on ollut vuosina 1996-2000 keskimäärin noin ¾ ja kilpailun piirissä olevan sähkönmyynnin osuus nettotuloksesta n. ¼.

Esim. Kuopion Energian nettotulosprosentti (%) vuonna 1999 oli 27 % 271 miljoonan markan liikevaihdosta, mikä oli kaikkein paras Suomen energiayhtiöistä / -laitoksista. Vuonna 2000 Kuopion Energian nettotulos % oli 24 % 272 milj. markan liikevaihdosta. Ainoastaan Kuopion Energian nettotulos % on ollut vuosina 1996-2000 yli 20 prosenttia. Vaikka sähkö olisi 1999 tai 2000 myyty  omakustannushintaan, niin nettotulos % olisi ollut vieläkin 21 %. Vastaavasti sähkömarkkinaviraston taloustilastoissa huomioitujen energiayhtiöiden ja -laitosten sekä Suomen 500 suurimman yrityksen (Talouselämä-lehti) keskimääräinen nettotulos % vuosina 1996-99 on ollut vain noin 4 %.

3.2. Koska Kuopion Energia tekee erittäin loistavaa tulosta, varmasti ja riskittömästi, on se erittäin houkutteleva kohde kaapattavaksi. Kaappaamisessa ensimmäinen  askel on kunnallisen liikelaitoksen yhtiöittäminen ja/tai sen pilkkominen.
Toimitusjohtaja Raimo Martikan aikana on Kuopion Energian yhtiöittämistä ehdotettu jo vuosina 1991, 1994 ja 1995. Jos päättäjät eivät olisi hylänneet esim. 1991 ehdotusta, niin Kuopio ja kuopiolaiset olisivat menettäneet tähän mennessä jo pelkästään turhina veroina n. 150 milj. markkaa.

3.3. Seuraavassa eli vuoden 1998 yrityksessä Kuopion Energiaa oltiin fuusioimassa lahjanluontoiseksi katsottavalla luovutuksella pörssiyhtiö Espoon Sähkö Oyj:een.
Kuopion kaupunginvaltuuston 9.3.1998 § 19 päätöksellä äänin 51 puolesta ja 8 vastaan, yhdistää Kuopion Energia Espoon Sähkö Oyj:een, oltiin aiheuttamassa erittäin merkittävää ja jatkuvaa vuosittaista taloudellista menetystä Kuopiolle ja kuopiolaisille.

Käyttäen hyväksi esittelijöiden vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta, Kuopion kaupunginvaltuutettuja harhautettiin salaamalla  esittelijöiden toimesta aiheettomasti pörssisalaisuuteen vedoten sellaisia perustavaa laatua olevia tietoja, joita he olisivat välttämättä tarvinneet vastuullista päätöstä tehdessään sekä uskottelemalla mm. ettei Kuopion Energia pärjää yksin avautuvilla sähkömarkkinoilla.

Kaikki ne puuttuvat tiedot, joita valtuutetut olisivat halunneet ja tarvinneet päätöksenteossa, olivat kyllä esittelijöiden tiedossa ja hallussa, mutta niitä ei annettu valtuutetuille.
Esittelijöiden toimesta valtuutetuille luotiin harhauttava ja erheellinen kuva vähätellen energian, lämmön ja sähkön, tuotannossa omavaraisen Kuopion Energian kilpailukykyä ja tuloksentekokykyä sekä luomalla käsitys fuusiossa saavutettavista kasvavista paremmista voitoista ja eduista.
Samalla luotiin väärä kuva tulevan yhtiökumppanin erinomaisuudesta, energian tuotannossa ns. pelkäksi jakeluyhtiöksi luokiteltavasta Espoon Sähkö Oyj:sta, ja sen kasvavista ennätystuloksista joiden ennakoitiin jatkuvan jatkossakin.

Osoituksena valtuutetuille luodusta harhaanjohtavasta kuvasta on, että Espoon Sähkö Oyj:n pörssiarvo on laskenut kolmen vuoden aikana noin 750 milj. markkaa ja vuonna 2000 Espoon Sähkö Oyj:n tulos laski n. 56 % vuoden 1999 tuloksesta. Ks. LIITE Mh 5.

Kiistaton todiste laittomaksi katsottavasta puutteellisesta ja virheellisestä päätöksenteon valmistelusta on se, että kun Kuopion kaupunginvaltuutetut saivat sittemmin pääasiassa meiltä valittajilta riittävästi oikeaa tietoa fuusiota koskevista asioista, niin he totesivat, että fuusio ei ole Kuopion edun mukainen ja päättivät yksimielisesti 19.4.1999 luopua Kuopion Energian yhdistämisestä Espoon Sähkö Oyj:een.

Mikäli valtuusto ei olisi päättänyt 19.4.1999 / 34 § luopua liiketoimintojen yhdistämisestä Espoon Sähköön, niin valtuuston 9.3.1998 / 19 § fuusiopäätöksen seurauksena Kuopion menetykset olisivat olleet noin 60 milj. markkaa vuodessa (n. 5 milj. markkaa kuukaudessa) eli tähän mennessä yhteensä n. 175 milj. markkaa.

Todellisuudessa kuopiolaisten menetykset, pörssiyhtiön luonteen huomioiden, olisivat olleet ilmeisesti paljon suuremmat, sillä Kuopion lääninoikeuden 5 vuodeksi salaiseksi julistamassa, ilmeisesti Mandatum-pankin laatimassa arvonmääritysmittarissa asetetun tavoitteen mukaan jo vuonna 2000 Kuopion Energian nettotuloksen oli ennustettu olevan 44,7 % korkeamman vuoden 1997 nettotulokseen verraten.

Jo 1p/kWh korotus sähkölle (n.5 milj. mk) ja 1 p/kWh korotus kaukolämmölle (n. 9 milj. mk) olisi vienyt kuopiolaisilta yhteensä n. 14 milj. markkaa vuodessa lisää. Pelkälle kaukolämmölle tehty 5 p/kWh korotus olisi vienyt kuopiolaisilta n. 45 milj. vuodessa sanotun n. 60 milj. markan lisäksi.
Esim. vuosina 1998-1999 kaukolämpö on ollut Savon Voimalla keskimäärin n. 5 p/kWh (50 mk/MWh) kalliimpaa ja Espoon Sähköllä n. 2,5 p/kWh (25 mk/MWh) kalliimpaa kuin Kuopion Energialla, vaikka lämmityksen tarve Espoossa on astepäiväluvulla verraten n. 14 % pienempi kuin Kuopiossa.   Ks. LIITE Mh 23.

Kuopiolaisten edunvastaista fuusiota olivat puuhaamassa ja valmistelemassa Kuopion entinen kaupunginjohtaja Kauko Heuru, apulaiskaupunginjohtaja, Kuopion Energian johtokunnan puheenjohtaja Jukka Pulkkinen sekä Kuopion Energian toimitusjohtaja Raimo Martikka.

Sanotun valtuuston fuusiopäätöksen purkamisen mahdollisti vain ja ainoastaan siitä tekemämme valitukset.

3.4. Pelikuvioon Kuopion Energian fuusioimiseksi 1998 Espoon Sähköön ilmeisesti liittyi kolme vuosina 1993-1996 muutettua sääntöä, joista yksi on Kuopion energiatoimen johtosääntö. (Ks. kohta 3.3) Sanottua Kuopion energiatoimen johtosääntöä on 27.11.1995 muutettu (2 §) niin, että Kuopion Energian yhdeksi johtokunnan jäseneksi ja samalla sen puheenjohtajaksi on valittava kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja. Ks. LIITTEET Mh 11 ja Mh 18.

Sittemmin Kuopion Energian johtokunnan puheenjohtajaksi vuodesta 1997 alkaen on valittu apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen, vaikka Kuopion kaupunginhallitus oli 1.2.1993 hyväksynyt kaupunginjohtajien työjärjestyksen, jonka mukaan apulaiskaupunginjohtajan tehtävänä on mm. johtaa ja valvoa energiahuoltoa. Kaupunginjohtajat toimivat myös toistensa sijaisina. Ks. LIITE Mh 19.

Sanottua energiatoimen johtosäännön muutosta ja velvollisuutta valita apulaiskaupunginjohtaja Kuopion Energian johtokunnan puheenjohtajaksi ei voitane pitää kunnallislain hengen mukaisena, vaikka laillista estettä siihen ei olisikaan. Ilmeisesti lainlaatijoille ei edes "pälkähtänyt päähän" sellainen mahdollisuus, että energialaitoksen johtokuntaan ja vielä peräti johtokunnan puheenjohtajaksi voitaisiin edes ehdottaa kaupunginhallituksen puheenjohtajaa, kaupunginjohtajaa tai apulaiskaupunginjohtajaa.

Nykyinen Kuopion Energian johtosäännön mukainen malli ja käytäntö on ilmeisesti ainutlaatuista kunnallisessa demokratiassa koko Suomessa. Nythän tavallaan virkamies istuu ns. kahdella pallilla eli valvoo itseään: virkamiehenä luottamushenkilöä ja luottamushenkilönä virkamiestä. Yhtenä esimerkkinä kuntalain 51 § eli ns. otto-oikeus. Vähintäänkin yhtä ristiriitainen olisi tilanne, jos johtokunnan puheenjohtajana olisi kaupunginjohtaja.

Pyydämme, että Kuopion hallinto-oikeus tutkisi, että onko Kuopion energiatoimen johtosäännön sanottu (2 §) muutos lain hengen mukainen ja tehty lain tarkoittamalla tavalla.  Lisäksi pyydämme, että Kuopion hallinto-oikeus tutkisi apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkisen jääviyden Kuopion Energiaan liittyvissä asioissa, sillä apulaiskaupunginjohtaja ilmeisesti laatii ja valmistelee energia-asioihin liittyvät esitykset, vastineet selitykset yms. kirjelmät.

3.5. Vuoden 2000 yrityksessä eli Voimarengas-hankkeessa yritettiin ilmeisesti liittää Kuopion Energiaa pala kerrallaan Voimarenkaaseen ja viedä näin Kuopion Energian voitot ja hallinta pois kuopiolaisilta. Tähän käsitykseen tulee, kun tarkastelee mm. silloisia Energia Ekonolla teetettyjä suunnitelmia. Ensin olisi "kaapattu" sähkön myynti ja myöhemmin sähkön siirto ja kaukolämpö.

Ilmeisesti suunnitelma, kaapata pala kerrallaan, oli laadittu siltä varalta, jos Kuopion Energian fuusioiminen Espoon Sähköön estyisi.
Tähän suunnitelmaan ilmeisesti liittyi kaupunginvaltuuston päätös 19.4.1999 energiatyöryhmästä. Ehdotuksen sanotun energiatyöryhmän perustamisesta kaupunginhallituksen kokoukseen 29.3.1999, jossa kaupunginjohtaja Kari Häkämiehen ehdotusta luopua Kuopion Energian liiketoimintojen yhdistämisestä Espoon Sähköön oli käsitelty jo toista kertaa, oli tuonut ilmeisesti joku kaupunginhallituksen jäsen.

Sanottu energiatyöryhmä ehdotti 16.12.1999 Kuopion energiatoiminnan järjestämisestä, että Kuopion Energia jatkaa toimintaansa kunnallisena liikelaitoksena.

Myöskin kuopiolaisille epäedullista Voimarengas-hanketta, jossa Kuopion Energian tappiot olisivat olleet pelkästään sähkön myynnin osalta n. 85 % omaan myyntitulokseen verrattuna, olivat v. 1999-2000 puuhaamassa ja valmistelemassa apulaiskaupunginjohtaja, Kuopion Energian johtokunnan puheenjohtaja Jukka Pulkkinen sekä Kuopion Energian toimitusjohtaja Raimo Martikka.

3.6. Nyt esillä oleva aiheettomasti salattu (”ei julkinen”) apulaiskaupunginjohtaja, Kuopion Energian johtokunnan puheenjohtaja Jukka Pulkkisen ja toimitusjohtaja Raimo Martikan puuhaama Energiameklari-hanke, jossa uskotellaan tuotannossa omavaraisella Kuopion Energialla olevan sellaista riskiä sähkömarkkinoilla, jota ei Kuopion Energian henkilöstön ammattitaidoilla ja kyvyillä pystytä hallitsemaan, kuuluu edellä esitettyjen ”kaappausyritysten” sarjaan.

Hanketta koskevat toimenpiteet ovat käynnistyneet ilmeisesti heti sen jälkeen kun Kuopion kaupunginhallitus keskeytti valmistelut ja irtautui Voimarengas-hankkeesta 14.2.2000, koska Electrowatt-Ekono Oy:n selvitys ”riskienhallinnasta” on päivätty jo 05.06.2000. Ks. LIITE Mh 13.

Kuopion Energian vuosien 1996–1999 tuloksenteko on ollut normaalia korkeampi, koska Kuopion kaupunki oli päättänyt korottaa kotitalouksille myytävän sähkön hintaa 1.2.1996 alusta alkaen. Ks. LIITE Mh 10.
Sanotun sähkön hinnan korotuksen peruuttamiseksi Ari Jäntti oli tehnyt 17.6.1996 toimenpidepyynnön Kilpailuvirastolle. Ks. LIITE Mh 6.

Keijo Suomalainen oli puolestaan tehnyt 18.7.1996 tutkimuspyynnön kuluttaja-asiamiehelle Kuopion kaupunki/Kuopion Energian kotitalouksille myymästään sähköstä mahdollisesti perimästä ylihinnasta. Kuluttaja-asiamies oli siirtänyt sanotun asian käsittelyn 22.7.1996 Sähkömarkkinavirastolle. Tutkimuspyynnössään Keijo Suomalainen oli mm. katsonut sähkön hinnan nousseen 5,2 p/kWh. Ks. LIITE Mh 7. HUOMIOITAVAA: LIITE Mh 7 ON SALAINEN, josta ei saa antaa tietoja eikä kopioita kenellekään ulkopuolisille.

Esim. Kuopion Energian sähkön siirron nettotulos, joka vuonna 1996 oli n. 10 milj. mk, oli jo vuonna 1999 n. 22 milj. mk eli sähkön siirron nettotuloksen kasvu oli n. 120 % kolmen vuoden aikana. Käyttökate, joka vuosina 1992-1995 oli keskimäärin n. 86 milj. mk/vuosi, oli vuosina 1996-1999 keskimäärin n. 105 milj. mk/vuosi, eli keskimäärin n. 19 milj. mk/vuodessa, 22 %, suurempi. Ks. LIITE Mh 10.

Myös sijoitetun pääoman tuotto on suhteettoman korkea. Tämä johtuu pääosin siksi, että Kuopion Energian peruspääomaksi on merkitty vain 150 milj. mk, vaikka siirryttäessä liikelaitokseksi energialaitoksen kirjanpidollista eriyttämistä selvittänyt työryhmä oli ehdottanut 18.8.1995 kaupunginjohtajalle, että arvonkorotusrahasto siirretään peruspääomaan ”rahastoantina”, jolloin peruspääomaksi olisi merkitty 350 miljoonaa markkaa. Kaupunginjohtajana oli tuolloin Kauko Heuru ja apulaiskaupunginjohtajana Jukka Pulkkinen. Jostakin syystä ylin virkamiesjohto ei hyväksynyt työryhmän ehdotusta.

Kilpailuvirasto vaatiikin liian hyvin kannattavaksi katsomalleen ja riskittömälle Kuopion Energialle 5 miljoonan markan sakkoja. Kilpailuviraston mukaan hinnoittelu on ollut kohtuutonta ainakin vuosina 1996-1999. Erityisen suurena virasto pitää hinnoittelua sähköverkko- ja kaukolämpötoimintojen osalta. Kilpailuvirasto perustelee sakkoa sillä, että Kuopion Energia ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin hinnoittelukäytäntönsä muuttamiseksi, vaikka virasto on huomauttanut asiasta useaan otteeseen vuosina 1997-2000. (SS 21.12.2000) Myös Energiamarkkinaviraston mielestä Kuopion Energian sähkön siirtohinnoittelu on ollut kohtuutonta vuosina 1998-1999. (SS 28.3.2001) Ks. LIITE Mh 8.

Kuvaavaa Kuopion apulaiskaupunginjohtajan ja/tai Kuopion Energian toimitusjohtajan omaperäiselle päätöksenteon valmistelulle on, että tarvittaviin toimenpiteisiin energian hintojen alentamiseksi ei ryhdytty ajoissa, vaikka sanotut virastot ovat tutkineet ja/tai huomautelleet asiasta.Sen sijaan, että olisi riittävän ajoissa käyty toimenpiteisiin ”piiloverotuksesta luopumiseksi”, on käyty kuopiolaisten edunvastaisiksi katsottaviin toimiin kuten edellä kohdissa 3.2 - 3.6 on esitetty.

Nyt kun Kuopion Energian vuoden 2000 tulos on laskenut ns. normaalille tasolle, niin uskotellaan, että tarvitaan Energiameklareiden palveluksia ”riskienhallintaan”. Tulos on laskenut vuosien 1996-1999 korkeasta tasosta siksi, että Kuopion Energia sanottujen virastojen uhkien vuoksi laski toukokuussa 2000 sähkön hintoja, vuosi 2000 oli vuosisadan toiseksi lämpimin vuosi (vain 1934 on ollut lämpimämpi) ja, että Kuopion Energia on tehnyt ilmeisesti epäedullisia sopimuksia mm. pörssisähkön ostamisessa ja myymisessä.

Ristiriitaa teoissa ja uskotteluissa näyttää muutoinkin olevan. Suora lainaus Savon Sanomien artikkelista 23.2.2001: ”Sähkökilpailun vaikutusta Kuopion Energian Martikka kuvaa sanomalla, että sähköasiakkaana on tällä hetkellä kaksi kolmesta kuopiolaisesta. Kun kilpailu avautui, Kuopion Energian peitto oli 100 prosenttia.” Tämän mukaan kuopiolaisten asiakkaiden menetys olisi peräti noin 33 %. Kuitenkin Kuopion Energian vuosikertomus 2000 mukaan Kuopion Energian sähköasiakkaiden 45000 kokonaismäärästä vain n. 1000 eli n. 2,2 % on menetetty muille myyjille. Vastaavasti oman verkon ulkopuolelta oli Kuopion Energian asiakkaiksi siirtynyt n. 1400 eli n. 3,1 %. Ks. LIITE Mh 9.

Todettakoon, että tuotannossa omavarainen Kuopion Energia ei tarvitse ”riskienhallinnassa” apulaiskaupunginjohtaja, Kuopion Energian johtokunnan puheenjohtaja Jukka Pulkkisen ja Kuopion Energian toimitusjohtaja Raimo Martikan puuhaamaa pääasiassa tuloskunnoltaan heikkojen ja  pienten  jakeluyhtiöiden omistaman Energiameklarit Oy:n osakkuuteen kytkeytyvää ”riskienhallintaa”, sillä lähes olemattomista riskeistä Kuopion Energia selviytyy parhaiten omalla koulutetulla ja mahdollisesti lisätyllä henkilöstöllä. Ks. LIITE Mh 1:n liite 2 ja LIITE Mh 10.

Lisää tietoja Kuopion Energiasta on liitteenä olevassa muistiossa Mh 20 / Kuopion Energiaan ja sen toimintaan liittyviä tietoja / 08.03.2001. Ks. LIITE Mh 20.

3.7. Kuopion ja kuopiolaisten edunvastainen toiminta Kuopion Energian kohdalla ei näytä loppuvan. Yhtenä osoituksena tästä on nyt neuvoteltavana oleva ”Voimatel-hanke”, jonka toimialaan kuuluisivat mm. sähkö- ja televerkkojen rakentaminen, asentaminen ja ylläpito. Ilmeisesti päällimmäisenä tavoitteena kuitenkin on saada Kuopion Energian sähköverkko haltuun reaaliaikaista tiedonsiirtoa varten. Luopuminen esim. omasta sähköverkon asennus- ja huoltohenkilöstöstä ja/tai sähköverkon hallinnasta olisi Kuopion Energian holtitonta pilkkomista, jonka seuraukset esim. energian tuotannon ja jakelun huoltovarmuuden kannalta, varsinkin poikkeusoloja silmällä pitäen, olisivat katastrofaaliset. Ks. LIITE Mh 21.

Hankkeen syksyllä 2000 käynnistyneet selvitykset uutisoitiin Kuopion Energian osalta vasta 3.1.2001. Kuvaavaa salakähmäiselle puuhailulle on, että johtokunnan puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen ja toimitusjohtaja Raimo Martikka eivät ole avoimesti julkisuudessa ilmoittaneet, että hankkeessa viidentenä yrityksenä onkin Fortum (Ivo Transmission Engineering). Ks. LIITE Mh 22.

4. Päätös on kuntalainvastainen

Kuntalain 23 §:n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.

Lainaus oikeustieteenlisensiaatti Kauko Heurun kirjasta, Uusi kuntalaki 1995 23 § / kohta 14: ”Laissa ei ole säännöstä kunnanhallituksen toimivallan siirtämisestä (delegoinnista). Tästä on pääteltävä, että se ei ole mahdollista. Niinpä kunnanhallituksen on hoidettava kaikki ne asiat, jotka sen on lain nimenomaisen säännöksen mukaan tehtävä.”

Kuopion kaupunginhallituksen johtosäännön 15 §:n mukaan, johon kaupunginlakimies on lausunnossaan 12.02.2001 vedonnut (Ks. liitteet Mh 3 ja Mh 4), kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa kaupunginjohtajalle, apulaiskaupunginjohtajalle tai muulle viranhaltijalle.

Sanottu toimivallan siirto koskee kuitenkin vain kunnan viranhaltijalle siirrettävää toimivaltaa, mutta ei kunnan toimielimelle kuten Kuopion Energian johtokunnalle siirrettävää toimivaltaa.  Lisäksi on huomattava, että jos lain ja johtosäännön määräykset ovat ristiriidassa keskenään, niin laki astuu johtosäännön edelle.
Sanottu toimivallansiirto on siis katsottava Kuopion kaupunginhallituksen johtosäännön vastaiseksi. Ks. LIITE Mh 12.

Koska valituksenalainen kaupunginhallituksen päätös 11.12.2000 / 793 § koskee erittäin merkittävällä tavalla Kuopion talouden hoitoa ja edunvalvontaa, niin kaupunginhallitus ei olisi saanut siirtää toimivaltaa (delegoida) Kuopion Energian johtokunnalle Kuopion kaupungin liittymisestä Energiameklarit Oy:n osakkaaksi. 
Sanottu Kuopion kaupunginhallituksen päätös on katsottava kuntalainvastaiseksi.

5. Toimivallan ylitys, johtosäännön vastainen ja virheellisessä järjestyksessä syntynyt sekä muutoinkin lainvastainen päätös

Kuopion kaupungin kaupunginhallituksen johtosääntö on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.3.1996. Sanotun johtosäännön (4 §) mukaan kaupunginhallituksen yleisenä tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta sekä huolehtia sen toiminnan tuloksellisuudesta sekä edun valvonnasta. Mikäli toimivaltaa (5 §) ei ole annettu muulle kaupungin toimielimelle, kaupunginhallitus päättää mm. irtaimen omaisuuden (esim. osakkeiden) ostamisesta ja myymisestä. Ks. LIITE Mh 12.
Valituksenalainen kaupunginhallituksen päätös 11.12.2000 / 793 § koskee erittäin merkittävällä tavalla sellaista Kuopion talouden hoitoa ja edunvalvontaa, joiden hoitaminen ja toimivalta on katsottava kaupunginvaltuuston päätöksellä / johtosäännön hyväksymisellä määrätyn (delegoidun) nimenomaan kaupunginhallitukselle.
Kuten edellä kohdassa 4. todettiin, niin myöskään kaupunginhallituksen johtosäännön 15 §:n mukaan toimivallansiirtoa johtokunnalle ei olisi saanut tehdä, sillä se koskee vain viranhaltijaa, mutta ei toimielintä.
Koska kaupunginhallitus on siirtänyt sille määrättyä (siirrettyä) toimivaltaa edelleen (subdelegoinut) Kuopion Energian johtokunnalle, eli päätöksenteon ja vastuun Energiameklarit Oy:n osakkaaksi liittymisestä, niin kaupunginhallituksen on katsottava ylittäneen sille kuuluvan toimivaltansa.

Kuntalain 51 §:n ns. otto-oikeus, johon kaupunginlakimies on 12.02.2001 lausunnossaan vedonnut (Ks. liitteet Mh 3 ja Mh 4), ei koske kyseessä olevaa tapausta, jossa kaupunginhallitus siirsi toimivaltaa (delegoi) Kuopion Energian johtokunnalle ilman minkäänlaisia ehtoja ja päätti oikeuttaa Kuopion Energian johtokunnan tekemään lopullisen päätöksen Kuopion kaupungin liittymisestä Energiameklarit Oy:n osakkaaksi.

Kuopion kaupunginhallitus, siirtäessään johtosäännössä sille määrätyn toimivallan edelleen Kuopion Energian johtokunnalle, ei voi enää puuttua delegoidun toimivallan käyttämiseen ja ottaa johtokunnan päätöstä käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen, koska ei asettanut tätä koskevaa ehtoa subdelegointia päättäessään.

”Tällainen ehto on kuitenkin asetettava samassa yhteydessä, missä delegointi taikka subdelegointi tehdään, valtuuston osalta johtosäännössä, subdelegoinnin osalta asiaa koskevassa päätöksessä”, on oikeustieteenlisensiaatti (nykyisin oikeustieteentohtori) Kauko Heuru todennut kirjassaan, Uusi kuntalaki 1995 14 § / kohta 3.  

Siirtäessään kaupunginhallitukselle delegoidun toimivallan ja vastuun päätöksen teosta Kuopion Energian johtokunnalle, kaupunginhallituksen on katsottava myös laiminlyöneen johtosäännössä sille määrätyn tehtävän hoitamisen.

Sanottu Kuopion kaupunginhallituksen päätös on katsottava toimivallan ylittämiseksi, Kuopion kaupunginhallituksen johtosäännön vastaiseksi, virheellisessä järjestyksessä syntyneeksi sekä muutoinkin lainvastaiseksi.

6. Puutteellinen päätöksenteon valmistelu

Kaupunginlakimies on 12.02.2001 lausunnossaan katsonut, että kaupunginhallituksella on ollut riittävässä määrin tietoa oikaisuvaatimuksenalaista päätöstä tehdessään, kun hallitus kirjallisen aineiston lisäksi on kuullut kokouksessaan useita asiantuntijoita suullisesti. Lausunnossaan kaupunginlakimies ei ole nimennyt kuultuja asiantuntijoita. 

Kaupunginhallituksen pöytäkirjasta 11.12.2000 / 793 § ilmenee, että Kuopion Energian toimitusjohtaja Raimo Martikka ja myyntijohtaja Ari Sormunen sekä kaupungin talousjohtaja Nuutinen selostivat asiaa kokouksessa. Jos kuulluilla ”asiantuntijoilla” tarkoitetaan edellä mainittuja henkilöitä, jotka ovat apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkisen alaisia virkamiehiä, niin edellä esitettyihin kohtiin 3.2 – 3.7 viitaten kyseisten ”asiantuntijoiden” puolueettomuus ja/tai uskottavuus on katsottava kyseenalaiseksi.

Asian todellisen tiedon saannin kannalta kuuleminen suullisesti on tietyissä asioissa kyseenalainen. Mikäli halutaan, niin sillä on päätöksentekijät ohjailtavissa määrättyyn suuntaan. Sitä käytetään yleensä silloin, kun katsotaan ehdotuksen hyväksymisen vaarantuvan kirjallista aineistoa annettaessa ja/tai silloin, kun ei saa jäädä todisteita jatkoa ajatellen. Kuultu kun unohtuu ja siitä voi saada tahtomattakin väärän käsityksen, varsinkin näin laajan asian ollessa kyseessä. Sanottua kuulemista suullisesti ei voi verrata valaehtoisen todistajan kuulemiseen.

Muutoksenhaun liitteenä on ko. kaupunginhallituksen päätöstä 11.12.2000 / 793 § koskeva pöytäkirjanote, jossa ovat kaikki ne asiakirjat, jotka ennen sanottua kokousta oli annettu kaupunginhallituksen jäsenille päätöksentekoa varten esittelijöiden ja päätöksenteon valmistelijoiden toimesta. Ks. LIITE Mh 1:n liite 1.

Edellä kohdassa 3.3 esitettyyn viitaten on todettava, että nyt kyseessä oleva erittäin puutteellinen päätöksenteon valmistelu on verrattavissa valtuuston 9.3.1998 / 19 § fuusiopäätöksen valmisteluun, jossa päätöksenteossa tarvittavien tietojen salaamisella ja/tai puuttumisella sekä aiheettomilla uhkakuvilla hämäämisellä valtuutetut harhautettiin tekemään silloinen fuusiopäätös.

Yhtenä esimerkkinä salaamisesta on Electrowatt-Ekono Oy:n riskienhallinta selvitys 5.6.2000, joka puuttui jaetuista asiakirjoista. Sanotun selvityksen 10 sivun viimeisessä kappaleessa on seuraava lause: ”Energiayritykset, joilla ei vielä ole voimassaolevaa riskipolitiikkaa ja riskikäsikirjaa, aloittavat riskiprojektin.”
Tämän jälkeen Kuopion Energiassakin aloitettiin ”riskiprojekti”, vaikka aiemmin ei ”riskiä” oltu huomattu. Ilmeisesti juuri mainittu lause oli yhtenä oleellisimpana syynä siihen, että Electrowatt-Ekonon selvitystä ei jaettu kaupunginhallituksen jäsenille.
Lisäksi sanotunlaisista selvityksistä on todettava, että tilaaja saa yleensä sellaisen selvityksen jollaista on halunnut. Ks. LIITE Mh 13.

Kaupunginhallituksen jäseniltä puuttuivat eli ts. salattiin mm. seuraavat päätöksenteossa tarvittavat asiakirjat/tiedot:
Energiameklarit Oy:n tilinpäätös ja vuosikertomus vuosilta 1998 ja 1999 liitetietoineen, yhtiöjärjestys, kaupparekisteriote, osakasluettelo, luottotiedot, tulosennuste vuodelle 2000 ja budjetti vuodelle 2001.

Kuopion Energian ja Energiameklarit Oy:n välinen osakassopimus,
puolueettomien asiantuntijoiden tekemä ja allekirjoittama arvonmääritys Energiameklarit Oy:n osakkeiden nykyarvosta ja yhtiön tuloksentuottamiskyvystä (analyysi tuloslaskelmasta ja taseesta kolmelta tilikaudelta),
suunnitellun osakeannin täydelliset Energiameklarit Oy:n yhtiökokouksessa  päätetyt ehdot,
laskelmat Kuopion Energialle / Kuopiolle aiheutuvista kuluista, tappioista ja mahdollisista hyödyistä,
A ja B-sarjan osakkeiden äänimäärä/kpl ja kumpia osakkeita aiotaan ostaa ja kuinka paljon sekä
A-sarjaan kuuluvan 8 yhtiön (joista neljästä ei ole mainintaa Energiamarkkinaviraston julkaisemassa Suomen energiayhtiöiden ja liikelaitosten tilastoluettelossa) tuloksentekokyky, liiketoiminnanlaajuus ja kannattavuus sekä sähkön- ja lämmöntuotannon omavaraisuus sekä markkinaosuuksien kehittyminen.

Koska mm. tilinpäätöstietoja ja yhtiöjärjestystä ei oltu jaettu kaupunginhallituksen jäsenille, niin Energiameklarit Oy nimisestä yhtiöstä ei tiedetty, että yhtiö on aloittanut toimintansa vasta 1.5.1996, aloittanut ”riskienhallintapalvelut” vasta vuoden 1999 lopulla, palveluksessa on ollut vuoden 1999 lopussa vain 6 henkilöä,
yhtiön liikevaihto 1999 on ollut vain n. 105 milj. markkaa, vuoden 1999 tilinpäätös on ollut (-) 29.265,67 markkaa tappiollinen, vuosien 1998 ja 1999 liikevaihdot yhteensä on ollut vain n. 201 milj. mk, (vastaavasti Kuopion Energian 549 milj. mk), tulos vuosilta 1998-1999 yhteensä on ollut vain n. 0,183 milj. markkaa, (vastaavasti Kuopion Energian 149 milj. mk), tulos % vuosilta 1998–1999 on ollut yhteensä vain n. 0,1 % liikevaihdosta
(vastaavasti Kuopion Energian 27 %), osakepääoma on alle 2 milj. markkaa eli vain 1.977.500 markkaa,
velkaa n. 19 milj. markkaa, pantiksi yhtiö on johdannaiskauppaa varten antanut n. 5,1 milj. mk ja
sähkötasevastaavana toimimisesta ja n. 5,1 milj. markkaa, vastuita on yhteensä n. 30 milj. markkaa, 
Energiameklarit Oy käyttää vakuutena asiakkaidensa varoja, A-sarjan osakkeilla on 20 ääntä/osake (400 kpl x 20 ääntä = 8000 ääntä), B-sarjan osakkeilla on 1 ääni/osake (391 kpl x 1 ääni = 391 ääntä), Energiameklareissa todellista valtaa käyttävästä 5:stä A-sarjan osakkeen omistajasta kolme oli tehnyt 1999 ns. nolla tulosta ja, että
Energiameklarit (26 yhtiötä) omistavista Energiamarkkinaviraston tilastossa olevista 22 yhtiöstä oli sähkön myynnissä tappiollisen (-) tuloksen vuonna 1998 tehnyt 14 ja vuonna 1999 12 yhtiötä.

Kaupunginhallituksen jäseniltä puuttuivat päätöksenteossa tarvittavat  selvitykset ja laskelmat Kuopion Energian osalta mm. siitä, että mitä liiketoimintoja ja missä laajuudessa Energiameklarit Oy:n palveluihin jo heti alussa siirrettäisiin ja minkälaiset olisivat jatkosuunnitelmat.

Jos em. asiakirjat ja tiedot sekä hankkeen todellinen tarkoitus olisivat olleet kaupunginhallituksen jäsenten käytettävissä ja tiedossa, niin kaupunginjohtajan ehdotus olisi hylätty ja aiottu osakkuus Energiameklarit Oy:ssä haudattu lopullisesti. Ks. LIITTEET Mh 14., Mh 15. ja Mh 16.

Sanottujen asiakirjojen ja tietojen puuttuminen on katsottava tehdyn tahallisesti päätöksen valmistelijoiden toimesta kaupunginhallituksen jäseniä harhauttavassa tarkoituksessa. Sanottu Kuopion kaupunginhallituksen päätös on katsottava virheellisessä järjestyksessä syntyneeksi ja muutoinkin lainvastaiseksi.

7. Toimivallanylitys ja tiedottamisvelvollisuuden laiminlyönti

Kuntalain 13 §:n mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tule mm. päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista ja päättää kunnan liikelaitoksille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista.

Kuopion kaupunginvaltuusto on 27.11.1995 hyväksynyt Kuopion energiatoimen johtosäännön. Johtosäännössä todetaan, että energialiike- toimintaa harjoittaa kunnallinen liikelaitos toiminimeltään Kuopion Energia. Johtosäännön 3 §:n mukaan Kuopion Energian johtokunta ohjaa ja valvoo energiatoimen suunnittelua ja toteutusta, energialaitoksen talouden kehittämistä sekä seuraa toiminnan tuloksia kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden pohjalta. Ks. LIITE Mh 11.

Koska Kuopion kaupunginvaltuusto ei ole asettanut Kuopion kaupungille eikä Kuopion Energialle tavoitteeksi liittyä osakkaaksi Energiameklarit Oy:öön eikä minkäänlaiseen muuhunkaan yhtiöön tai liittoutumaan, niin asia Kuopion kaupungin liittymisestä Energiameklarit Oy:n osakkaaksi olisi pitänyt tuoda kuntalain mukaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn ja tiedottaa siitä julkisesti lain edellyttämällä tavalla.

Energiameklarit Oy:n toimiala yhtiöjärjestyksen 2 §:n mukaan kuuluu seuraavasti: ”Yhtiön toimiala on energiakauppa, siihen liittyvä sähkön ja lämmön hankinta ja tuotanto sekä muu energialiiketoimintaan liittyvien tuotteiden kehittäminen ja valmistus. Yhtiö voi omistaa ja hallita osakkeita ja kiinteistöjä.”
Kuten yhtiön toimialasta on todettavissa, niin kaikki Kuopion Energian liiketoiminta on siirrettävissä Energiameklarit Oy:lle, sähkönmyynnistä kaukolämmön myyntiin ja energian tuotantoon. Ks. LIITE Mh 14.

Todettakoon vielä edellä esitettyyn kohtaan 6. viitaten, että minkäänlaista sopimusta aiottujen liiketoimintojen laajuudesta, jotka siirtyisivät Kuopion Energialta Energiameklarit Oy:lle, ei ole kaupunginhallituksen jäsenille esitetty. Ei edes osakassopimusta, vaikka osakkuus Energiameklarit Oy:ssä antaa mahdollisuudet tai jopa edellyttää kaikkein laajimpaan energialiiketoimintaan.
Vaikka kahden miljoonan markan osakkuus näyttää vaatimattomalta, niin liiketoimintojen, liikevaihdon ja tuloksen todellinen laajuus ja sitovuus hallitaan sopimuksilla.

Kuopion Energian todellinen rahoitustulos kaupungille esim. vuosina 1997–1999 on ollut 87-89 miljoonaa markkaa vuodessa, vaikka Kuopion Energian hinnat ovat olleet kuopiolaisille edulliset eli alle maan keskitason.

Koska kysymys on siis mittasuhteiltaan valtavan suuresta ja kauaskantoisesta Kuopion ja kuopiolaisten talouteen liittyvästä asiasta, niin sanottu asia olisi pitänyt tuoda kaupunginvaltuuston käsittelyyn ja tiedottaa siitä julkisesti. Ks. LIITE Mh 1:n liite 2 / alaliite 1 ja LIITE Mh 10.

Koska Kuopion kaupunginhallitus ei tuonut sanottua asiaa kaupunginvaltuuston käsittelyyn eikä tiedottanut siitä julkisesti, niin kaupunginhallituksen on katsottava ylittäneen toimivaltansa ja laiminlyöneen tiedottamisvelvollisuuden.

Sanottu kaupunginhallituksen valituksenalainen päätös 11.12.2000/ 793 § on katsottava virheellisessä järjestyksessä syntyneeksi ja muutoinkin lainvastaiseksi.

8. Päätös loukkaa yksityistä etua ja oikeutta

Kuten edellä esitetystä käy selville, niin Kuopion Energia on tuotannossa omavarainen ja tuloksentekokyvyltään aivan huippuluokkaa. Kuopion Energia ei todellisuudessa tarvitse uskotellun ”riskienhallinnan” järjestämiseksi osakkuutta ns. rapakuntoisessa Energiameklarit Oy:ssä. Todelliset ja jatkossa entistäkin vähäisemmät riskit on hallittavissa omalla hyvin koulutetulla ja lisätyllä sähkön osto- ja myyntihenkilöstöllä.

Pysyäkseen toimintakykyisenä yrityksen on tuotettava voittoa. Selvänä tosiasiana on nähtävä, että aina kun joitakin liiketoimintoja annetaan ulkopuolisten hoidettaviksi, niin syntyy lisäkuluja ja tulos laskee. Näin olisi nytkin, jos esim. sähkön / lämmön jakeluportaaseen lisättäisiin yksi myyntiporras lisää. Tuloksen laskun seurauksena olisi vääjäämättä energian hintojen voimakas korotus. Energian hinnan korotuksen seurauksena mm. asumiskustannukset nousisivat.

Me allekirjoittajat kuopiolaisina sähkön ja lämmön kuluttajina, Kuopion Energian asiakkaina, joutuisimme lisääntyneiden kulujen maksajiksi.

EU:n tavoitteena on sähkömarkkinoiden avaaminen kaikkiin jäsenmaihin vuoteen 2006 mennessä. Pohjoismaiden lisäksi sähkömarkkinat on jo avattu mm. Englannissa, Saksassa ja osin Tanskassa. Energia-alan analyytikot ovat jo vuosia sitten ennakoineet sähkön hintojen voimakkaan korotuspaineen lähes kaksinkertaisiksi muutamassa vuodessa sähkömarkkinoiden avautuessa Keski-Eurooppaan.

Tätä käsitystä tukee mm. ruotsalaisten analyytikkojen arvio sähkön hinnan noususta, josta oli uutinen Savon Sanomissa 16.12.2000, sillä sähkön hinta (lasku ja nousu) on noudattanut ennusteiden mukaista rataansa. Myös Energiassa 1/2000, Ilta-Sanomissa 22.1.2001 ja Kauppalehdessä 20.3.2001 julkaistuissa artikkeleissa asiantuntijat ovat samoilla linjoilla. Ks. LIITE Mh 1:n liite 2 / alaliite 3 ja LIITE Mh 17.

Kun sähkön markkinahinta, joka on jo noussut, nousee edelleenkin, niin viimeinenkin ”riski” poistuu myös sähkön tuotannossa käytännöllisesti katsoen omavaraisen Kuopion Energian sähkön ostolta/myynniltä, sillä oman lauhdesähkön tuotanto/myynti on muuttumassa kaikkina aikoina edullisemmaksi, kuin ostettava sähkö pörssissä.

Jos energian, lämmön ja sähkön, myynti ja tuotanto ovat kokonaan kuopiolaisten omistaman Kuopion Energian hallinnassa, niin energian hinnat pystytään pitämään vielä silloinkin edullisina, kun muualla on koettu voimakkaat kaukolämmön ja sähkön hintojen korotukset.

Erityisesti on huomattava kaukolämmön hinnan merkitys meille kuopiolaisille. Kaukolämmöllä voitaisiin todella rahastaa, jolloin kiinteistöjen lämmityskustannukset nousisivat rajusti. Liitteenä kaukolämmön, sähkön siirron ja sähköenergian hinnat. Ks. LIITE Mh 23.

Kaikkiin edellä esitettyihin viitaten katsomme, että kaupunginhallituksen 11.12.2000 / 793 § päätös loukkaa myös yksityistä etuamme ja oikeuttamme.

9. Pyynnöt Kuopion hallinto-oikeudelle

Edellä esittämiemme perusteella pyydämme kunnioittavasti, että Kuopion hallinto-oikeus toimittaisi asiassa suullisen käsittelyn, kumoaisi Kuopion kaupunginhallituksen päätöksen 11.12.2000 / 793 § virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja lainvastaisena sekä meidän yksityistä etuamme ja oikeuttamme loukkaavana ja velvoittaisi Kuopion kaupungin korvaamaan meille tästä muutoksenhausta aiheutuneet kulut. Lisäksi pyydämme, että Kuopion hallinto-oikeus määrää Kuopion kaupungille täytäntöönpanokiellon kaikkiin sanottua kaupunginhallituksen päätöstä koskeviin ja siitä johtuviin toimiin.

Kalevi Kauhanen
Kapteeni evp.
Kuopio

Tämän valituksen on allekirjoittanut myös Kalle Keinänen ja Pekka Rantala

LIITTEET

Mh 1. Kalevi Kauhasen, Kalle Keinäsen ja Pekka Rantalan oikaisuvaatimus / muutoksenhaku 29.12.2000, 10 lehteä, jossa seuraavat liitteet: 

Liite 1. Pöytäkirjanote Kuopion kaupunginhallituksen päätöksestä 11.12.2000 / 793 §, 12 lehteä.

Liite 2 .   Avoin kirje Kuopion Energian johtokunnan jäsenille ja varajäsenille 17.12.2000, 9 lehteä.

Mh 2. Kuopion hallinto-oikeuden päätös 22.01.2001 Dnro 02357/00/2200, 5 lehteä.

Mh 3. Pöytäkirjanote / Kuopion kaupunginhallituksen kokous 26.02.2001 / 204 §, 14 lehteä.

Mh 4. Pöytäkirjanote / Kuopion kaupunginhallituksen kokous 05.03.2001, 6 lehteä.

Mh 5. Lehtileike, SS 9.3.2001 / HS 8.3.2001, 1 lehti.

Mh 6. Ari Jäntin tutkimuspyyntö 17.6.1996 Kilpailuvirastolle, 4 lehteä.

Mh 7. Keijo Suomalaisen tutkimuspyyntö 18.7.2001 (kuluttaja-asiamiehelle) Energiamarkkinavirastolle, 2 lehteä. HUOM! LIITE Mh 7 on SALAINEN.

Mh 8. Lehtileikkeet: SS 21.12.2000 ja SS 28.3.2001, 2 lehteä.

Mh 9. Lehtileike, SS 23.2.2001 ja Kuopion Energian vuosikertomus 2000 / sivu 6, yhteensä 2 lehteä.

Mh 10. Kuopion Energian rahoitustulos 1992-2000 ja numerotietoa Kuopion Energiasta (1996-2000) 08.03.2001, 3 lehteä.

Mh 11. Kuopion energiatoimen johtosääntö, 2 lehteä.

Mh 12. Kuopion kaupunginhallituksen johtosääntö, 3 lehteä.

Mh 13. Electrowatt-Ekono Oy:n selvitys / riskienhallinta 5.6.2000, 10 lehteä.

Mh 14. Energiameklarit Oy:n
yhtiöjärjestys 5 lehteä,
ote kaupparekisteristä 3 lehteä ja
tilinpäätösasiakirjat 9 lehteä.

Mh 15. Energiameklarit Oy:n osakasluettelo, 4 lehteä.

Mh 16. Tilitietoja sähkön myynnistä 1999 / Energiamarkkinavirasto, 2 lehteä.

Mh 17. Lehtileikkeet: Energia 1/2000, Ilta-Sanomat 22.1.2001 ja Kauppalehti 20.3.2001, yhteensä 4 lehteä. 

Mh 18. Lehtileike, Viikkosavo 14.2.2001, 1 lehti.

Mh 19. Kaupunginjohtajien työjärjestys, 1 lehti.

Mh 20. Muistio 08.03.2001, Kuopion Energiaan ja sen toimintaan liittyvää tietoa, 11 lehteä.

Mh 21. Energian tuotannon ja jakelun huoltovarmuus poikkeusoloissa, 1 lehti.

Mh 22. Lehtileikkeet SS 3.1.2001, HS 18.2.2001 ja SS 1.3.2001 sekä Kuopion Energian toimitusjohtajan katsaus/vuosikertomus 2000, yhteensä 5 lehteä.

Mh 23. Kaukolämmön, sähkönsiirron ja sähköenergian hinnat, 10 lehteä.