Olen Kalevi Kauhanen

kapteeni evp., "Kuopion Energian pelastaja"



Tervetuloa kotisivuilleni!


Päättäjät fuusiopäätöstä purkamaan! (SS 11.9.1998)

Päättäjät fuusiopäätöstä purkamaan! (11.09.1998)

Kuopion lääninoikeudessa paljastui 27.8.1998 Kuopion Energian ja Espoon Sähkön omaisuusmassojen arvomäärityksen suorittajaksi ja yhdeksi sopimusten tekijäksi Mandatum-Pankki sekä asiantuntijoiksi Espoon Sähkön tilintarkastus KHT-yhteisö Arthur Andersen Kihlman Oy ja asianajotoimisto Castren & Snellman Oy Helsingistä. Aikaansa seuraavalle lukijalle pelkkä nimi, Mandatum, riittänee selventämään millaisesta pankista on kysymys.

Kuopion apulaiskaupunginjohtajan kertoman mukaan tilauksen ”mittaamisesta” oli tehnyt Espoon Sähkö ja Kuopion kaupunki. Laskua kuuluisasta 8:lla ”mittarilla” mittaamisesta ja kuittia sen maksamisesta ei kuitenkaan Kuopiosta tunnu löytyvän.

Oliko Espoon Sähkö yksin tilaajana? Valehteliko joku? Sanotaanhan jo laulussakin, että ”sehän maksaa joka tilaa”. Yllätystä ei ainakaan vähennä se, että apulaiskaupunginjohtajan veli on yksi Mandatumin johdon asiantuntijoista (SS 26.8).

Salaiseksi julistettu alkeellinen ”mittari” oli tyrmistyttävää luettavaa. Siksi sen salaisuus on ”pelimiesten” kannalta hyvin ymmärrettävää. Mm. omaa tuotantoa ei siinä mitattu, vaikka sen osuus on ratkaisevaa omaisuusmassoja ja tuloksia määriteltäessä. Olihan kyseessä pörssissä oleva ns. jakeluyhtiö Espoon Sähkö sekä tuotannossa omavarainen Kuopion Energia, kunnallinen liikelaitos, joka ei ole pörssissä. Kuitenkin Espoon Sähkön markkina-arvo määriteltiin 2,5 kertaa suuremmaksi, vaikka sen oma tuotanto on vain 1,6 kertaa suurempi kuin Kuopion Energian.

”Mittarissa” olevista ennusteista ilmeni se, että Kuopion Energian pitäisi jo vuonna 2000 tehdä nettotulosta yli 44 % enemmän kuin 1997. Tämä tietäisi ainakin kaukolämmölle rajuja hinnan korotuksia. Vastaavasti Espoon Sähkön tulosennuste oli tuntuvasti negatiivinen ”pelimiesten” uskotteluihin nähden, joskin jakeluyhtiön kyseessä ollen se kai pitäisi olla itsestään selvyys. Lisäksi siitä ilmeni, että uusien omistusosuuksien prosentit olivat jo laskettu valmiiksi Kuopion 246 milj. markan osakkeiden myyntiä varten.

Ei siis ihme, että Heuru ”pelimiehineen” piti mittarit sekä vuosikertomukset piilossa valtuutetuilta. Mikäli faktatietoa ja aikaa olisi annettu enemmän, niin eihän fuusiopäätöstä olisi tehtykään. Kuvaavaa hätäilylle on, että Espoon Sähkön ”hiivalla kohotettu” markkina-arvokin, joka päätöstä tehtäessä oli 2156 milj. mk, on jo pudonnut 394 milj. mk (-20 %) eli lähemmäksi oikeaa arvoa. Ei siis voi moittia ainakaan siitä, etteikö olisi viilattu linssiin oikein kunnolla myös tältä osin.

Vaikka Kuopion Energian poistot 1997 olivat 46,2 milj. mk, niin silti se pukkasi nettovoittoa 60,7 milj. mk, josta kilpailunpiirissä ainoana olevan sähkön myynnin osuus oli 16,3 milj. mk eli vain ¼ tuloksesta. Jos sähkö olisi myyty omakustannushintaan, niin nettovoittoa olisi jäänyt vieläkin 44,4 milj. mk monopoliasemassa olevista kaukolämmöstä ja sähkön siirrosta, joiden osuus on noin ¾ nettovoitosta. ”Jos tuloutus otettaisiin pois ja siirrettäisiin sähkön hintaan vastaisi se melkein kymmentä penniä kilowatille”, laskeskeli Kuopion Energian toimitusjohtaja Raimo Martikka (SS 1.2.97).

Kaupunkienergiassa maksettava yhteisövero sanotusta 60,7 milj. mk:n tuloksesta vastaisi sähkön myynnistä saatua voittoa. Voitoista maksettaisiin osinkoina vain puolet. Lisäksi maksettaisiin ALV kaupungin kuluttamasta energiasta sekä tariffikorvausta.

Miksi voitot pitää lahjoittaa turhana ja ylimääräisenä verona verottajalle ja maksaa prosentteja sijoittajille joita Kuopion Energia ei tarvitse? Miksi raha ei kelpaa Kuopiolle? Jos se välttämättä on hukattava, niin miksi sitä ei anneta energian kuluttajille edullisempana hintana? Miksi uuden voimalan investointirahatkin sekä todellinen päätösvalta pitää antaa Espooseen? Miksi Espoo ja sijoittajat saavat käydä meitä kuopiolaisia kuppaamaan?

Uskooko joku, että pieni ryhmä olisi käynyt ”uunottamaan” ilman porkkanoita? Siinä joukko kysymyksiä kaikille kuopiolaisille pohdittavaksi. Vielä on tilaisuus kääntää kelkkaa. Päättäjien olisikin aika käydä toimenpiteisiin Kuopiolle ja kuopiolaisille sangen epäedullisen fuusiopäätöksen purkamiseksi, sillä on muistettava, että varsinainen rahastus alkaa v. 2002 sähkömarkkinoiden auettua EU:n alueelle.

KALEVI KAUHANEN
Kapteeni evp.                                                                                                                                                                               Kuopio