Olen Kalevi Kauhanen

kapteeni evp., "Kuopion Energian pelastaja"



Tervetuloa kotisivuilleni!


Muutoksenhaku Kuopion hallinto-oikeuteen 20.12.2006

Kalevi Kauhanen                                                                                     MUUTOKSENHAKU
Kuopio                                                                                                        20.12.2006

 


Kuopion hallinto-oikeus
KUOPIO

 


MUUTOKSENHAKU KUOPION KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSEEN

 
Tyytymättömänä Kuopion kaupunginvaltuuston päätökseen 20.11.2006 / 112 § / Kuopion Energian liiketoimintojen uudelleen järjestely, jonka valtuusto joutui tekemään erittäin puutteellisiksi ja harhauttaviksi katsottavilla tiedoilla, ilman minkäänlaisia vertailulaskelmia sekä hinta- ja tuottovertailuja muihin    sähköverkkoliiketoimintojen eriyttämismalleihin, esitämme muutoksen saamiseksi sanottuun päätökseen kunnioittavasti seuraavaa:

1. Kuopion Energiaan ja sen sähköverkkoliiketoimintojen eriyttämiseen liittyvää tietoa

Koska Kuopion kaupunginvaltuuston 20.11.2006 / 112 § päätöksen ”juuret” Kuopion Energiasta ja sen liiketoimintojen eriyttämisestä johtuvat suuresti Kuopion kaupunginvaltuuston 3.4.2006 / 36 § päätöksestä sekä muista aiemmista toiminnoista, on aiheellista tarkastella laajemmin ja taannehtivasti siihen liittyviä toimintoja.
 
Vaikka Kuopion kaupungin sisäisen tarkastajan selvityksen (27.3.2006) mukaan Kuopion Energia on käyttänyt    asiantuntijapalkkioihin vuosina 2001-2005 yhteensä noin 3,9 miljoonaa euroa, niin tässä muutoksenhaussa ei oteta kantaa siihen, että onko kaupungin ylimpään virkamiesjohtoon / esittelijöiksi palkattu puoluepoliittisin perustein vähäisen tietämyksen ja/tai ymmärryksen omaavia henkilöitä.


1.1 Kuopion Energiaan liittyvää perustietoa

Ylivoimaisesti tärkein teknillinen toiminta sekä koko valtakunnan että kuopiolaisten kannalta on energian tuotanto ja jakelu.
Turvatakseen keskitetysti talojensa lämmön ja tarvitsemansa sähkön riskittömän ja edullisen saamisen, kuopiolaiset ovat perustaneet ja kustantaneet Kuopion Energian, jonka ns. vastapainetekniikkaan   perustuvien voimaloiden kokonaishyötysuhde raakaenergiasta on n. 85 %. Vastaavasti lauhdutusvoimaloissa, jotka tuottavat pelkästään sähköä, kokonaishyötysuhde on vain n. 38 %. 

Sanottuun erittäin tehokkaaseen ja edulliseen sekä lämmön että  sähkön yhteistuotantoon perustuvassa tuotannossa käytännöllisesti katsoen omavarainen Kuopion Energia, jolla lyhyistä                 energiansiirtoverkoista johtuen on pienet energiansiirtokustannukset, on tuotannon omavaraisuutta ja tuloksentekokykyä suhteellisesti mitaten ilmeisesti paras Suomen energiayrityksistä ja -laitoksista. Toimiessaan liikelaitoksena Kuopion Energia on tehnyt suhteellisesti mitaten nähtävästi parhainta tulosta kaikista Suomen     energialaitoksista ja -yhtiöistä valtakunnan edullisimpiin kuuluvilla energian hinnoilla.  
Kuopion Energian nettotulosprosentti vuosina 1996-2005 on ollut keskimäärin huikea 24 %.
  
Kuopion Energian merkitys sekä taloudellinen vaikutus Kuopiolle ja kuopiolaisille on suuri ja varsinkin jatkossa vielä nykyisestään entistä enemmän voimistuu. Kuopion Energian rahoitustulos vuosina 1992-  2005 on ollut noin 153 miljoonaa euroa eli n. 11 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi kaupunki on käyttänyt    rahoitukseensa Kuopion Energian investointirahastosta n. 21,4 miljoonaa euroa. Ilman Kuopion Energian tuloutusta Kuopion veroprosentti olisi ollut noin 1,0 - 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi.

Erityisesti on huomattava, että Kuopion Energian päätuote on  kaukolämpö, johon noin 90 % Kuopion kiinteistöistä on   sopimusteitse sidottu, eli n. 4100 kiinteistöä ja n. 81000 kuopiolaista  on kaukolämmön piirissä. Ns. monopoliasemassa olevien  kaukolämmön ja sähkön siirron osuus vuosien 1996-2005  nettotuloksesta on ollut keskimäärin n. 80 %, josta kaukolämmön  osuus n. 55 % ja sähkön siirron n. 25 %.

Kun sähkömarkkinat avautuivat, ovat suuret energiayhtiöt pyrkineet saamaan haltuunsa hyvin tuottavia energialaitoksia ja -yhtiöitä.
Kauppaa on edeltänyt yleensä jonkun konsulttiyrityksen tai muun vastaavan tilaustyönä tekemä selvitys, jossa suositellaan tai ehdotetaan kyseisen yrityksen tai kunnallisen liikelaitoksen myyntiä tai aluksi sen yhtiöittämistä ja/tai liiketoimintojen pilkkomista.
Mallia yhtiöittämiseen on haettu väittämällä, että kun sielläkin on yhtiöitetty, niin kyllä meidänkin energialaitos on yhtiöitettävä ja/tai yksityistettävä. Päällimmäisenä on kuitenkin nähty olleen vain yhtiön tulevan johdon ja/tai esittelijöiden etu, jossa kaupungin ja kaupunkilaisten etu oli unohdettu.
 
Konsultointipalkkioiden ja/tai muiden vastaavien palkkioiden arvellaan olevan vähintään 3-5 % kauppahinnasta, jos kauppa toteutuu. Kauppahinnan ollessa esim. 300 milj. euroa, olisi palkkio   siis noin 9-15 milj. euroa. Mitkä tahot sanottuja palkkioita olisivat mahdollisesti saaneet tai saisivat, ei ole meidän eikä ilmeisesti monenkaan kuntalaisen tiedossa.

Jos Kuopion Energiasta tehdään yhtiö, on se tavallaan poissa kaupungin hallinnasta ja valvonnasta, sillä liikelaitoksena se on kaupungin omaan organisaatioon kuuluva julkishallinnollinen yksikkö, mutta yhtiönä kunnasta erillinen yksityisoikeudellinen oikeushenkilö. Yhtiötä ei koske mm. julkisuuslaki ja valitussäännökset, joten esim. kuntalaisen valitusoikeus lakkaisi.
Jos Kuopion Energia olisi yhtiöitetty 1991 esityksen mukaisesti, niin turhaa veroa olisi maksettu jo noin 40 miljoonaa euroa.
   
Kaappaamisessa ensimmäinen askel on liikelaitoksen yhtiöittäminen ja/tai pilkkominen. Koska Kuopion Energia tekee erittäin loistavaa tulosta, varmasti ja riskittömästi, on se erittäin houkutteleva kohde kaapattavaksi.

 
1.2 ”Kaappaus- ja/tai pilkkomisyritykset” lyhyesti

1.2.1 Kuopion Energian yhtiöittämistä koskevat ehdotukset / yritykset vuosina 1991, 1994 ja 1995.
                     
1.2.2 Kuopion Energian myyminen lahjan luontoiseksi luovutukseksi katsottavalla tavalla Espoon Sähkö Oyj:lle / Kuopion kaupunginvaltuuston päätös 9.3.1998 / 19 §. Sanotun kaupan / päätöksen valtuusto sittemmin purki 19.4.1999 / 34 §.

1.2.3 Puuhailu Kuopion Energian liittämiseksi Voimarengas Oy:öön vuonna 1999 - 2000.

1.2.4 Puuhailu Kuopion Energian liittämiseksi Energiameklarit Oy:n osakkaaksi vuonna 2000.

1.2.5 Puuhailu Kuopion Energian liittämiseksi Voimatel Oy:n osakkaaksi  vuonna 2001.

1.2.6 Yritys ostaa 45 % Savon Energiaholding Oy:n osakkeista, jotka silloin omisti TXU, Kuopion Energian liittämiseksi Atro Oy:öön  vuonna 2003.

1.2.7 Puuhailu Kuopion Energian fuusioimiseksi Atro Oy:öön v. 2004 -  2005.

1.3 Lisäys kohtaan 1.2.2

Keskeisintä Kuopion Energian yhtiöittämiseen, pilkkomiseen ja/tai myymiseen tähtäävissä valmisteluissa on ollut sen salaaminen valtuutetuilta, kuten kohdassa 1.2.2 mainitun toiminnan aikana todettiin. Toiminta ei siis ole tältä osin n. kymmenen vuoden aikana muuttunut. Esimerkkinä, että kohdassa 1.2.7 mainituista fuusioneuvotteluista, jotka oli aloitettu jo tammikuussa 2004, Kuopion kaupunginvaltuutetut ja Kuopion Energian johtokunnan jäsenet saivat tiedon vasta 15.03.2005 Savon Sanomien artikkelista.

Kuopion kaupunginvaltuusto harhautettiin 9.3.1998 / 19 § (äänin 51- 8) fuusioimaan / myymään Kuopion Energia lahjanluontoiseksi luovutukseksi katsottavalla tavalla pörssiyhtiö Espoon Sähkö Oyj:lle.  Virkamiehistä kuopiolaisten edunvastaista myyntiä olivat puuhaamassa, valmistelemassa ja/tai esittämässä silloinen    kaupunginjohtaja Kauko Heuru (kok.), nykyinen apulaiskaupunginjohtaja, Kuopion Energian johtokunnan puheenjohtaja Jukka Pulkkinen (sd.), silloinen Kuopion Energian toimitusjohtaja Raimo Martikka sekä Kuopion Energian johtoryhmä. Luottamushenkilöistä myyntiä innokkaasti puuhasivat ja/tai kannattivat Toivo Yläjärvi (kesk.), Rauno Airas (sd.), Hannu Isotalo (kok.) ja Pekka Kantanen (kok.).

Kun valtuutetut saivat sittemmin pääasiassa meiltä allekirjoittaneilta  valittajilta riittävästi oikeaa tietoa Kuopion Energiaa ja fuusiota  koskevista asioista, niin he totesivat, että myynti ei ole Kuopion edun mukainen ja päättivät yksimielisesti 19.4.1999 / 34 § luopua  Kuopion Energian yhdistämisestä Espoon Sähkö Oyj:een.

Sanotun valtuuston myyntipäätöksen purkamisen mahdollisti  vain ja ainoastaan siitä Kalevi Kauhasen, Pekka Rantalan ja  Kalle Keinäsen tekemät valitukset, sillä ilman valituksia  myyntipäätös olisi saanut lainvoiman 16.04.1998, jonka jälkeen  kaupan purkaminen olisi ollut käytännöllisesti katsoen mahdoton.  ”Kukapa luopuisi lahjoituksena saamastaan monopolioikeudet  omaavasta kultakaivoksesta?”
 
Jos myyntihanke olisi toteutunut, niin Kuopio olisi menettänyt   laskennallisesti n. 10 milj. euroa vuosittain (virkamiesten laskelman   mukaan jopa n. 11 milj. euroa) silloisilla energian hinnoilla. Todellisuudessa kuopiolaisten menetykset, pörssiyhtiön / saksalaisen E.ON yhtiön luonteen huomioiden, olisivat olleet lähes jopa kaksinkertaiset vuosittain eli tähän mennessä ilmeisesti noin 140 miljoonaa euroa. Fortumin tai Savon Voiman   hinnoilla jopa 2,5 kertaa suuremmat.
 
 Yksi esimerkki ”kuopiolaisten edunvalvonnasta”: Kuopion Energian silloinen toimitusjohtaja Raimo Martikka vastusti ainakin vielä joulukuussa 1994 voimakkaasti Kuopion Energian myyntiä. Tämä käy ilmi hänen 15.12.1994 kirjoituksestaan energialaitoksen   lehdestä ”Pika Sähläys”, missä hän vertasi Kuopion Energian erittäin edullista lämmön- ja sähkön yhteistuotantoa vesiputoukseen. Kuitenkin ainakin jo vuodesta 1997 alkaen hän oli valmistelemassa ja/tai esittelemässä vähintäänkin innokkaasti Kuopion Energian myyntiä Espoon Sähkö Oyj:lle.
Mikä sai toimitusjohtaja Raimo Martikan muuttamaan mielensä? Miksi Raimo Martikka lähti tietoisesti mukaan näin voimakkaaseen kuopiolaisten edunvastaiseen toimintaan?
 

2. Toiminta pääpiirteittäin Kuopion Energian sähköverkkoliiketoiminnan eriyttämiseksi

2.1 Konsultin tekemät ”selvitykset”

Kun 21.12.2004 muutettu sähkömarkkinalaki edellytti sähköverkkoliiketoimintojen eriyttämistä, oli Kuopion Energia teettänyt Pankkiiriliike Ice-Capital Oy:llä selvityksen kolmesta päävaihtoehdosta. Selvityksessä, joka oli valmistunut kesäkuussa 2005, oli tutkittu seuraavia malleja (vaihtoehtoja):  
 1. Sähköverkkoliiketoiminnan yhtiöittäminen.
 2. Sähkön myynnin ja tuotannon yhtiöittäminen.
 3. Koko Kuopion Energian yhtiöittäminen siten, että sähkönsiirrosta muodostetaan oma osakeyhtiönsä.
 
Mallien (vaihtoehtojen) vertailusta käy selkeästi ilmi, että mitä laajemmin yhtiöitetään, niin sitä epäedullisempaa se on Kuopiolle.   Selvitysten mukaan yhtiössä Kuopion kaupunkilaiset  joutuisivat mm. maksamaan sähkönsiirrosta ja kaukolämmöstä   noin 6 % korkeampia hintoja.
Mallin 3 osalta todettiin, että liiketoiminnoille on tulevaisuudessa helpompi etsiä kumppaneita tai tehdä muita yritysjärjestelyjä niiden ollessa osakeyhtiössä osakeyhtiölainsäädännön alaisuudessa. Sanotussa laajassa yhtiöittämisessä tuotiin siis esiin ”helpompi tapa käydä pilkkomaan ja/tai myymään energialaitosta”, mihin   ilmeisesti juuri todellisuudessa tähdätään.
 
Todellisuudessa 6 % korotus energian hinnoissa ei riittäisi kuin ehkä aluksi. Osakeyhtiössä Kuopion kaupunkilaiset joutuisivat ennen pitkää maksamaan huomattavasti korkeampia hintoja, jopa 15-30 % korotus olisi mahdollinen. 
 
Myös Kuopion kaupungin teknillisten laitosten työntekijät KTV ry. 182, alan ammattilaiset, toteavat 31.10.2005 kirjeessään osakeyhtiöstä, että ”mikäli Kuopion Energian tuloutustaso kaupungille pidetään samantasoisena osakeyhtiössä, verrattuna liikelaitosmalliin, tulevat nämä kustannukset perittäväksi käyttäjiltä   tuotteiden hinnoissa”. Kuopiolaisten kannalta selkeimmin edullisimmiksi ja muutoinkin parhaimmiksi nousivat malli 1 ja malli 2.
 
Todettakoon vielä, että muutettu sähkömarkkinalaki ei vaadi kuin sähköverkkotoiminnan tai sähkön tuotannon ja sähkön myynnin oikeudellista eriyttämistä, ei siis laajaa tai koko liikelaitoksen yhtiöittämistä, vaikka jotkut virkamiehet ja luottamushenkilöt ovatkin sitä puuhanneet juuri sähkömarkkinalain muutoksen varjolla.
On sanottu, että osakeyhtiö on sopivin, tarkoituksenmukaisin ja   todettu parhaaksi toimintamuodoksi liiketoiminnalle. Näin uskottelee myös Kuopion omistajaohjausjohtaja Erkki Karvonen kirjeessään 12.9.2005 ja muistiossaan 19.9.2005 - virkamies, joka jostakin syystä on puuhannut voimakkaasti koko energialaitoksen    yhtiöittämistä.      
Kuitenkaan minkäänlaista laskelmaa eikä näyttöä siitä, että osakeyhtiö toimisi energia-alalla paremmin kuin liikelaitos, ei kenelläkään ole ollut esittää. Sanotut lausumat ja uskottelut osakeyhtiön paremmuudesta liikelaitokseen verraten on katsottava tahalliseksi harhauttamiseksi, koska myös valtakunnallisesti katsoen juuri energialaitoksilla on parhaimmat näytöt mm. tuloksenteosta edullisimpiin kuuluvilla energian hinnoilla.


2.2 Sähköverkkoliiketoimintojen käsittely Kuopion Energian johtokunnassa

Käsiteltäessä kohdassa 2.1 sanottuja Kuopion Energian sähköverkkoliiketoiminnan eriyttämismalleja Kuopion Energian johtokunnan kokouksessa 18.11.2005, oli johtokunnan puheenjohtaja, Kuopion apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen ehdottanut mallin 1 toteuttamisen esittämistä kaupunginhallitukselle,   mutta hänen esityksensä oli hävinnyt äänestyksessä 3-2 toimitusjohtaja Esa Lindholmin esitykselle, joka oli esittänyt mallia 3 eli koko Kuopion Energian yhtiöittämistä.

2.3 Sähköverkkoliiketoimintojen käsittely Kuopion kaupunginhallituksessa

Sittemmin tammikuussa 2006 oli kohdassa 2.1 sanotulla Pankkiiriliike Ice-Capital Oy:llä teetetty lisäselvitys, eli niin sanottu ”malli 4”, jossa sähkön myynti ja tuotanto sekä kaukolämpö olisi yhtiöitetty ja sähköverkkotoiminta olisi  jäänyt liikelaitokseen.
Myös tästä lisäselvityksestä ilmenee, että mitä laajemmin  yhtiöitetään, niin sitä epäedullisempaa se on kuopiolaisille. Selvityksen mukaan Kuopion kaupunkilaiset joutuisivat maksamaan noin 6 % korkeampia hintoja kaukolämmöstään.  
Myös mallista 4 todetaan, että sähkön myynnille, tuotannolle, kaukolämmölle ja datasähkölle on helpompi tulevaisuudessa etsiä kumppaneita tai tehdä muita yritysjärjestelyjä sen ollessa osakeyhtiössä osakeyhtiölainsäädännön alaisuudessa, eli ”käydä pilkkomaan ja/tai myymään energialaitosta”.

Vaikka selvityksistä on todettavissa, että malli 4 on tehdyistä selvityksistä / malleista ilmeisesti toiseksi huonoin vaihtoehto, niin kaupunginjohtaja Petteri Paronen oli kuitenkin jostakin syystä esittänyt sitä 30.01. 2006 kaupunginhallitukselle.
Tuolloin asia oli jäänyt pöydälle. 
 
Huomattakoon, että sanottua mallia 4 Kuopion Energian johtokunta   ei ollut käsitellyt.
Seuraavan kerran asiaa käsiteltäessä, eli 13.2.2006, kaupunginhallitus oli päättänyt asettaa työryhmän jonka tehtävänä oli: 1) Selvittää Kuopion Energian liiketoimintojen uudelleenjärjestelyt sähkömarkkinalain sallimissa puitteissa ja 2) tehdä arvio eri vaihtoehdoista ja esittää ne valtuustoryhmille niin, että ratkaisu voidaan tuoda asianmukaisesti valmisteltuna kaupunginvaltuustoon 3.4.2006 pidettävään kokoukseen.

Ilman kaupunginvaltuuston päätöstä kaupunginhallitus oli nimennyt ”demokraattisesti” seuraavat henkilöt sanottuun energiatyöryhmään: Toivo Yläjärvi (kesk.), Rauno Airas (sd.), Reijo Martikainen (kok.), Jouko Nuutinen (vas.), Eeva Heinonen (vihr.) ja Björn Cederberg (kd.). Ryhmän sihteeriksi oli määrätty omistajaohjausjohtaja Erkki Karvonen, jonka valinta sanottuun virkaan on KHO:n päätöksen mukaan tapahtunut laittomin perustein (Savon Sanomat 16.12.2006). 
 
Energiatyöryhmän kokoonpanoa tarkasteltaessa on huomattava, sihteeri mukaan luettuna, että siihen ei oltu nimetty ketään energia-alan asiantuntijaa.  
 
Työryhmä ei kuitenkaan ollut tehnyt arviota eri vaihtoehdoista kuten tehtävä edellytti, vaan oli ehdottanut 23.2.2006 ”mallia 5”, jossa 1) Kuopion Energian organisaatiota muutetaan siten, että sähköverkkotoiminta, kaukolämpöverkko ja kaukolämmön myynti   jäävät kaupungin liikelaitokseksi ja muu liiketoiminta eli sähkön   myynti, energian tuotanto sekä hallinto ja johto yhtiöitetään kaupungin kokonaan omistamaan osakeyhtiöön kuitenkin siten, että   liikelaitoksella tulee olla oma toimitusjohtaja, 2) kh:n (kaupunginhallitus) oikeutetaan valmistelemaan asiaa edellä 1) kohdassa  sanotun periaatteen mukaisesti ja tekemään tarvittavat päätökset kuitenkin siten, että varsinainen yhtiöittämistä ja liiketoimintasiirtoa koskeva päätös, joka sisältää sopimukset   henkilöstön ja omaisuuden siirrosta yhtiölle, tuodaan kv:n  (kaupunginvaltuuston) päätettäväksi ja 3) … jne.
 
Myöskään tätä sanottua energiatyöryhmän esitystä Kuopion Energian johtokunta ei ole käsitellyt.

Sittemmin kaupunginhallituksen kokouksessa 13.3.2006 apulaiskaupunginjohtaja oli ehdottanut työryhmän ehdotuksen malli 5 mukaista, ns. laajan yhtiöittämisen hyväksymistä hieman täsmennettynä. Sanottu ehdotus oli tullut päätökseksi, kun jäsen Marja-Leena Puputin ehdotusta rinnakkaisvaihtoehdon selvittämisestä ei oltu kannatettu. Jäsen Marja-Leena Puputti oli jättänyt asiaan eriävän mielipiteen.
 
Etenkin johtavat energia-alan ammattilaiset sanovat, että jos tuotantokokonaisuudet hajautetaan, kuten kaukolämmön tuotanto, kaukolämpöverkko ja kaukolämmön myynti, niin niistä tulee niin huonosti toimivia, että sen jälkeen ilmeisesti kaikki toiminta on yhtiöitettävä.
Sanottu energiatyöryhmän / kaupunginhallituksen sekava esitys on katsottava tahalliseksi harhauttamiseksi, jonka todellinen tarkoitus lienee koko Kuopion Energian yhtiöittäminen, jolla puolestaan tähdättäneen jatkossa sen ”pilkkomiseen ja/tai myymiseen”.
 

2.4 Energiatyöryhmän esityksen käsittely ryhmässä

Erityisesti merkillepantavaa on, että pankkiiriliike Ice-Capital Oy:n selvitykset ja muut § 36 koskevat asiakirjat jaettiin valtuutetuille vasta 23.03.2006 kaupunginvaltuuston kokouksen 3.4.2006 esityslistan mukana.
Kuitenkin ryhmäpäätöksiä piti tehdä jo monta viikkoa aiemmin, vaikka minkäänlaisia laskelmia ja selvityksiä sanotuista malleista 1,  2, 3 ja 4 ei oltu vielä valtuutetuille jaettu/esitetty, ja energiatyöryhmän esittämästä mallista 5 minkäänlaista selvitystä ja laskelmaa, tai vertailua muihin sanottuihin neljään malliin, ei oltu edes tehty.
 
Esim. Keskustan valtuustoryhmässä valtuutettujen kantaa tiukattiin jo 06.03.2006 ja ensimmäisen kerran jopa 27.2.2006, vaikka pienintäkään laskelmaa laajan yhtiöittämisen tueksi puuhaajilla ei ollut esittää.
Painostus ”konsensuksen” ja energiatyöryhmän arvovallan nimissä kävi 06.03.2006 Keskustan valtuutettujen ryhmäkokouksessa niin kiivaana, että puheenjohtajana toiminut Marja-Leena Puputti joutui lopettamaan kokouksen kesken asian käsittelyn, koska hän pelkäsi jo käsirysyä ”manipuloitujen konsensusmiesten” taholta.
   

2.5 Sähköverkkoliiketoiminnat Kuopion kaupunginvaltuustossa 03.04.2006 / 36 §

Käsiteltäessä Kuopion Energian liiketoimintojen uudelleenjärjestelyä kaupunginvaltuuston kokouksessa 03.04.2006 / 36 §, teki Varpu Puskala kannatetun ehdotuksen asian palauttamisesta lisävalmistelua varten ja Marja-Leena Puputti kannatetun ehdotuksen rinnakkaisvaihtoehdon selvittämiseksi kaupunginhallituksen ehdottamalle mallille 5.
Kumpikin ehdotus hävisi äänestyksessä, joten valtuusto hyväksyi äänin 47-12 kaupunginhallituksen ehdotuksen, vaikka minkäänlaista selvitystä, laskelmaa tai vertailua esityksen tueksi kaupunginhallituksella ei ollut vieläkään esittää.
Jo pelkästään kohdassa 2.1 sanottuihin malleihin 1 ja 2 nähden päätös oli Kuopion kaupunkilaisten edunvastainen. Etusijalla ei siis ollut Kuopion kaupunkilaisten edun mukainen toiminta, vaan jostakin syystä ”konsensushenki”.
 
Kuopiolaisten edunvalvontaa ajatellen olisi pitänyt selvittää esim. sellainen malli, jossa sähkön siirron myyntiä varten perustetaan erillinen yhtiö joka vuokraa sähköverkon Kuopion kaupungilta / energialaitokselta ja myy sitten sähkön siirtoa sähkön käyttäjille.
Nyt enemmistö valtuutetuista ei katsonut aiheelliseksi, jostakin syystä, toimia kuopiolaisten edunmukaisesti.

Päätöksentekoa varten valtuutetut eivät ilmeisesti ennättäneet tutustua riittävästi sanotun konsultin tekemiin ja vasta 23.03.2006 jaettuihin selvityksiin tai monet saattoivat katsoa sen tarpeettomaksi, koska ilmeisesti monissa valtuustoryhmissä oli jo aiemmin vaadittu ja/tai painostettu ottamaan sitova kanta energiatyöryhmän    esitykseen ”konsensuksen” nimissä.
Niinpä esim. Keskustan 16 valtuutetusta vain 5 uskalsi äänestää energiatyöryhmän / kaupunginhallituksen esitystä vastaan. Sosiaalidemokraattien ryhmän 15 valtuutetusta vain yksi.
 
Esimerkki ”konsensuksesta”: Kokoomuksen valtuustoryhmällä oli jo helmikuussa 2006 selkeä kirjallisesti muotoiltu kanta siitä, että vain sähkön myynti ja sähkön tuotanto yhtiöitetään. Kuitenkin he jostakin syystä peruivat päätöksensä ja äänestivät yksimielisesti energiatyöryhmän ja kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti sekä samalla kantakuopiolaisten edunvastaisesti.

On katsottava, että kaupunginvaltuutettuja ja Kuopion kaupunkilaisia harhautettiin luomalla väärä kuva energiatyöryhmän / kaupunginhallituksen ehdotuksesta, että valtuusto voi vielä sanottua päätöstään perumatta päättää ”siitä parhaimmasta eriyttämismallista”.


3. Kuopion Energian liiketoimintojen uudelleenjärjestely Kuopion kaupunginvaltuustossa 20.11.2006 / 112 §

Kuten valtuuston pöytäkirjasta 20.11.2006 / 112 § käy ilmi, niin Kuopion kaupunginhallitus ehdotti valtuustolle     omistajaohjausjohtajan esityksen hyväksymistä, eli edelleen ns. malli 5 mukaista Kuopion Energian liiketoimintojen uudelleen järjestelyä,   jota oli täydennetty yhtiöittämistä ja liiketoimintasiirtoa koskevilla   esityksillä Kuopion kaupunginvaltuuston 3.4.2006 / 36 § päättämällä tavalla. Sanotun ehdotuksen kaupunginhallitukselle oli 30.11.2006 tehnyt kaupunginjohtaja Petteri Paronen omistajaohjausjohtaja Erkki   Karvosen esityksen mukaisesti.

Asian käsittelyn aikana (20.11.2006 / 112  §) valtuutettu Kalevi Kauhanen teki seuraavan kannatetun ehdotuksen: ”Ehdotan, että   sähkömarkkinalain edellyttämän Kuopion Energian liiketoimintojen   eriyttämiseksi sähkön siirtoa varten perustetaan erillinen yhtiö, joka vuokraa sähköverkon Kuopion kaupungilta / Kuopion Energialta. Sähkön siirrosta vastaava yhtiö ei siis omistaisi sähköverkkoa, vaan omistusoikeus säilyisi Kuopion kaupungilla. Kaikki muut Kuopion Energian liiketoiminnat säilyisivät liikelaitoksessa”.
 
Suoritetussa äänestyksessä Kauhasen ehdotus hävisi äänin 50 – 8. Sanotun ehdotuksen mukainen liiketoiminnan järjestely olisi ilmeisesti jopa ylivoimaisesti selkein, toimivin ja taloudellisesti edullisin kaikkiin muihin viiteen malliin verraten. Mutta, koska minkäänlaisia vertailulaskelmia sekä hinta- ja tuottovertailuja ei   esitetty, niin valtuutetuilla ei ollut riittävää tietoa toimia päätöksenteossa kuopiolaisten edun mukaisesti.    Päätöksenteon valmistelu on katsottava erittäin puutteelliseksi. Ks. LIITE Mh 1.

Todettakoon vielä, että valtuutettu Kalevi Kauhanen on tehnyt 15.05.2006 ja 23.10.2006 valtuustoaloitteet, jotka ovat  samansisältöisiä kuin hänen edellä mainittu ehdotuksensa, mutta ne on hylätty valtuustossa 23.10.2006 ja 13.11.2006 kaupunginjohtajan ja omistajaohjausjohtajan ehdotuksen mukaisesti.


3.1 Osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen sekä tiedottamisvelvollisuuden laiminlyönti

Kuntalain 27 §:n mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua   ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Tämä edellyttää sekä riittävää   kuntalaisten informointia merkittävistä hankkeista että asianmukaista luotettavaa tietoa. Tässä tapauksessa puuttuu sekä kuntalaisten   informointi sekä luotettavan päätöksen perustaksi kelpaava tieto.
Kuntalaisilla on ollut mahdotonta arvioida hankkeen todellisia vaikutuksia ja siten kansalaismielipiteellä vaikuttaa asian ratkaisemiseen valtuutettujen kautta.

Kuntalain 29 §:n mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista.
Vaikka kyseessä on taloudelliselta vaikutukseltaan erittäin suuresta, kauaskantoisesta ja kaikkia kuopiolaisia koskevasta asiasta, niin Kuopion kaupunki ei ole tiedottanut asukkailleen Kuopion Energian liiketoimintojen uudelleenjärjestelyn vaikutuksista, kuten kuntalaki  edellyttää. Esimerkiksi yhtään maksettua lehti-ilmoitusta asian johdosta ei ole tiettävästi julkaistu.
 
Todettakoon, että asian suureen taloudelliseen vaikutukseen nähden, lähes mitään sanomattomat lehtikirjoitukset eivät korvaa kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien puuttumista ja kaupungin omaa tiedottamisvelvoitetta asiassa.

Kuopion Energian liiketoimintojen eriyttämistä koskevissa asioissa Kuopion kaupungin on katsottava 1) laiminlyöneen kuntalaisten edellytykset osallistua ja vaikuttaa lain mukaisesti kunnan toimintaan   sekä katsottava 2) laiminlyöneen lainmukaisen tiedottamisvelvollisuutensa.
Jo sanotuilla perusteilla päätös olisi kumottava.

3.2. Virheellisessä järjestyksessä syntynyt, puutteellinen päätöksenteon valmistelu ja lainvastainen päätös

Kuntalain 13 §:n mukaan valtuuston tulee mm.:
- päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista;
- päättää talouden ja rahoituksen perusteista;
- päättää kunnan liikelaitoksille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista.
  Kaupunginvaltuusto on siis ns. kuntalaisten vaikutusvaltaisin edunvalvoja.

Itsestään selvänä asiana pidetään, että valtuusto toimii lain  mukaisesti sekä kuopiolaisten että Kuopion kaupungin parhaaksi,  niin taloudellisten kuin muidenkin tavoitteiden saavuttamiseksi.
 
Sanotussa Kuopion Energian liiketoimintojen eriyttämiseen kuuluvassa asiassa näin ei ole tapahtunut. On katsottava, että kaupunginvaltuutetut joutuivat tekemään sanotun 20.11.2006 / 112 § päätöksen enemmän uskottelun kuin todellisen tiedon pohjalta.

Kuten kohdasta 2 ilmenee, Kuopion Energia oli teettänyt vuoden 2005 aikana Pankkiiriliike Ice-Capitalilla selvitykset kolmesta sähköverkkoliiketoimintojen eriyttämismallista (mallit 1-3) ja talvella 2006 vielä selvityksen ns. neljännestä mallista (malli 4). Energiatyöryhmä / kaupunginhallitus esitti kuitenkin päätettäväksi ”viidettä mallia” (malli 5), josta minkäänlaista arviota, vertailulaskelmaa sekä hinta- ja tuottovertailua muihin malleihin ei   valtuuston 3.4.2006 kokoukseen ollut esittää.     
Myöskään valtuuston 20.11.2006 kokoukseen ei valtuutetuille ollut esittää mitään sanotuista vertailulaskelmista eikä hinta- ja tuottovertailuista.

Kaupunginhallituksen kokouksessa 30.10.2006 / 521 §, kaupunginhallituksen jäsen Marja-Leena Puputti oli jättänyt eriävän   mielipiteen, jossa hän oli mm. todennut, että valmistelussa on tuotettu valtuutetuille erittäin rajallisesti kirjallista tietoa päätöksenteon perustaksi, kun sitä vertaa esim. Oulun valtuutettujen saamaan informaatioon vastaavassa tilanteessa eli Oulun valtuuston päätös 16.10.2006 ja, että käytössä ei ole    verottajan ennakkopäätöstä. Ks. LIITE Mh 1 / Ote / sivu 4.
 
Saadun tiedon mukaan edellä mainitussa kaupunginhallituksen kokouksessa (30.10.2006 / 521 §) oli kaupunginhallituksen jäsenillä ollut käytössään heille jaettu Pankkiiriliike Ice-Capitalin   laatima 26.10.2006 päivätty 28 sivun selvitys sanotusta ”malli 5”, mutta sitä ei annettu valtuutetuille 20.11.2006 kokouksen   esityslistan mukana, vaan se salattiin valtuutetuilta. 
Minkäänlaisia laskelmia Kuopion kaupungin ja kuopiolaisten menetyksistä ja/tai hinta- ja tuottovertailuja muihin malleihin ei tehty tai, jos on tehty, niin ilmeisesti ne salattiin valtuutetuilta, ettei paljastuisi kuinka epäedullisesta toiminnasta mallin 5 kohdalla on kyse.
 
Erittäin puutteellisesta tiedonsaannista johtuen valtuutetuilla ei ollut   mahdollisuutta katsoa kuopiolaisten etua tehdessään 20.11.2006 / 112 § päätöstä. Kyseinen malli 5 on niin sekava, että energia- alan ammattilaiset sanovat, että se ei tule toimimaan. Jopa Ice-  Capitalin konsultti oli 14.10.2006 Info-tilaisuudessa sanonut, että   ”minä en olisi tällaista organisaatiota tehnyt”.
Päätös loukkaa sekä yksityistä että Kuopion kaupunkilaisten etua ja oikeutta. Päätöksenteon valmistelu on katsottava virheelliseksi, puutteelliseksi, tahallisesti valtuutettuja harhauttavaksi, virheellisessä järjestyksessä syntyneeksi se muutoinkin lainvastaiseksi.


4. Pyynnöt Kuopion hallinto-oikeudelle

Edellä esittämiemme perusteella pyydämme kunnioittavasti, että Kuopion hallinto-oikeus toimittasi asiassa suullisen käsittelyn, kumoaisi Kuopion kaupunginvaltuuston päätöksen 20.11.2006 / 112 § virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja lainvastaisena, meidän yksityistä sekä Kuopion kaupunkilaisten etua ja oikeutta   loukkaavana ja velvoittaisi Kuopion kaupungin korvaamaan meille  tästä muutoksenhausta aiheutuneet kulut.

Lisäksi pyydämme, että Kuopion hallinto-oikeus määräisi kunnallislain 98 §:n tarkoittamat sanottua päätöstä koskevat kaikki toimet toimenpidekieltoon. 

 

Kalevi Kauhanen                
Kapteeni evp.               
Kaupunginvaltuutettu                                                                                                                                                     Taivaanpankontie 1 C 34               
70200 KUOPIO                 
Puh. 017-2828844                 
Puh. 041-4368398            

Pekka Rantala ja Kalle Keinänen ovat myös allekirjoittaneet tämän minun laatiman asiakirjan.

LIITTEET

Mh 1. Kuopion kaupunginvaltuuston pöytäkirja 20.11.2006 / 112 §, yhteensä 23  lehteä.

Mh 2. Äänestyslista / Kuopion kaupunginvaltuusto 20.11.2006 / 112 § / Asia 3, 1 lehti.