Puhe joka jäi pitämättä valtuuston 31.08.2015 kokouksessa
Puhe joka jäi pitämättä valtuuston 31.8.2015 kokouksessa, jossa käsiteltiin 13.04.2015 tekemääni aloitetta kaupunginjohtajan siirtämiseksi toisiin tehtäviin
(Puheenvuoro saa kestää 3 minuuttia. Kirjoittamani puhe jäi pitämättä, koska sen pitäminen kestää n. 9 minuuttia ja olisi vaatinut välillä muiden puheenvuoroja puheeni jatkamiseen. Koska muiden puheenvuoropyyntöjä ei minun jälkeeni ilmaantunut, niin että olisin voinut jatkaa (3x3 min.) puhettani 2x3 minuuttia kahden valtuutetun puheenvuoron jälkeen, niin jouduin pitämään vain lyhyen puheen / esityksen kaupunginjohtaja Petteri Parosen siirtämiseksi toisiin tehtäviin.)
Arvoisa herra puheenjohtaja - hyvät naiset ja herrat
Olen vannonut sotilasvalan, tuomarinvalan sekä virkavalan, ja - toimin vieläkin valojeni edellyttämällä tavalla. Vuodesta 1957 alkaen olen tarvittaessa laittanut rikollisia ja/tai ketaleita järjestykseen.
Luottamustehtävät aloitin v. 1958 silloisen Rajajääkäriliiton Kemijärven osaston rahastonhoitajana. Kuopion kaupungin luottamustehtävät aloitin vuonna 1981 silloisen väestönsuojelulautakunnan puheenjohtajana.
Kuopion kaupunginhallituksen 12.01.2001 - mm. Savon Sanomissa julkaistussa ilmoituksessa - "Virkoja avoinna" - kaupunginjohtajan avoinna olevaan virkaan valittavalta vaadittiin virkaan soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja hyvää käytännön kunnallishallinnon tuntemusta.
Pyysin silloista Leppävirran kunnanjohtaja Jussi Huttusta laittamaan paperit hakuun, mutta minun voimani ei yksin hänen valintaansa riittänyt. Petteri Paronen valittiin, vaikka mm. Parosen valinnasta valituksen tehnyt henkilö katsoi, että valitun farmasiantohtorin tutkinto ei ole virkaan soveltuva ja kunnallishallinnon tuntemus puuttuu.
Kuvaavaa, kun yksi kuopiolainen sanoi, että - ”tuntuu aivan kuin leipuri olisi valittu sähköasentajan töihin”.
Pelimiehet ilmeisesti tiesivät rehtori Parosen lahjusjutuista ja kytköksistä professori Riekkiseen ja sen vuoksi halusivat Parosesta kaupunginjohtajan, eli kuten yksi kuopiolainen virkamies kysyi: ”voiko ketale sanoa toisille ketaleille - älkää olko ketaleita?”
Kuopion käräjäoikeudessa 11.3.2005 ja sittemmin Itä-Suomen hovioikeudessa 11.12.2007 syyttäjä Jukka Haavisto vaati Kuopion yliopiston entiselle rehtorille, kaupunginjohtaja Petteri Paroselle ehdollista vankeutta törkeästä lahjuksenottamisesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Monet asioihin perehtyneistä ovat kauan sanoneet, että - ”jos asianajajaksi saa vapaamuurarin, niin rikoksesta ei juuri tuomita”, niinpä - ei silloinkaan.
Kuopion kaupunki on avustanut kaupunginjohtaja Petteri Parosen osittain omistamaa Medfiles Oy:tä 32 000 eurolla. Mitä muita ihmeellisyyksiä sieltä olisi löytynyt, jos esittämiäni kaupungin erityistilintarkastuksia olisi tehty?
Yhtenä esimerkkinä, kun minua pyydettiin Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n eli Kuopaksen hallituksen puheenjohtajaksi syksyllä 2000 kunnallisvaalien jälkeen, - otin selvää yhtiön hallinnosta, henkilöstöstä ja taloudesta, silloisilta tilintarkastajilta sekä viideltä muulta asiantuntijalta, mm. talouteen liittyvistä kysymyksistä, (Juhani Nousiainen, Seppo Vauhkonen, Hannu Harjunheimo, Martti Rönkkö ja Markku Auvinen,) niin sain kaikilta kuulemiltani vain ylistäviä lausumia - ”Kuopas on paras Kuopion yhtiöistä” ja silloisesta toimitusjohtajasta sanottiin, että hänet valittiin Kuopaksen toimitusjohtajaksi alan ammattimiehenä ja huippuosaajana.
Ilmeisesti näin oli, sillä vuonna 2006 esittämässäni erityistilintarkastuksessa rötöksiä löytyi vain vajaa kolme miljoonaa euroa.
Kun 1998 kävin tutkimaan Kuopion Energiaan liittyviä kysymyksiä, niin kahdelta taholta minulle kerrottiin, että vuonna 1997 oli yhtenä yönä hävinnyt kaupunginkassasta 338 miljoonaa markkaa ja niitä kahta virkamiestä jotka olisivat asiasta jotakin tienneet, - ei löytynyt.
Sanotulle huhulle ajattelemisen aihetta antoi - entisen kaupunginjohtaja Eino Luukkosen kirjoitus tammikuussa 1998 (SS 24.1.1998), jonka mukaan kaupungin kassavarat v. 1994 olivat olleet 490 miljoonaa markkaa suuremmat kuin v. 1998 ja toisena kytköksenä, - sittemmin syyskuussa 1998 Kaupunkienergia Oy:n salaisesta 8 kohdan mittarista paljastuneet tiedot.
Kun tähän lisää - vain Kuopion kaupungin rahoitusjohtaja Esa Hurmeen huuhtelut vuosina 1988-1993 osakemarkkinoilla, niin kaupungilla on ollut tosipohjaa mihin rakentaa painajaisia.
Yhtenä esimerkkinä huonosta taloudenhoidosta ja osaamattomuudesta on Kuopion kaupungin omistaman, Kuopion Pysäköinti Oy:n alatorihanke. Kun ns. toriremontin piti vuoden 2009 kustannusarvion mukaan maksaa noin 29 miljoonaa euroa, niin lehtitiedon mukaan Kuopion alatorin rakentaminen oli maksanut jo kesäkuun 2014 alkuun mennessä n. 64 miljoonaa euroa. Kustannusarvion ylitys on siis yli kaksinkertainen eli n. 120 %. Lopullista menoerää ei vielä tiedetä, koska työt jatkuivat? Vuosittaisen tappion on arvioitu olevan n. 3-4 miljoonaa euroa (SS 3.6.2014).
Missä yksityisesssä yhtiössä moista sallittaisiin? Siellä olisi jo aikaa sitten sanottu pääpomolle, että - ”jätä avainippusi pöydälle, ota hattusi ja lähde nostelemaan”!
Toisena esimerkkinä miljoonien eurojen jatkuvat vuosittaiset menetykset konsuttiyhtiöille töistä, - jotka pitäisi pääosin tehdä kaupungin henkilöstön toimesta. Yhtenä esimerkkinä, että ydinkaupungin osuus konsulttipalkkioista
vuonna 2014 oli n. 8 494 000 euroa.
Kuinka paljon kaupungin omistamat yhtiöt ja liikelaitokset, esim. Kuopion Pysäköinti Oy, Kuopion Energia ja Kuopion Energia Oy ovat maksaneet mm. Pöyry Finland Oy:lle Kuopion Pysäköinti Oy:n alatorihankkeen selvityksistä ja Kuopion Energian yhtiöittämiseen liittyvistä selvityksistä - ei ole tiedossa, koska kahteen selvityspyyntööni kaupungin sisäinentarkastaja ei ole antanut tietoja.
Konsulttipalkkioista muinoin sanottiin, että käytännössä asia voi kulkea niin, että konsultille sanotaan, - ”saat tästä työstä - jonka teet ohjeitteni mukaan 150 000 - kun annat minulle pöydän alla 50 000”?
Yhtenä esimerkkinä esitys 10.11.2014 Kuopion Energian yhtiöittämisestä, jossa ilmeisesti taka-ajatuksena oli jo vuonna 1998 alkanut toiminta Kuopion Energian myyminen pörssiin, kaupungin talouden paikkaamiseksi (SS 11.11.2014 ja SS 16.12.2014) ja ”pelimiesten kukkaron lihottamiseksi”. Myyntipalkkioiden sanottiin jo 1998 olleen jopa 10 % myyntihinnasta.
Jos kaupungin omistama liikelaitos myydään ydinkaupungin tilitietojen kaunistamiseksi kaupungin kokonaan omistamalle yhtiölle velaksi, kuten Kuopion Energia, niin sitä voisi jo sanoa eräänlaiseksi huijaamiseksi.
Vaikka kaupunginjohtajan avuksi on valittu kaksi kertaa kolme apulaista, eli yhteensä kuusi kallispalkkaista ”kovaa johtajaa” (SS 21.9.2004 ja SS 29.6.2010), niin päävastuu mm. kaupungin taloudesta ja siihen kuuluvista toiminnoista on kaupunginjohtajalla.
Kuopion talous on ns. ”kuralla ja konkurssin partaalla”, pääosin kaupunginjohtajan huonosta johtamistaidosta ja osaamisesta johtuen. Lainaa asukasta kohti on jo yli kahdeksantuhatta euroa.
On todettava, että Petteri Paronen ei nauti enää sellaista luottamusta jota Kuopion kaupunginjohtajana toimiminen edellyttää.
Esitän, että ilmeisesti Suomen suurinta kaupunginjohtajan palkkaa nauttiva, vähäiseksi katsottavan ammatti- ja johtamistaidon omaava, kaupunginjohtaja farmasiantohtori Petteri Paronen siirretään Kuopion kaupunginjohtajan virasta johonkin muuhun kaupungin toimeen ja nykyinen Kuopion kaupunginjohtajan virka julistetaan julkisesti haettavaksi!
Tämän puheen kirjoitti kaupunginvaltuutettu Kalevi Kauhanen