Vaikutus Kuopion talouteen, jos Kuopion Energia olisi yhdistetty Espoon Sähkö Oyj:een ( 28.03.2000)

Kalevi Kauhanen                                                                                                 Tiedoksi kuopiolaisille
Taivaanpankontie 1 C 34
70200 Kuopio
Puh. 017-2828844                                                                                                28.03.2000

ENERGIA-HANKKEEN VAIKUTUS KUOPION TALOUTEEN, MIKÄLI KUOPION ENERGIA OLISI YHDISTETTY KAUPUNKIENRGIAAN (Espoon Sähkö Oyj:een)

VIITE:
Kuopion kaupungin suunnittelutoimiston selvitys 8.3.1999, ”Energiaratkaisun vaikutus kaupungin talouteen”, joka on liitteenä Kuopion kaupunginvaltuuston 19.4.1999 pöytäkirjassa § 34, johon on kirjattu kaupunginhallituksen / kaupunginjohtaja Kari Häkämiehen ehdotus ja valtuuston 19.4.1999 päätös luopua Kuopion Energian liiketoimien yhdistämisestä Espoon Sähkö Oyj:een.

1. Kaupunkienergia Oy:n tytäryhtiöt, Kuopion Kaupunkienergia Oy ja Espoon Kaupunkienergia Oy oli perustettu Espoossa 10.3.1998 - eli heti seuraavana päivänä Kuopion kaupunginvaltuuston 9.3.1998 fuusiopäätöksen jälkeen, rekisteröity 16.4.1998 ja kummankin yhtiön ensinmäinen tilikausi oli merkitty alkamaan jo 10.3.1998 - eli heti fuusiopäätöksen 9.3.1998 jälkeen.                                                                                                                                       Merkille pantavaa, että kummankaan yhtiön hallitukseen ei ollut kelpuutettu ketään kuopiolaista!

2. Kuopion kaupunginhallitus oli valtuuttanut ja - kaupunginjohtaja Kauko Heuru oli allekirjoittanut Espoon Sähkö Oyj:n ja Kuopion Energian yhdistämistä koskevan aiesopimuksen 31.3.1998, eli ennen valtuuston 9.3.1998 päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Sanottu valtuuston fuusiopäätös olisi saanut lainvoiman 16.4.1998.

3. Vuoden 1998 loppuun kuntien osuus 28 %:n yhteisöverosta oli 40 %, josta Kuopion osuus oli n. 0,87 %, eli esim. 79 miljoonan markan liikevoitosta palautuvan veron osuus on vajaa 80 000 mk. Vuonna 2001 astuu yhteisöveron uudistus voimaan täydellisenä (n. 7-8 milj. mk.). Vuosina 1999 ja 2000 saadaan vain puolet (3,5-4 milj. mk). Jos Kuopion Energian henkilöstöä olisi vähennetty samassa suhteessa kuin Espoon Säkössä 1994-1997 (n. 40 henk.), niin yhteisövero-osuus olisi pienentynyt n. 1 milj. mk (n. ½ milj. mk), joskin tulos olisi vonut myös kasvaa. Lisäksi on huomattava, että yhteisövero-osuus tulee n. 2 vuoden viiveellä, eli esim. vuoden 1999 osuus vasta 2001. Voitto-osuuden suuruus on olettamusta. Voiton jakamisesta päättää yhtiökokous, paljonko jaetaan vai jaetaanko ollenkaan?

4.1  Kuopion osuus Kaupunkienergian tuloksesta (10.3.1998 – 09.3.1999) vuoden 1998 tuloksen mukaan, jos voitoista olisi jaettu puolet.:
Espoon Sähkö 131 milj mk + Kuopion Energia 57 milj. mk = 188 milj. mk : 2 = 94 milj. mk x 0,282 = n. 26,5 mij. mk.
26,5 milj. mk + 0,1 milj. mk (veron palautus) + 1 milj. mk (kiinteistövero) = n. 27,6 milj. mk.
Rahoitustulos 87 milj. mk + 3 milj. mk (tariffierokorvaus) = 90-28 milj. mk = n. 62 milj. mk.
Rahoitustulos olisi Kaupunkienergiassa n. 62 miljoonaa markkaa pienempi.            

    4.2  Kuopion osuus Kaupunkienergian tuloksesta (10.3.1999 – 9.3.2000) vuoden 1999 tuloksen mukaan, jos voitoista olisi jaettu puolet:
Espoon Sähkö 136 milj. mk + Kuopion Energia 53 milj. mk = 189 milj. mk:2 = 94,5 milj. mk x 0,282 = n. 26,6 milj mk.
26,6 + 4 milj. mk (yhteisövero-osuus) + 1 milj. mk (kiinteistövero) = n. 31,6 milj. mk, josta 4 milj. markan yhteisövero-osuus tulisi vasta v. 2001.
Rahoitustulos 89 milj. mk + 1,5 milj. mk (tariffierokorv.) = 90,5 milj. mk – 31,6 milj. mk = n. 59 milj. mk.
Rahoitustulos olisi Kaupunkienergiassa n. 59 miljoonaa markkaa pienempi.

5. Energia-hankkeen kaatumisen vaikutus kaupungin talouteen:
Rahoitustulos (yhteensä 62 milj. mk + 59 milj. mk) on n. 121 milj. miljoonaa markkaa parempi kuin Kaupunkienergiassa. -  Koska 4 milj. mk:n yhteisövero-osuus olisi tullut vasta v. 2001, olisi rahoitustulos ollut n. 125 milj. markkaa suurempi kuin Kaupunkienergiassa.
Lisäksi on huomattava, että pörssiyhtiöissä energian hinnat ovat lämmössä ja sähkönsiirrossa jopa n. 30 – 50 % kalliimmat kuin energialiikelaitoksissa, joten kaikille niille kuopiolaisille, jota ovat Kuopion Energian ”lämpöputken ja sähköjohdon perässä” olisi ilmeisesti Kaupunkienergiassa tullut sanotut huimat korotukset ja menetetty Kuopion Energian kaupungille tulouttaman n. 1 - 1,5 %:n veroprosentin etu veron maksussa lähes tyystin.

Kapteeni evp.                                                                                                                                                                                                                                         Kalevi Kauhanen