Oikaisuvaatimus / muutoksenhaku Kuopion hallinto-oikeuteen 29.12.2000

Kalevi Kauhanen                                                                 OIKAISUVAATIMUS / MUUTOKSEN
Kuopio                                                                                    29.12.2000

Kuopion hallinto-oikeus
KUOPIO

OIKAISUVAATIMUS/MUUTOKSENHAKU KUOPION KAUPUNGINSIHTEERIN/ KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖKSEEN

Kuopion kaupunginhallitus päätti 11.12.2000 / 793 § kaupunginjohtajan ehdotuksesta äänin 8 puolesta ja 3 vastaan, että kaupunginhallitus oikeuttaa Kuopion Energian johtokunnan tekemään lopullisen päätöksen Kuopion kaupungin liittymisestä Energiameklarit Oy:n osakkaaksi siten, että osakemerkinnän suuruus on enintään 2 mmk ja suoritetaan po. osakemerkintä Kuopion Energian varoista, ja että Kuopion Energian johtokunnan asiasta tekemä päätös saatetaan kaupunginhallitukselle tiedoksi. Ks. LIITE 1.

Kuopion kaupunginsihteeri Matti Kopponen on kuitenkin Kuopion kaupunginhallituksen 11.12.2000 / 793 § päätöstä koskevaan pöytäkirjanotteeseen 20.12.2000 kirjoittanut, että ”793 §:ään ei voi tehdä oikaisuvaatimusta, koska kysymyksessä on kuntalain 91 §:ssä tarkoitettu päätös, joka koskee vain valmistelua.”

Sanotusta kaupunginhallituksen päätöksestä on todettava, että siitä ilmenee selkeä valtuutus ja lupa Kuopion Energialle tehdä lopullinen päätös Kuopion kaupungin liittymisestä Energiameklarit Oy:n osakkaaksi ilman sellaista ehtoa, joka mahdollistaisi kaupunginhallituksen puuttumisen asiaan, joten kysymyksessä ei ole lain tarkoittama valmistelu, josta ei voi tehdä oikaisuvaatimusta.
Katsomme, että sanottu päätös on oikaisuvaatimuskelpoinen.

Pyydämme kunnioittavasti, että Kuopion hallinto-oikeus kumoaisi sanotun Kuopion kaupunginsihteeri Matti Kopposen päätöksen ja määräisi Kuopion kaupunginhallituksen päätöksen 11.12.2000 / 793 § oikaisuvaatimuskelpoiseksi sekä määräisi Kuopion kaupungille täytäntöönpanokiellon sanottua kaupunginhallituksen päätöstä koskeviin toimiin.
Mikäli Kuopion hallinto-oikeus katsoo, ettei sanotusta Kuopion kaupunginhallituksen päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimusta, pyydämme kunnioittavasti, että hallinto-oikeus ottaisi käsiteltäväkseen oheisen muutoksenhakumme sanottuun kaupunginhallituksen päätökseen 11.12.2000 / 793 §.
Tyytymättömänä Kuopion kaupunginhallituksen päätökseen 11.12.2000 / 793 § asiassa, joka koski Kuopion Energian riskienhallinnan järjestämistä, esitämme muutoksen saamiseksi sanottuun päätökseen kunnioittavasti seuraavaa:

1. Johdanto

1.1 Ylivoimaisesti tärkein teknillinen toiminta sekä koko valtakunnan että kuntalaisten kannalta on energian tuotanto ja jakelu. Tätä varten kuopiolaiset ovat perustaneet ja kustantaneet Kuopion Energian. Silloinen 1960-1980  kehitetty lämmitysvoimaloiden vastapainetekniikkaan eli sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuva turpeen pölypolttolaitos, on ollut uraa uurtavaa koko Suomessa.

Vieläkin alan kärkeen yltävästä teknologiasta johtuen, Kuopion Energia on käytössä olevilla tuloksentekomittareilla suhteellisesti mitaten mm. omavaraiselta tuotannoltaan ja tuloksentekokyvyltään kaikkein parhaimpia ellei peräti paras kaikista Suomen energiayhtiöistä / -laitoksista. Kuopion Energia on Kuopion ylivoimaisesti tuottavin omaisuus, tulouttaen kaupungin kassaan n. 1 – 1,5 veroäyripennin verran vuosittain. Kuopion Energian nettotuloksesta monopolien, kaukolämmön (½) ja sähkönsiirron (¼), osuus on yhteensä ¾ ja ainoan kilpailtavan sähkönmyynnin osuus n. ¼.

Esim. Kuopion Energian nettotulosprosentti (%) vuonna 1999 oli 27 % 271 miljoonan markan liikevaihdosta, mikä oli kaikkein paras Suomen energiayhtiöistä / -laitoksista. Ainoastaan Kuopion Energian nettotulos % on ollut vuosina 1996-99 yli 20 prosenttia. Vaikka sähkö olisi 1999 myyty omakustannushintaan, niin nettotulos % olisi ollut vieläkin 21 %.

Vastaavasti Sähkömarkkinaviraston taloustilastoissa huomioitujen energiayhtiöiden ja -laitosten sekä Suomen 500 suurimman yrityksen (Talouselämä-lehti) keskimääräinen nettotulos % vuosina 1996-99 on ollut vain noin 4 %.

1.2 Koska Kuopion Energia tekee erittäin loistavaa tulosta, varmasti ja riskittömästi, on se erittäin houkutteleva kohde kaapattavaksi. Kaappaamisessa ensimmäinen askel on sen yhtiöittäminen.
Raimo Martikan ollessa Kuopion Energian toimitusjohtajana, on Kuopion Energiaa yritetty yhtiöittää (ehdotettu) jo vuosina 1991, 1994 ja 1995, mutta päättäjät ovat hylänneet ehdotetut hankkeet.

1.3 Seuraavassa vuoden 1998 yrityksessä Kuopion Energiaa oltiin fuusioimassa lahjanluontoiseksi katsottavalla luovutuksella Espoon Sähkö Oyj:een.
Mikäli valtuusto ei olisi päättänyt 19.4.1999 / 34 § luopua liiketoimintojen yhdistämisestä Espoon Sähköön, niin valtuuston 9.3.1998 / 19 § fuusio päätöksen seurauksena Kuopion menetykset olisivat olleet noin 60 milj. markkaa vuodessa (n. 5 milj. markkaa kuukaudessa) eli tähän mennessä yhteensä n. 165 milj. markkaa. Todellisuudessa kuopiolaisten menetykset olisivat olleet ilmeisesti paljon suuremmat, sillä Kuopion lääninoikeuden 5 vuodeksi salaiseksi julistamassa, ilmeisesti Mandatum-pankin laatimassa arvonmääritysmittarissa asetetun tavoitteen mukaan jo vuonna 2000 Kuopion Energian nettotuloksen oli ennustettu olevan 44,7 % korkeamman vuoden 1997 nettotulokseen verraten.

Sanottua kuopiolaisten edunvastaista fuusiota olivat puuhaamassa ja valmistelemassa Kuopion entinen kaupunginjohtaja Kauko Heuru, apulaiskaupunginjohtaja ja Kuopion Energian johtokunnan puheenjohtaja Jukka Pulkkinen sekä Kuopion Energian toimitusjohtaja Raimo Martikka.

1.4 Vuoden 2000 yrityksessä eli Voimarengas-hankkeessa yritettiin ilmeisesti liittää Kuopion Energiaa pala kerrallaan Voimarenkaaseen ja viedä näin Kuopion Energian voitot ja hallinta pois kuopiolaisilta. Tähän käsitykseen tulee, kun tarkastelee mm. silloisia Energia Ekonolla teetettyjä suunnitelmia. Ensin olisi "kaapattu" sähkön myynti ja myöhemmin sähkön siirto ja kaukolämpö.

Ilmeisesti suunnitelma, kaapata pala kerrallaan, oli laadittu siltä varalta, jos Kuopion Energian fuusioiminen Espoon Sähköön estyisi. Tähän suunnitelmaan ilmeisesti liittyi kaupunginvaltuuston päätös 19.4.1999 energiatyöryhmästä. Ehdotuksen sanotun energiatyöryhmän perustamisesta kaupunginhallituksen kokoukseen 29.3.1999, jossa kaupunginjohtaja Kari Häkämiehen ehdotusta luopua Kuopion Energian liiketoimintojen yhdistämisestä Espoon Sähköön oli käsitelty jo toista kertaa, oli tuonut ilmeisesti joku kaupunginhallituksen jäsen. Sanottu energiatyöryhmä ehdotti 16.12.1999 Kuopion energiatoiminnan järjestämisestä, että Kuopion Energia jatkaa toimintaansa kunnallisena liikelaitoksena.

Myöskin kuopiolaisille epäedullista Voimarengas-hanketta, jossa Kuopion Energian tappiot olisivat olleet pelkästään sähkön myynnin osalta n. 85 % omaan myyntitulokseen verrattuna, olivat v. 1999-2000 puuhaamassa ja valmistelemassa Kuopion apulaiskaupunginjohtaja ja Kuopion Energian johtokunnan puheenjohtaja Jukka Pulkkinen sekä Kuopion Energian toimitusjohtaja Raimo Martikka.

1.5 Nyt esillä oleva aiheettomasti salattu (”ei julkinen”) Energiameklari-hanke, jossa uskotellaan tuotannossa omavaraisella Kuopion Energialla olevan riskiä sähkömarkkinoilla, kuuluu edellä esitettyjen ”kaappausyritysten” sarjaan, jota koskevat toimenpiteet ovat käynnistyneet heti sen jälkeen kun Kuopion kaupunginhallitus keskeytti valmistelut ja irtautui Voimarengas-hankkeesta 14.2.2000.

Todettakoon, että Kuopion Energia ei tarvitse apulaiskaupunginjohtaja ja Kuopion Energian johtokunnan puheenjohtaja Jukka Pulkkisen ja Kuopion Energian toimitusjohtaja Raimo Martikan puuhaamaa Energiameklarit Oy:n osakkuuteen kytkeytyvää ”riskienhallintaa”, sillä lähes olemattomista riskeistä Kuopion Energia selviytyy parhaiten omalla koulutetulla ja mahdollisesti lisätyllä henkilöstöllä. Ks. LIITE 2.

1.6 Kuopion energiatoimen johtosääntöä on 27.11.1995 muutettu (2 §) niin, että Kuopion Energian yhdeksi johtokunnan jäseneksi ja samalla sen puheenjohtajaksi on valittava kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja. 

Sittemmin Kuopion Energian johtokunnan puheenjohtajaksi vuodesta 1997 alkaen on valittu apulaiskaupunginjohtaja, vaikka Kuopion kaupunginhallitus oli 1.2.1993 hyväksynyt kaupunginjohtajien työjärjestyksen, jonka mukaan apulaiskaupunginjohtajan tehtävänä on mm. johtaa ja valvoa energiahuoltoa. Kaupunginjohtajat toimivat myös toistensa sijaisina.

Sanottua energiatoimen johtosäännön muutosta ja velvollisuutta valita apulaiskaupunginjohtaja Kuopion Energian johtokunnan puheenjohtajaksi ei voitane pitää kunnallislain hengen mukaisena, vaikka laillista estettä siihen ei olisikaan. Ilmeisesti ei edes lainlaatijoilla "pälkähtänyt päähän" sellainen mahdollisuus, että johonkin kunnalliseen johtokuntaan tai lautakuntaan voitaisiin edes ehdottaa kaupunginhallituksen puheenjohtajaa, kaupunginjohtajaa tai apulaiskaupunginjohtajaa.

Nykyinen Kuopion Energian johtosäännön mukainen malli ja käytäntö on ilmeisesti ainutlaatuista kunnallisessa demokratiassa koko Suomessa. Nythän tavallaan virkamies istuu ns. kahdella pallilla eli valvoo itseään: virkamiehenä luottamushenkilöä ja luottamushenkilönä virkamiestä.
Vähintäänkin yhtä ristiriitainen olisi tilanne, jos johtokunnan puheenjohtajana olisi kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Pyydämme, että Kuopion hallinto-oikeus tutkisi apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkisen jääviyden Kuopion Energiaan liittyvissä asioissa, sillä apulaiskaupunginjohtaja ilmeisesti laatii ja valmistelee energia-asioihin liittyvät esitykset, vastineet selitykset yms. kirjelmät.

2. Päätös on kuntalainvastainen

Kuntalain 23 §:n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.

Lainaus oikeustieteenlisensiaatti Kauko Heurun kirjasta, Uusi kuntalaki 1995:
”Laissa ei ole säännöstä kunnanhallituksen toimivallan siirtämisestä (delegoinnista). Tästä on pääteltävä, että se ei ole mahdollista. Niinpä kunnanhallituksen on hoidettava kaikki ne asiat, jotka sen on lain nimenomaisen säännöksen mukaan tehtävä.”

Koska valituksenalainen kaupunginhallituksen päätös 11.12.2000 / 793 § koskee erittäin merkittävällä tavalla Kuopion talouden hoitoa ja edunvalvontaa, niin kaupunginhallitus ei olisi saanut siirtää toimivaltaa (delegoida) Kuopion Energian johtokunnalle Energiameklarit Oy:n osakkaaksi liittymisestä.
Sanottu Kuopion kaupunginhallituksen päätös on katsottava kuntalainvastaiseksi.

3. Toimivallan ylitys, johtosäännön vastainen ja virheellisessä järjestyksessä syntynyt sekä muutoinkin lainvastainen päätös

Kuopion kaupungin kaupunginhallituksen johtosääntö on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.3.1996. Sanotun johtosäännön (4 §) mukaan kaupunginhallituksen yleisenä tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta sekä huolehtia sen toiminnan tuloksellisuudesta sekä edun valvonnasta. Mikäli toimivaltaa (5 §) ei ole annettu muulle kaupungin toimielimelle, kaupunginhallitus päättää mm. irtaimen omaisuuden (esim. osakkeiden) ostamisesta ja myymisestä.

Valituksenalainen kaupunginhallituksen päätös 11.12.2000 / 793 § koskee erittäin merkittävällä tavalla sellaista Kuopion talouden hoitoa ja edunvalvontaa, joiden hoitaminen ja toimivalta on katsottava kaupunginvaltuuston päätöksellä / johtosäännön hyväksymisellä määrätyn (delegoidun) nimenomaan kaupunginhallitukselle. Koska kaupunginhallitus on siirtänyt sille määrättyä (siirrettyä) toimivaltaa edelleen (subdelegoinut) Kuopion Energian johtokunnalle, eli päätöksenteon ja vastuun Energiameklarit Oy:n osakkaaksi liittymisestä, niin kaupunginhallituksen on katsottava ylittäneen sille kuuluvan toimivaltansa.

Sanottu Kuopion kaupunginhallituksen päätös on katsottava toimivallan ylittämiseksi, Kuopion kaupunginhallituksen johtosäännön vastaiseksi, virheellisessä järjestyksessä syntyneeksi sekä muutoinkin lainvastaiseksi.

Kuopion kaupunginhallitus, siirtäessään johtosäännössä sille määrätyn toimivallan edelleen Kuopion Energian johtokunnalle, ei voi enää puuttua delegoidun toimivallan käyttämiseen, koska ei asettanut tätä koskevaa ehtoa subdelegointia päättäessään. Siirtäessään kaupunginhallitukselle delegoidun toimivallan ja vastuun päätöksen teosta Kuopion Energian johtokunnalle, kaupunginhallituksen on katsottava myös laiminlyöneen johtosäännössä sille määrätyn tehtävän hoitamisen ja päätös on myös tästä syystä katsottava virheellisessä järjestyksessä syntyneeksi ja muutoinkin lainvastaiseksi.

4. Puutteellinen päätöksenteon valmistelu

Muutoksenhaun liitteenä on ko. kaupunginhallituksen päätöstä 11.12.2000 / 793 § koskeva pöytäkirjanote, jossa ovat kaikki ne asiakirjat, jotka ennen sanottua kokousta oli annettu kaupunginhallituksen jäsenille päätöksentekoa varten esittelijöiden ja päätöksenteon valmistelijoiden toimesta.
Jaetuista asiakirjoista puuttui mm. keskeisessä asemassa oleva Electrowatt-Ekono Oy:n riskienhallinta selvitys 5.6.2000, jonka 10 sivun viimeisessä
kappaleessa on seuraava lause: ”Energiayritykset, joilla ei vielä ole voimassaolevaa riskipolitiikkaa, aloittavat riskiprojektin.” Tämän jälkeen Kuopion Energiassakin aloitettiin riskiprojekti, vaikka aiemmin ei kukaan     ollut ”riskiä” huomannut. Ilmeisesti juuri mainittu lause oli yhtenä oleellisimpana syynä siihen, ettei Electrowatt-Ekonon selvitystä jaettu kaupunginhallituksen jäsenille. 

Kaupunginhallituksen jäseniltä puuttuivat mm. seuraavat päätöksenteossa tarvittavat asiakirjat/tiedot:
- Energiameklarit Oy:n
-     tilinpäätös ja vuosikertomus vuosilta 1998 ja 1999 liitetietoineen,
-     yhtiöjärjestys,
-     kaupparekisteriote,
-     osakasluettelo,
-     luottotiedot,
-     tulosennuste vuodelle 2000 ja
budjetti vuodelle 2001.
           - Kuopion Energian ja Energiameklarit Oy:n välinen osakassopimus,
           - puolueettomien asiantuntijoiden tekemä ja allekirjoittama arvonmääritys Energiameklarit Oy:n osakkeiden nykyarvosta ja yhtiön tuloksentuottamiskyvystä (analyysi tuloslaskelmasta ja taseesta kolmelta tilikaudelta),
-   suunnitellun osakeannin täydelliset Energiameklarit Oy:n yhtiökokouksessa päätetyt ehdot,
           -        laskelmat Kuopion Energialle / Kuopiolle aiheutuvista kuluista, tappioista ja
mahdollisista hyödyistä,           
           -        A ja B-sarjan osakkeiden äänimäärä/kpl ja
           -        kumpia osakkeita aiotaan ostaa ja kuinka paljon sekä
- A-sarjaan kuuluvan 8  yhtiön (joista viidestä ei ole mainintaa Energiamarkkina- viraston julkaisemassa Suomen energiayhtiöiden ja -laitosten tilastoluettelossa) tuloksentekokyky, liiketoiminnanlaajuus ja -kannattavuus sekä sähkön- ja lämmöntuotannon omavaraisuus sekä  markkinaosuuksien kehittyminen.

Koska mm. tilinpäätöstietoja ja yhtiöjärjestystä ei oltu jaettu kaupunginhallituksen jäsenille, niin Energiameklarit Oy nimisestä yhtiöstä ei tiedetty, että
-     yhtiö on aloittanut toimintansa vasta 1.5.1996,
-     aloittanut ”riskienhallintapalvelut” vasta vuoden 1999 lopulla,
-     palveluksessa on ollut vuoden 1999 lopussa vain 6 henkilöä,
-     yhtiön liikevaihto 1999 on ollut vain n. 105 milj. markkaa,                                                                                             -     vuoden 1999 tilinpäätös on ollut 29.265,67 markkaa tappiollinen,
-     vuosien 1998 ja 1999 liikevaihdot yhteensä on ollut vain n. 201 milj. mk,                                                                   -     (vastaavasti Kuopion Energian 549 milj. mk),
-     tulos vuosilta 1998-1999 yhteensä on ollut vain n. 0,183 milj. markkaa,                                                                       -     (vastaavasti Kuopion Energian 149 milj. mk),
-     tulos % vuosilta 1998–1999 on ollut yhteensä vain n. 0,1 % liikevaihdosta                                                                 -     (vastaavasti Kuopion Energian 27 %),
-     osakepääoma on alle 2 milj. markkaa eli vain 1.977.500,00 markkaa,
-     velkaa n. 19 milj. markkaa,                          
-     pantiksi yhtiö on johdannaiskauppaa varten antanut n. 5,1 milj. mk ja                                                                           -     sähkötasevastaavana toimimisesta ja n. 5,1 milj. markkaa,
-     vastuita on yhteensä n. 30 milj. markkaa,
Energiameklarit Oy käyttää vakuutena asiakkaidensa varoja,
A-sarjan osakkeilla on 20 ääntä/osake (400 kpl x 20 ääntä = 8000 ääntä)
ja B-sarjan osakkeilla on 1 ääni/osake (391 kpl x 1 ääni = 391 ääntä).

Kuopion Energian osalta puuttuivat selvitykset ja laskelmat mm. siitä, että mitä liiketoimintoja ja missä laajuudessa Energiameklarit Oy:n palveluihin jo heti alussa siirrettäisiin ja minkälaiset olisivat jatkosuunnitelmat.

Jos em. asiakirjat ja tiedot olisivat olleet kaupunginhallituksen käytettävissä, niin kaupunginjohtajan ehdotus olisi hylätty ja aiottu osakkuus Energiameklarit Oy:ssä haudattu lopullisesti.

Sanottujen asiakirjojen ja tietojen puuttuminen on katsottava tehdyn tahallisesti päätöksen valmistelijoiden toimesta kaupunginhallituksen jäseniä harhauttavassa tarkoituksessa.

Kuvaavaa Kuopion Energian toimitusjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan päätöksenteon valmistelulle on, että Kilpailuvirasto vaatii liian hyvin kannattavaksi katsomalleen ja riskittömälle Kuopion Energialle 5 miljoonan markan sakkoja. Kilpailuvirasto perustelee sakkoa sillä, että Kuopion Energia ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin hinnoittelukäytäntönsä muuttamiseksi, vaikka virasto on huomauttanut asiasta useaan otteeseen vuosina 1997-2000. (SS 21.12.2000)
Kaupunginjohtajien työjärjestyksen mukaan apulaiskaupunginjohtaja johtaa ja valvoo energiahuoltoa. Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen on myös Kuopion Energian johtokunnan puheenjohtaja.

5. Toimivallanylitys ja tiedottamisvelvollisuuden laiminlyönti

Kuntalain mukaan valtuusto päättää kunnan liikelaitoksille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista.
Kuopion kaupunginvaltuusto on 27.11.1995 hyväksynyt Kuopion energiatoimen johtosäännön. Johtosäännössä todetaan, että energialiike- toimintaa harjoittaa kunnallinen liikelaitos toiminimeltään Kuopion Energia. Johtosäännön 3 §:n mukaan Kuopion Energian johtokunta ohjaa ja valvoo energiatoimen suunnittelua ja toteutusta, energialaitoksen talouden kehittämistä sekä seuraa toiminnan tuloksia kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden pohjalta.
Todettakoon, että Kuopion kaupunginvaltuusto ei ole asettanut Kuopion Energialle tavoitteeksi pyrkiä osakkaaksi Energiameklarit Oy:öön eikä minkäänlaiseen muuhunkaan yhtiöön tai liittoutumaan.

Energiameklarit Oy:n toimiala yhtiöjärjestyksen 2 §:n on seuraava: ”Yhtiön toimiala on energiakauppa, siihen liittyvä sähkön ja lämmön hankinta ja tuotanto sekä muu energialiiketoimintaan liittyvien tuotteiden kehittäminen ja valmistus. Yhtiö voi omistaa ja hallita osakkeita ja kiinteistöjä.”
Kuten yhtiön toimialasta on todettavissa, niin kaikki Kuopion Energian liiketoiminta on siirrettävissä Energiameklarit Oy:lle, sähkönmyynnistä kaukolämmön myyntiin ja energian tuotantoon.

Todettakoon vielä edellä kohtaan 4 viitaten, että minkäänlaista sopimusta aiottujen liiketoimintojen laajuudesta, jotka siirtyisivät Kuopion Energialta Energiameklarit Oy:lle, ei ole luottamushenkilöille esitetty. Ei edes osakassopimusta, vaikka osakkuus Energiameklarit Oy:ssä antaa mahdollisuudet tai jopa edellyttää kaikkein laajimpaan energialiiketoimintaan.
Vaikka kahden miljoonan markan osakkuus näyttää vaatimattomalta, niin liiketoimintojen todellinen laajuus ja sitovuus hallitaan sopimuksilla.

Koska kaupunginhallitus delegoi päätöksen teon osakkuudesta Energiameklarit Oy:öön ilman minkäänlaisia ehtoja Kuopion Energian johtokunnalle, niin kaupunginhallitus ei voi enää puuttua osakkuutta koskevaan asiaan.

Kysymys on mittasuhteiltaan valtavan suuresta ja kauaskantoisesta Kuopion ja kuopiolaisten talouteen liittyvästä asiasta. Kuopion Energian todellinen rahoitustulos kaupungille esim. vuosina 1997–1999 on ollut 87-89 miljoonaa markkaa vuodessa. Ks. LIITTEEN 2 alaliite 1.
Tämän vuoksi asia Energiameklarit Oy:n osakkuudesta olisi pitänyt ehdottomasti tuoda kuntalain mukaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn ja tiedottaa siitä julkisesti lain edellyttämällä tavalla.

Koska Kuopion kaupunginhallitus ei tuonut sanottua asiaa, Energiameklarit Oy:n osakkuus / Kuopion Energian riskienhallinnan järjestäminen,  kaupunginvaltuuston käsittelyyn kuntalain mukaisesti, eikä tiedottanut siitä julkisesti kuten laki edellyttää, niin kaupunginhallituksen on katsottava ylittäneen toimivaltansa ja laiminlyöneen tiedottamisvelvollisuuden. Sanottu kaupunginhallituksen valituksenalainen päätös 11.12.2000/ 793 § on katsottava myös virheellisessä järjestyksessä syntyneeksi ja muutoinkin lainvastaiseksi.

6. Päätös loukkaa yksityistä etua ja oikeutta

Kuten edellä kohdasta1 käy selville, niin Kuopion Energia on tuotannossa omavarainen ja tuloksentekokyvyltään aivan huippuluokkaa. Kuopion Energia ei todellisuudessa tarvitse uskotellun ”riskienhallinnan” järjestämiseksi osakkuutta ns. rapakuntoisessa Energiameklarit Oy:ssä.

Selvänä tosiasiana on nähtävä, että aina kun joitakin liiketoimintoja annetaan ulkopuolisten hoidettaviksi, niin syntyy lisäkuluja. Näin olisi nytkin, jos sähkön / lämmön jakeluportaaseen lisättäisiin yksi myyntiporras lisää.

Koska yhtiön on pysyäkseen toimintakykyisenä tuotettava voittoa, niin siitä olisi seurauksena vääjäämättä energian hintojen voimakas korotus.                                  
Me allekirjoittajat kuopiolaisina sähkön ja lämmön kuluttajina, Kuopion Energian asiakkaina, joutuisimme myös lisääntyneiden kulujen maksajiksi.
Energia-alan analyytikot ovat jo vuosia sitten ennakoineet sähkön hintojen voimakkaan korotuspaineen lähes kaksinkertaisiksi muutaman vuoden aikana sen jälkeen, kun sähkömarkkinat avautuvat EU:n alueelle Keski-Eurooppaan. Tätä käsitystä tukee mm. ruotsalaisten analyytikkojen arvio sähkön hinnan noususta, josta oli uutinen Savon Sanomissa 16.12.2000, sillä sähkön hinta (lasku ja nousu) on noudattanut ennusteiden mukaista rataansa. Ks. LIITTEEN 2 alaliite 3.

Kun sähkön markkinahinta nousee, niin viimeinenkin ”riski” poistuu Kuopion Energian sähkön  myynniltä, sillä oman lauhdesähkön tuotanto muuttuu pian kaikkina aikoina edullisemmaksi, kuin ostettava sähkö pörssissä.
Jos energian myynti ja tuotanto ovat kokonaan kuopiolaisten omistaman Kuopion Energian hallinnassa, niin energian hinnat pystytään pitämään vielä silloinkin edullisina, kun muualla on koettu voimakkaat energian hintojen korotukset.
Kaikkiin edellä esitettyihin viitaten katsomme, että kaupunginhallituksen 11.12.2000 / 793 § päätös loukkaa myös yksityistä etuamme ja oikeuttamme.

7. Pyynnöt Kuopion hallinto-oikeudelle

Edellä esittämiemme perusteella pyydämme kunnioittavasti, että Kuopion hallinto-oikeus kumoaisi Kuopion kaupunginsihteeri Matti Kopposen 20.12.2000 tekemän päätöksen, jossa  kiellettiin Kuopion kaupunginhallituksen 11.12.2000 / 793 §:n oikaisuvaatimuskelpoisuus,
ja määräisi sanotun kaupunginhallituksen päätöksen 11.12.2000 / 793 § oikaisuvaatimuskelpoiseksi sekä määräisi Kuopion kaupungille täytäntöönpanokiellon sanottua kaupunginhallituksen päätöstä koskeviin toimiin.

Mikäli Kuopion hallinto-oikeus katsoo, ettei sanotusta kaupunginhallituksen päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimusta tai, että voimme tehdä sanotusta kaupunginhallituksen päätöksestä valituksen, pyydämme edellä esittämiemme perusteella, että Kuopion hallinto-oikeus toimittaisi asiassa suullisen käsittelyn, kumoaisi Kuopion kaupunginhallituksen päätöksen 11.12.2000 / 793 § virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja lainvastaisena sekä meidän yksityistä etuamme ja oikeuttamme loukkaavana ja velvoittaisi Kuopion kaupungin korvaamaan meille tästä muutoksenhausta aiheutuneet kulut. Lisäksi pyydämme, että Kuopion hallinto-oikeus määrää Kuopion kaupungille täytäntöönpanokiellon sanottua kaupunginhallituksen päätöstä koskeviin toimiin.

Kalevi Kauhanen              
Kapteeni evp.             
Taivaanpankontie 1 C 34             
70200 KUOPIO             
Puh. 017-2828844              

Pekka Rantala ja Kalle Keinänen ovat myös allekirjoittaneet tämän minun laatimani asiakirjan.              

LIITTEET

1.  Pöytäkirjanote Kuopion kaupunginhallituksen päätöksestä 11.12.2000 / 793 §, 12 lehteä.

2 .  Avoin kirje Kuopion Energian johtokunnan jäsenille ja varajäsenille 17.12.2000, 9 lehteä.