Olen Kalevi Kauhanen

kapteeni evp., "Kuopion Energian pelastaja"



Tervetuloa kotisivuilleni!


Selitys Kuopion lääninoiketeen 08.06.1998

KALEVI KAUHANEN                                                                                   SELITYS
Kapteeni evp.
Taivaanpankontie 1 C 34
70200 KUOPIO 
Puh. (017) 2828844                                                                                   08.06.1998

 

Kuopion lääninoikeus
KUOPIO

 

Viitteet:

1.  Kuopion lääninoikeuden kirje Dnro 320 / 2100 / 98, lähete 98 / 425.
2. Kalevi Kauhasen muutoksenhaku 2.4.1998 Kuopion lääninoikeudelle.                                                                         3. Kuopion kaupunginhallituksen vastine 5.5.1998 sanottuun Kalevi Kauhasen muutoksenhakuun (valitukseen).

SELITYS KUOPION KAUPUNGINHALLITUKSEN 5.5.1998 ANTAMASTA VASTINEESTA, JOKA KOSKI VIITTEESSÄ 2. MAINITTUA MUUTOKSENHAKUA

  Selityksenä Kuopion kaupunginhallituksen 5.5.1998 antamaan vastineeseen esitän Kuopion lääninoikeudelle kunnioittavasti seuraavaa:

Aluksi ilmoitan, että ennen viitteessä 2. mainitun muutoksenhakuni jättämistä minulla ei ollut käytössäni tilitietoja eikä vuosikertomuksia Kuopion Energiasta ja Espoon Sähköstä.                                                                           Kuopion Energian vuosikertomuksen sain 9.4.1998 ja Espoon Sähkön 20.4.1998.
  Vastineissa on toistuvasti eri kohdissa käytetty lyhennettä po., joka suomenkielen lyhenteenä tarkoittaa: pitää olla. Olen tulkinnut sen tarkoittavan lyhennettä ko. = kyseessä oleva.
 
  Kuopion lääninoikeudelle 2.4.1998 tekemäni muutoksenhaun liitteinä 1., 2. ja 3. on kaikki ne asiakirjat, jotka saamieni tietojen mukaan on jaettu valtuutetuille ennen Kuopion kaupunginvaltuuston 9.3.1998 kokousta. Koska kenenkään valtuutetun en tiedä edes kuulleen mainitusta 12.1.1998 päivätystä muistiosta Eske-projektin    synergiavaikutuksista, niin se on kai ”pidetty piilossa pörssisalaisuuden varjolla”. Sanotun muistion sain nähtäväkseni lääninoikeudelta vasta 25.5.1998.
 
  Muutoksenhakuni 2.4.1998 kohdissa 1 ja 2 toin esille fuusion valtaisan yhteiskunnallisen merkityksen ja rahallisen arvon sekä vaikutuksen kauaskantoisuuden. Tarkasteltaessa kyseessä olevassa Eske-projektin 12.1.1998 päivätyssä muistiossa esiintuotuja synergiavaikutuksia, analysoimatta niitä tarkemmin, on suorastaan   uskomattoman naiivia se tekemällä tehty luettelo oletetuista sekä uskomuksiin perustuvista eduista.

Minkäänlaisia laskelmia tai vertailuja ei ole ollut esittää. Mm. likviditeetin lisääntyminen osakkeita myymällä tai henkilöstösäästöt, jotka pienentävät  Kuopion voitto-osuutta ja verotuloja, eivät ole etuja Kuopiolle, joskin ehkä sijoittajille. Edut ovatkin osoitettavissa pääosin Espoon Sähkölle ja pörssisijoittajille, mutta vähiten kuopiolaisille. Muistiossa esitetyt esim. verotukselliset haitat ovat jo monta kertaa suuremmat kuin näennäiset edut. Asia onkin nähtävä niin, että jos muistio olisi annettu päättäjien käyttöön ennen 9.3.1998 kokousta, niin todennäköisesti päätöstä fuusiosta ei olisi tullut.

1. Omistussuhteet pörssiyhtiön syntymävaiheessa ovat aivan eri asia kuin vuosien saatossa eteenpäin. Sopimuksetkin ovat muutettavissa ja muuttuvat kun omistussuhteet ovat riittävästi muuttuneet
  Pyrkiminen  pitkäaikaiseen omistukseen ei sido ketään. Yhtenä tekijänä Kuopion Energian yhdistämisessä Espoon Sähköön onkin nähtävä Kuopion talouden rahoittaminen osakkeita myymällä, sillä Kuopion talous on heikentynyt huomattavasti. Jos koko Kuopion Energiaa olisi kerralla yritetty myydä, niin se ei   olisi onnistunut. Silloin valtuutetut olisivat havahtuneet.

2. Energian tuotannossa ja jakelussa on kysymys kaupungin tärkeimmästä teknillisestä toiminnasta. Tärkeintä on jatkuva sähkön saannin sekä kaukolämmön toimintavarmuus. Ei ole realistista ajatella, että pörssiyhtiö sijoittaa varmuuteen kuten valtion tai kunnan omistama yritys. Lakisääteistä toimintaakin kun voidaan hoitaa niin monella tavalla, hyvästi tai huonosti. Pörssiyhtiön on tehtävä kovaa tulosta mahdollisimman pienin kustannuksin. Huonosti hoidetun sähköverkon hajoaminen Aucklandissa aiheutti kesällä melkoisen katastrofin. Miten meillä –20 asteen pakkasella, jos sähkölle tai kaukolämmölle kävisi vastaavasti?

  Muutaman prosentin omistus osakkeista ei anna määräysvaltaa pörssiyhtiössä. Jokainen myyty osake pienentää omistusosuutta, joka alussakin on vain 28,2 %.

  Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat eivät ole valtuusto ja kaupunginhallituksen puheenjohtajat eivät ole kaupunginhallitus. Pienessä piirissä tapahtuvat valmistelut eivät ole sitä kunnallista demokratiaa, jota varsinkin näin merkittävältä ja kaikkia kuopiolaisia kauan ja voimakkaasti vaikuttavalta teolta olisi odottanut.                   Vasta ns. laajan poliittisen keskustelun käyminen Kuopiossa olisi antanut edellytykset päättää edes fuusiota koskevien neuvottelujen aloittamisesta. Jos menoja ei olisi voitu karsia ja jos palvelut olisi haluttu pitää samanlaisina, niin kuopiolaisille olisi pitänyt asetta vastattavaksi haluavatko he esim., että 1) veroja nostetaan 1 p/äyri (1 %) tai 2) veroja nostetaan 1 p/äyri (1 %) ja lisäksi nostetaan lämmön ja sähkön hintaa menettäen samalla päätösvalta ja omistus Kuopion Energiaan.
  Menettely on katsottava malliesimerkiksi siitä, miten kunnallisessa demokratiassa ei saisi toimia.

4. Kuten jo alussa mainitsin, niin muutoksenhakuni liitteinä 1. – 3. on kaikki ne asiakirjat jotka valtuutetuille oli jaettu ennen 9.3.1998 kokousta. Jos valtuutetuille olisi annettu täysin julkiset  vuosikertomukset Kuopion Energiasta ja Espoon Sähköstä, niin on todennäköistä, että fuusiopäätöstä ei olisi tullut.
  Vuosikertomuksen mukaan esim. Kuopion Energian kilpailukyky sähkömarkkinoilla on aivan huippuluokkaa, eli toisin mitä valtuutetuille oli uskoteltu. Harva valtuutettu kai edes tiesi ko. vuosikertomuksia olevan olemassakaan.

  Sitä, miksi valtuutetuille oli annettu ”nihkeästi tietoa”, kaupunginjohtaja oli perustellut mm. 9.3.1998 kokouksessa (SS 10.3.98) näin: ”Niitä ei ole voitu julkistaa, koska ne ovat Kaupunkienergian liikesalaisuuksia”. LIITE Se 1.
  Tiedot Espoon Sähköstä osoittavat sen olevan ns. jakeluyhtiö.
Kaupunginhallituksen vastineen kohta 3:ssa todetaan, että virkamiehet valmistelevat asiat. Kuopion Energian yhdistämistä koskevassa asiassa asioiden valmistelu on katsottava erittäin puutteelliseksi ja tehdyn valtuutettuja harhauttavassa tarkoituksessa.

5. Viittaan edellä kohdassa 4. esittämiini seikkoihin tiedon antamisesta valtuutetuille. Samalla viittaan Espoon Sähkön vuosikertomuksen  sivulla 38 olevaan kohtaan osakkeet ja osakkeenomistajat. Siinä  kerrotaan, että vuoden 1997 aikana Espoon Sähkö Oyj:n osakkeiden  keskihinta on ollut 122,68 mk osakkeelta ja vuoden 1997 viimeisen  päivän kurssi 120,00 mk, jolla hinnalla yhtiön markkina-arvo on ollut 1888 milj. mk. Espoon Sähkön hinnoittelun pohjana  fuusiosopimuksissa on ollut 2156 milj. mk, joten edellä olevan  mukaan Espoon Sähkön arvo on n. 268 milj. markkaa yliarvioitu.  LIITE Se 2.

Lisäksi viittaan sanotulla sivulla olevaan Espoon Sähkön osakkeen  kurssikehitys käyrään 1994-1997, joka vahvistaa käsitystä  hinnoittelun yliarvioimisesta.
Kun vielä tarkastelee Kuopion Energian luovutussopimusta ja siihen  27.4.1998 lisättyjä liitteitä 1 ja 2, niin vahvistuu käsitys vastaavasti  Kuopion Energian hinnoittelun liian alhaisesta arvosta.

Erittäin vähäistä on ollut miljardi-luokan omaisuusmassojen  hinnoittelun ja arvovertailun suorittamisen tiedottaminen  valtuutetuille. Liitteenä on kaupunginvaltuuston pöytäkirjan 9.3.1998 liitteenä 1 olevasta 26.1.1998 päivätystä ”muistiosta” sivu 2
jossa yhtiöiden arvovertailua on muutamalla lauseella selostettu.  LIITE Se 20.
Sanottu toiminta on katsottava olleen erittäin puutteellista ja  valtuutettuja harhauttavaa.

Mainittakoon, että käydessäni Kalle Keinäsen kanssa  apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkisen luona 26.5.1998, niin hän  ei suostunut antamaan kopiota taulukosta, ”mittarista”, jossa  arvovertailuja oli graafisesti esitetty.

6. Arviooni omakustannushinnaksi 7-10 p/kWh päädyin seuraavista syistä:
 - Kuopion Energia ilmoitti minulle tiedotteessaan 1998 sähköenergian  hinnaksi 19,1 p/kWh. LIITE Se 2.

Kuopion Energian toimitusjohtaja Raimo Martikan lausuman mukaan (SS 1.2.97), ”jos tuloutus otettaisiin pois ja siirrettäisiin sähkön hintaan, vastaisi se melkein kymmentä penniä kilowattitunnin hintaan”. LIITE Se 4.

Kuopion Energian Toimitusjohtaja Raimo Martikan lausuma oman turpeen käytöstä (SS 10.1.96), että ”oma on paljon edullisempaa”. LIITE Se 5.  Erittäin edullista on myös mm. puru ym. puujäte.

Koska ”omaa” turvetuotannon pinta-alaa on n. 600 ha, on edullisen  energian tuotanto odotettavissa ja omakustannushinta sähkölle  arvioni mukaan mahdollista. LIITE Se 6.
Vesitilanne on luonnon olosuhteista riippuvainen.

7. Tuotoksesta (GWh) on ollut kyse, joskin tulos sana on saattanut  sekoittaa, vaikka markoista ei ole kerrottu.
Vuosikertomuksen 1997 mukaan Kuopion Energia tuottaa omissa  voimaloissaan sähköä 414 GWh ja lämpöä 911 GWh eli yhteensä  1325 GWh vuodessa. Omasta tuotannosta sähkön osuus on siis 31  % ja lämmön osuus 69 %, joten omasta tuotannosta lämpö on  päätuote GWh:na mitaten.

Sähkön kokonaishankinta on 523 GWh kun mukaan lasketaan 109  GWh ostettua sähköä. Tällöin sähkön ja lämmön  kokonaishankinnaksi saadaan yhteensä 1434 GWh vuodessa, joten  kokonaishankinnasta sähkön osuus on 36 % ja lämmön 64 %.                                                                                                                                     GWh:na mitaten lämpö on siis päätuote, vaikka mukana on ostettu  sähkö. LIITTEET Se 7 ja 8.

Kuten alussa ilmoitin, niin minulla ei ollut vuosikertomuksen tarkkoja  tietoja käytössäni. Noin (n.) arvoina annetut luvut perustuivat  etupäässä sanomalehti- ja yleistietouteen.
Sähkön osuuden (36 %) olin pyöristänyt 40 %:ksi ja lämmön osuuden (64 %) 60 %;ksi, siis ”hyvään suuntaa”. Suhteet sähkön osalta 49 : 90 = 0,444 ja 36 : 80 = 0,45 eroavat vajaan sadasosan, joten en katso esittäneeni lukuja pyöristäessäni virheellistä tietoa. En ole kertonut myöskään mistään jalostamisesta,  joten siinäkään en ole esittänyt virheellistä tietoa.

Sähkön siirtohinta on täysin sähkönjakeluverkon ja –koneiston  omistajan määrättävissä eli on monopoli, joten sitä ei pidä sotkea  omaan sähkö- ja lämpöenergian tuotantoon ja myyntiin. Sähkön  siirtoa voi tehdä vaikka ei tuottaisi ja/tai myisi sähköä. Siksi  liikevaihdossa ja kaikessa hintaerittelyssä sähköenergia ja  sähkönsiirto (verkkopalvelu) on oltava erillään. (Sähkömarkkinalaki  28 §) LIITE Se 9 ja 13.

Kuopion Energian tuloslaskelman 1.1. – 31.12.1997 mukaan n. 272  milj. mk:n liikevaihdosta on lämmön myyntiä n. 123 milj. mk, sähkön  myyntiä n. 89 milj. mk, sähkön siirtoa n. 53 milj. mk ja muita  myyntituloja n. 6 milj. mk. 
Liikevaihdosta kaukolämmön osuus on siis n. 45 %, sähköenergian  osuus n. 33 %, sähkön siirron osuus n. 19 % ja muut myyntitulot
n. 2 %.

Kuopion Energian nettotulot 1997 oli 60,7 milj. mk, josta lämmön  myyntiä 32,7 milj. mk eli 54 %, sähkön myyntiä 16,3 milj. mk eli 27 %  ja sähkön siirtoa 11,7 milj. mk eli 19 %.
Kaukolämmön myynti on siis selkeästi ja kiistatta päätuote sekä  liikevaihdosta että nettotuloista myös markkoina mitaten.
En siis ole esittänyt virheellistä tietoa. LIITE Se 10.

8. Muutoksenhakuni 2.4.1998 kohdassa 2. tarkasteluni kohteena oli  Euroopan unionin alue. Tämä jäi tarkentamatta kohdassa 8. Norja ei  kuulu Euroopan unioniin. Sähkön myyntiä ja -siirtoa pohjoismaissa  pidetään itsestään selvänä. Norjalla on paljon vesivoimaa mikäli ei  ole vesipulaa. Jos on vesipula, niin sielläkin voi olla korkeammat  hinnat kuin Suomessa Ruotsista puhumattakaan. Viittaan Espoon  Sähkön vuosikertomukseen 1997 sivulle 10. LIITE Se 11.

  Ns. virallisetkin tilastot on suhteellinen käsite varsinkin, kun kyseessä on tilanne, jossa ”kala on houkuteltava koukkuun”. Hintavertailut riippuu paljolti siitä kuka tekee sekä mistä ja milloin.
  Kuopion Energia / Tuure Pääkkönen julkaisi 13.2.1997 tiedotteen sähkön hintavertailusta kolmen tyyppikäyttäjän osalta kunkin yhtiön edullisimmalla tariffilla. Vertailussa kaikki kokonaishinnat olivat Espoon Sähköllä n. 13,2 % - 16.6 % korkeammat kuin Kuopion Energialla. Suurimpaan pienkuluttajaryhmään kuuluvilla, 2000 kWh vuodessa kuluttavilla, oli 7 penniä/kWh eli n. 14,3 % kalliimpi sähkö Espoossa. LIITE Se 12.
 
  Ristiriitaista esim. ympäristökysymyksenä on se, että mitä vähemmän kuluttaa, niin maksaa suhteellisesti enemmän  sähköstä. Sähkön siirto on monopoli ja hinnat sen mukaiset.
  Tyyppikuluttajilla 2000 KWh vuodessa kuluttavilla siirtohintojen minimi ja maksimi hintojen ero on jopa 2,7 kertainen Suomessa.
  Kilpailuttamisella ei siis ole juuri merkitystä, siirtohinnoilla voi pelata voitot yhtiölle. LIITE Se 13.          Keskihinnan Kuopiossa katsoin olevan saman minkä Kuopion Energia ilmoitti minulle lähettämässään tiedotteessa 1998. LIITE Se 3.

 Keskihinnaksi Suomessa päädyin markkinointipäällikkö Tuure Pääkkösen esittelemistä laskelmista (SS 1.2.97), että erotusta keskihintaan kertyy lähes kymmenen penniä kilowattitunnilta ja Kuopiossa kotitaloussähkön hinta sijoittuu maan kymmenen edullisimman yhtiön joukkoon. LIITE Se 4.

  Uusimman hintavertailun mukaan kuluttajalla 2000 kWh/vuosi Espoon Sähkön kokonaishinta on 10 % korkeampi kuin Kuopion Energialla. LIITE Se 14.

9. Kun kaukolämmön hinnoissa huomioidaan perusmaksu, niin Espoon lämmön hinta on 185 mk/MWh ja Kuopiossa 174 mk/MWh, joten Espoossa lämpöenergia on n. 6 % kalliimpaa kuin Kuopiossa. Astepäiväluvun olin lukenut vahingossa viereiseltä Maarianhaminan sarakkeelta, joten Espoon astepäiväluku on vain 13,9 % pienempi kuin Kuopiossa.

  Astepäiväluvuilla on juuri loogista esittää se tosiasia, että jos Kuopiossa lämmön hinta nostetaan Espoon tasalle, niin asumiskustannukset nousevat Kuopiossa suhteellisesti enemmän kuin Espoossa, koska energiaa tarvitaan Kuopiossa enemmän lämmitykseen.
  Kerrostaloyhtiöissä yhtiövastikkeesta n. 30 % on lämpöenergian osuutta ja n. 5 % sähkön osuutta. Vaikka perheen kotitaloussähkökin otettaisiin mukaan, niin lämpöenergialla on suurempi vaikutus perheen menoihin kuin sähköllä.
  Se jolla on päätösvalta, niin se määrää energian hinnat. Sopimuksia hintojen pitämiseksi samalla tasalla Kuopiossa ja Espoossa ei ole.

  Rakentajan kannalta ei ole merkitystä sillä onko kaukolämpöön liittyminen rakennuslupaehto vai tontin luovutusehto. Rakennuslupaa on kai turha hakea, jos ei ole osoittaa tonttia mihin aikoo rakentaa.

10. Viittaan edellä kohdassa 7. esittämiini selvityksiin. Kaukolämmön osuus koko energian hankinnasta on 64 % ja on selkeästi 45 %:n osuudella päätuote myös liikevaihdosta, jossa sähkön myynti on 33 % ja sähkön siirto 19 %.
  Koska talojen lämmitys on pääasiallisesti rakennettu kaukolämmön varaan (n. 3290 kiinteistöä), niin lämmityksen vaihtaminen esim.  öljylle on taloudellisesti mittava investointi. Siksi kaukolämmön  hinta voi olla tuntuvasti öljylämmitystä korkeampi ennen kuin lämmitysmuodon vaihtamiseen ryhdytään.

  Muutoksenhakuni 2.4.1998 kohdissa 6. - 9. mainitut ja niihin liittyvät tiedot olisi ehdottomasti pitänyt tiedottaa valtuutetuille ja antaa heille myös Kuopion Energian Espoon Sähkön vuosikertomukset. Mikäli   vuosikertomukset eivät olisi olleet vielä valmiina, niin päätöksentekoaikaa olisi pitänyt siirtää tai antaa edes 1996:n vuosikertomukset täydennetyillä tiedoilla varustettuna.

  Koska kaikki päättäjät eivät suinkaan ole spesialisteja energiaan, talouteen, lakiin tai verotukseen liittyvissä asioissa, on virkamiesvalmistelun, viitaten vastineen kohta 3:een, katsottava olleen erittäin puutteellista ja harhaanjohtavaa.

11. Vuosikertomuksen 1997 mukaan Kuopion Energian tuloskunto on erinomainen, kilpailukyky on vahva ja parantunut eli ”taloudellisesti kilpailun vaikutukset ovat olleet positiiviset”. Kaikki johtajat toimitusjohtajasta alkaen ylistävät Kuopion Energian tuloksenteko- ja kilpailukykyä. LIITTEET Se 7., 8., 9. ja 19.

  Pelivara sähkön myynnissä on pieni, mutta sitä suurempi se on sähkön siirrossa. Se jolla on sähkönsiirtoverkko omistuksessaan on   myös monopoli asemassa siirtohintoja määrätessään. Suomessa minimi ja maksimi siirtohintojen ero on 170 %.

Uskottelut pienten yhtiöiden kilpailukyvyn heikkoudesta ja suurten ylivertaisuudesta on vailla perää olevaa sanojen helinää. Espoon Sähköllä, joka on jakeluyhtiö, voi olla heikko kilpailukyky, mutta omavaraisella Kuopion Energialla ei ole pelkoa sähkömarkkinoilla, koska ”kilpailukyky on vahva”.

  Vastineen sanoma on täysin ristiriitainen Kuopion Energian vuosikertomuksen tiedottamisen kanssa. LIITTEET Se 9. ja 13.

12. Kuopion Energia on käytännöllisesti katsoen täysin omavarainen sekä lämmön (100 %) että sähkön (80 %) tuotannossa. Espoon Sähkö on ns. jakeluyhtiö jonka oma sähkön tuotanto on vain 36 % ja lämmön suhteessa vastaavasti. Näillä seikoilla on tuloksentekokyvyssä valtavan suuri ero.

  Kuopion on saanut käyttöönsä Kuopion Energian keräämät voitot 100 %:sti, mutta Kaupunkienergiassa sijoittajat vievät jo 28,9 % voitoista.
  Jos valmisteilla oleva yhteisöverouudistus, astuessaan voimaan, vaikka palauttaisikin n. kolmanneksen takaisin, niin ns. turhaa veroa   tulee (jää) vieläkin n. 18-19 %. Turhien verojen lisäksi Kuopion rasitteeksi siirtyy Riistaveden ja Kuopion entisen maalaiskunnan tariffierokorvaukset n. 2,4 milj. mk vuodessa, jotka Kuopion Energia on aikaisemmin maksanut.

Jos kuntien kaikille liikelaitoksille säädettäisiin 28 %:n yhteisövero, niin voi vain arvailla millainen ”kuolinisku” se olisi jo nyt suurissa taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille.

  Puheet sanotun yhteisöveron tulemisesta on katsottava tahalliseksi ja tehdyn harkiten valtuuston harhauttamiseksi.

13. Kuopiossa on laiminlyöty tietoisesti tärkeimmän teknillisen toiminnan, Kuopion Energian kehittäminen pitkällä tähtäimellä. Jopa energialaitoksen investointirahaston sääntöjä on muutettu 27.6.1994 niin, että rahastoimisvelvoitetta investointeja varten ei enää ole ja rahaston varat on voitu sisällyttää kaupungin yleiseen rahoitusomaisuuteen. LIITE Se 15.

  Viittaan edellä kohdassa 12 esittämiini yhteisöverotusta koskeviin   seikkoihin.
  Mikäli yhteisöverouudistus palauttaisikin noin kolmanneksen 28 %:sta, niin ”korkoa” investointirahalle tulee vieläkin lähes 20 %.  Pankkilainan olisi saanut 3-4 %:lla.
  Kaupunkienergian voitoista on tarkoitus varata puolet investointeihin. Ne eivät ole Kuopion, vaan Kaupunkienergian, joka käyttää ne   haluamallaan tavalla.

14. Miksi Haapaniemi 1 voimalan saneerauksen vaihtoehdosta ei kerrottu valtuutetuille? Siksikö, että yhtenä perusteluna fuusioon olleelta suurelta investoinnin rahoitustarpeelta olisi mennyt uskottavuus? Olihan investointiin rahastossa 127,5 milj. mk ja saneerauksen arvioitu maksavan vain 60-80 milj. mk.

15. Pienemmätkin turhat verot ja maksut on liikana rasitteena köyhälle ja kuihtuvien verotulojen kaupungille, joka on hoitanut huonosti ja lyhytnäköisesti kaupunkisuunnittelun teollisuuden ja työpaikkojen / verotulojen saamiseksi Kuopioon.

16. Jos valtuutetuille ei ole annettu riittävästi oikeita tietoja ja eri vaihtoehtoja sekä laskelmia pohdittavaksi, niin tiedotusvälineiden anti täyttää sen paikan. Näin on katsottava tapahtuneen ko. tapauksessa. Ei ole syytä vähätellä lehdistön mahtia. Esim. ns. tutkiva journalismi on yksi tärkeimmistä ennaltaehkäisijöistä varsinkin talousrikosten kohdalla.

17. Jos valtuutetuille olisi jaettu luettelot luovutettavasta omaisuusmassasta, niin fuusiopäätöstä ei todennäköisesti olisi syntynyt. Mm. luettelo valtavista turpeentuotantoalueista, polttoainevarastoista, olisi avartanut aivan eri tavalla valtuutettujen näkemystä. LIITE Se 6.

18. Vaikka valmisteilla olevaan yhteisöverouudistukseen ei tulisikaan ns. pääkonttorilisää, niin pääkonttoripaikkakunnalle muodostuu ”esikunta” joka vie veronmaksukykyä pois Kuopiosta.

19. Muutoksenhakuni 2.4.1998 kohdassa 19 mainitut asiat ovat varteenotettavia ja niiden ennakoitu toteutuminen erittäin todennäköinen.
  Kuopion kaupunginhallituksen johtosääntö on muutettu ennakoivasti 11.3.1996 niin, että kaupunginhallitus pystyy myymään Kuopion Energian osakkeet joko kiinteänä tai irtaimena omaisuutena.                                  

Kuopion Energian yhtiöittämistä / ”kaappausta” on siis suunniteltu pitkään. Viittaan edellä kohdassa 13 sanottuun Kuopion Energian rahastoimissäännön muuttamiseen (Liite Se 15) ja kaupunginvaltuuston 9.3.1998 pöytäkirjan liitteenä olevan Kuopion Energian 20.2.1998 päivätyn kirjeen sivulla 2 kerrotusta puuhailusta Kuopion energialaitoksen yhtiöittämiseksi. LIITE Se 16.

Viittaan muutoksenhakuni 2.4.1998 kohtaan 2. siirtoyhteyksien avautumisesta EU:n alueelle. Tätä tausta vasten on ymmärrettävää puhuttu tariffien jäädytys kolmen vuoden ajaksi, sillä sähkömarkkinat vapautuvat Euroopan unionin alueella vuonna 2002. Sen jälkeen on   odotettavissa suuret hinnan korotukset sähkölle. Liitteenä 17    esimerkki siitä, miten Espoon Sähkö osaa tarvittaessa rahastuksen / hinnoittelun sähkömarkkinoilla. LIITE Se 17.

  Koko Kuopion Energian myynnissä 1 penni / kWh / vuosi on 5,2 milj. mk sähkön ja 9,1 milj. mk lämmön osalta. Jo pelkän sähkön hinnan korottaminen 10 p / kWh vie siis 52 milj. mk vuodessa lisää rahaa pois Kuopiosta.

Todellinen päätösvalta Kaupunkienergiassa on Espoolla, ei siis Kuopiolla eikä kuopiolaisilla.  Kuopion Energia on velaton ja omavarainen sekä energian tuotannossa että varallisuudessa. Espoon Sähkö on puolestaan vain ns. jakeluyhtiö jonka omavaraisuusaste (ilman liittymismaksuja) on 47,6 % ja korollista velkaa 104 milj. mk.

  Kun tätä asetelmaa tarkastelee, ottaen vielä huomioon verotukselliset yms. haitat Kuopiolle, niin ei ole uskottavaa etteikö   puuhamiehet olisi  ymmärtäneet fuusion olevan täysin vastoin Kuopion ja kuopiolaisten etua. Edun vastaisuus on selvästi nähtävissä ja osoitettavissa varsinkin pitkällä tähtäyksellä.
  Tätä taustaa vasten katsottuna on ymmärrettävää erittäin puutteelliset ja harhauttavat tiedot valtuutetuille.
Sanottu menettely on katsottava lainvastaiseksi.
 
  Mahdolliseen suulliseen käsittelyyn ehdotan kutsuttavaksi kaupunginjohtaja Kauko Heurun, apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkisen ja toimitusjohtaja Raimo Martikan, kukin erikseen ilman avustajia.

20. Suomen Kuntaliiton johtava lakimies Jukka Kero oli luennoinut kunnallishallinnon lakimiesten neuvottelupäivillä 6.6.1996. Tällöin mainittu johtava alan asiantuntija oli teroittanut mm., että ”kunnan   liiketoimintaa ei missään tapauksessa tule yhtiöittää, mikäli toiminnan tarkoituksena on tuottaa merkittävää voittoa / ylijäämää omistajalleen. Tällainen monopoliyhtiö tuottaa ”pakosti” huomattavaa voittoa, jolloin yhtiö tätä kautta ja välillisesti myös kunta, joutuu verovelvolliseksi valtiolle 28 %:n verokannan mukaan. Voiton   näyttäminen on varsin kunniakasta toimivalle johdolle, mutta osakkeen omistajana olevan kunnan kannalta puolestaan varsin typerää”. LIITE Se 18.
Kuopiossa on toimittu juuri päinvastoin. Miksi?

Edellä esitettyjen selvitysten, tarkennusten ja korjausten lisäksi tukeudun muutoin muutoksenhakuuni 2.4.1998 ja siinä esittämiini  perusteisiin ja vaatimuksiin.
Lopuksi ilmoitan kunnioittavasti, että mitä enemmän olen joutunut  Espoon Sähkö Oyj:n ja Kuopion Energian yhdistämistä koskevien asioiden kanssa tekemisiin, niin sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut  sanotun muutoksenhakuni 2.4.1998 kohdan 20 yhteenvedossa  esittämästäni lainvastaisuudesta.

Kapteeni evp.  Kalevi Kauhanen


LIITTEET 

1. Lehtileike SS 10.3.1998, 1 lehti.
2. Espoon Sähkön vuosikertomuksen 1997 sivu 38, 1 lehti.
3. Kuopion Energian sähkönkäyttötiedote 1998, 1 lehti.
4. Lehtileike SS 1.2.1997, 1 lehti.
5. Lehtileike SS 10.1.1996, 1 lehti.
6. Kuopion Energian turvetuotanto, 5 lehteä.
7. Kuopion Energian sähkön myynti 1997, 2 lehteä.
8. Kuopion Energian kaukolämmön myynti 1997, 2 lehteä.
9. Kuopion Energian sähkön siirto 1997, 2 lehteä.
10. Kuopion Energian tuloslaskelma vuodelta 1997 sekä kaukolämpö-, sähkönmyynti- ja sähköverkkopalveluiden tilinpäätökset vuodelta 1997, 5 lehteä.
11. Espoon Sähkö Oyj:n vuosikertomuksen 1997 sivu 10, 1 lehti.
12. Kuopion Energian sähkönhintavertailut 13.2.1997, 4 lehteä.
13. Sähkön siirtohinnat 1.1.1997, 1 lehti.
14. Sähkön hintavertailu 2000 kWh / vuosi / 1998, 2 lehteä.
15. Kuopion energialaitoksen investointirahaston sääntö, 1 lehti.
16. Kuopion kaupunginhallituksen johtosääntö, 3 lehteä.
17. Tyyppikäyttäjien keskihinnat 1.7.1995, 1 lehti.
18. Suomen Kuntaliiton johtavan lakimiehen luento 6.6.1996, 10 lehteä.
19. Kuopion Energian toimitusjohtajan ja hallintojohtajan katsaukset tuloksista ja menestyksestä, 6 lehteä.
20. Muistion 26.1.1998 sivu 2 / Yhtiöiden arvovertailu, 1 lehti.