Vastaselitys Korkeinmmalle hallinto-oikeudelle 25.03.1999

Kalevi Kauhanen                                                                                     Vastaselitys
Kuopio                                                                                                        25.03.1999

Korkein hallinto-oikeus
HELSINKI

Viitteet:
- Kalevi Kauhasen ja Pekka Rantalan muutoksenhaku 11.01.1999,
- Kalle Keinäsen muutoksenhaku 11.01.1999 ja
- Kalevi Kauhasen, Kalle Keinäsen ja Pekka Rantalan täydennys muutoksenhakuun  09.03.1999.

VASTASELITYS KUOPION KAUPUNGINHALLITUKSEN 05.03.1999 ANTAMAAN SELITYKSEEN /  KALEVI KAUHASEN JA PEKKA RANTALAN SEKÄ KALLE KEINÄSEN VALITUKSET KUOPION LÄÄNINOIKEUDEN 10.12.1998 ANTAMASTA PÄÄTÖKSESTÄ

Vastaselityksenä esitämme kunnioittavasti seuraavaa:

1. Aiemmin esittämämme tiedot

Toistamme kaiken sen mitä olemme aiemmin Kuopion lääninoikeudelle sekä sittemmin Korkeimmalle hallinto-oikeudelle viitteissä mainituissa kirjelmissä 11.01.1999 ja 09.03.1999 esittäneet.                                              

Katsomme, että Kuopion kaupunginhallitus ei ole vieläkään pystynyt esittämään minkäänlaista näyttöä ja perusteltua tietoa aiemmin esittämiemme tietojen kumoamiseksi. Näytöt sille, että kaupungvaltuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja että se on lainvastainen, on katsottava vieläkin lisääntyneen ja käyvän     entistäkin selvemmin esiin.
  

2. Tarkoituksenmukaisuuskysymykset, salailut sekä harhauttavat ja puuttuvat tiedot

2.1   Viitteessä mainituissa muutoksenhauissa 11.01.1999 ja täydennyksessä muutoksenhakuun 09.03.1999 olemme tuoneet esille mm. lukuisilta osin puutteellisen ja virheellisen valmistelun fuusiopäätöksen    valmistelussa, yksilöidyt puutteet tiedoissa sekä liitteet, luettelot ja ehdot jotka puuttuivat valtuutetuille jaetuista päätöksenteon valmisteluun kuuluvista asiakirjoista.

Tarkoituksenmukaisuuskysymyksinä pidettävillä tiedoilla olemme juuri pystyneet osoittamaan sen, mihin virheellinen ja puutteellinen valmistelu ja päätöksenteko johti. Varsinkin pitkällä tähtäyksellä se on niin epäedullinen Kuopiolle ja kuopiolaisille, että jo nyt puhutaan suurimmasta taloudellisesta virhearviosta mitä Kuopion historiassa on koskaan tehty tai voidaan tehdä.                                                                                                    

Mikäli valtuutetut olisivat sanotun epäedullisuuden tienneet, niin päätöstä yhdistää Kuopion Energia Espoon Sähkö Oyj:een ei olisi syntynyt, sillä ei ole uskottavaa, että valtaosa päättäjistä olisi käynyt tietoisesti toimimaan Kuopion, kuopiolaisten ja samalla myös oman etunsa vastaisesti.                                                                                   Eli jos kaupunginvaltuutettuja ei olisi lainvastaiseksi katsottavalla tavalla esittelijöiden toimesta harhautettu salaamalla heiltä pääosin päätöksenteossa tarvittavat oleelliset tiedot ja jos lisäksi annetut tiedot eivät olisi olleet osin harhaanjohtavia, niin päätös fuusiosta olisi ollut kielteinen.

Esim. jos fuusiopäätöstä tehtäessä olisi pyydetty Kuopion kaupungin suunnittelutoimistolta lausunto fuusion vaikutuksesta kaupungin talouteen ja annettu se valtuutetuille, niin fuusiopäätöstä ei olisi syntynyt. Nyt tehdystä vastaavanlaisesta Kuopion kaupungin talousarviopäällikön muistiosta 8.3.1999, joka on liitteenä, käy selville    fuusion epäedullinen vaikutus Kuopion talouteen. Ks. LIITE Vs 1.
                                    
2.2   Valtuutetuille ei virkavastuulla toimineiden hankkeen esittelijöiden toimesta kerrottu, että Kuopion Energia on suhteellisesti mm. omavaraiselta tuotannoltaan ja tuloksentekokyvyltään kaikkein parhaimpia, ellei peräti paras, kaikista Suomen energia- ja sähköyhtiöistä. Ei ole uskottavaa, etteikö kuopiolaisina asiantuntijoina     fuusiosta neuvotelleet henkilöt olisi tätä tienneet ja ymmärtäneet fuusion erittäin epäedullista vaikutusta Kuopiolle, kuopiolaisille ja koko talousalueelle.
  
Valtuutettuja harhautettiin uskottelemalla, että Kuopion Energia ei pärjää sähkömarkkinoiden vapautuessa.
Valtuutettuja on katsottava harhautetun erityisesti sillä, että heille ei kerrottu, että Kuopion Energian 1997 nettotuloksesta (voitosta) kaukolämmön myynnin osuus on 54 %, sähkönsiirron osuus on 19 %    ja kilpailtavan sähkön myynnin osuus vain 27 % eli vain n. 1/4 koko tuloksesta.

Valtuutetuilta salattiin myös se, että 3/4 nettotuloksesta eli kaukolämpö ja sähkönsiirto on monopoliasemassa ja on 100%:sti omaatuotantoa ja että sähkön tuotannossakin olemme käytännöllisesti katsoen omavaraisia. Sähköstä ostetaan n. 20 % lähinnä vain siksi, koska kesällä se on halvempaa kuin itse tuotettu lauhdesähkö.

Myöskään sitä ei kerrottu valtuutetuille, että kaukolämpö on enemmän kuin monopoli, sillä kiinteistöt on sopimusteitse tavallaan pakotettu kaukolämpöverkkoon.

Ei ole uskottavaa, etteikö kuopiolaiset asiantuntijat olisi tienneet em. tuotantoon ja tuloksen tekoon liittyviä asioita sekä ymmärtäneet, että kilpailun alettua tuotannossa omavaraisten energiayhtiöiden, kuten Kuopion Energian, tulos suurenee ja jakeluyhtiöiden, kuten Espoon Sähkön, tulos pienenee, olivatpa yhtiöt sitten suuria tai pieniä,    ja että vähemmistöosakkaana Kuopio joutuu maksamaan jakeluyhtiön tappiot.

2.3   Valtuutettuja on katsottava harhautetun myös sillä, että ei kerrottu:mikä vaikutus fuusiosta aiheutuvilla menetyksillä Kuopiolle on todennäköisesti v. 2002 jälkeen sähkömarkkinoiden auettua EU:n alueelle. Menetysten, jotka nykyisillä energian hinnoilla ovat Kuopiolle yli 60 Mmk vuodessa, on arvioitu v. 2002 jälkeen suurenevan lyhyehköllä aikavälillä jopa lähes kaksinkertaiseksi. Ei ole uskottavaa, että kuopiolaisetkin asiantuntijat eivät olisi tätä tiedostaneet.
     
2.4   Valtuutettuja harhautettiin luomalla mielikuva, että molempien yhtiöiden arvonmääritys olisi tehty kuopiolaisten asiantuntijoiden voimin ja että aie-, luovutus-, ym:n sopimusten tekstit ovat Kuopion virkamiesten laatimia.

Valtuutetuille ei kerrottu, että yhtiöiden arvonmäärityksen oli tehnyt Espoon Sähkö ja/tai Espoon Sähkön tilaamana ja maksamana työnä Mandatum Pankki ja että esim. aiesopimuksen oli laatinut Asianajotoimisto Castren & Snellman ja Kuopion Energian luovutussopimuksen ilmeisesti Espoon Sähkö.                     Suhtautuminen fuusioon ja ennenkaikkea arvonmääritykseen olisi ollut ratkaisevasti toisenlainen, jos valtuutetut olisivat tämän tienneet.

Tietoa siitä kumpi tilasi ja maksoi arvonmäärityksen, ei ilmeisesti vieläkään ole kuopiolaisten valtuutettujen tiedossa.

Virkavastuullisten esittelijöiden toimesta valtuutetuille luotiin harhauttava mielikuva myös siitä, että fuusio on välttämätön ja kumppaniksi saatu Espoon Sähkö on tuloskunnoltaan ja tulevaisuuden näkymiltään vähintään Kuopion Energian kaltainen tai vielä merkittävästi parempi yhtiö ja että molemmat yhtiöt ovat tuotannon osalta samankaltaiset. Tämä oli mahdollista vain salaamalla tarvittavat tiedot ja että asiakirjat olivat puutteelliset.

Sitä mukaa kun valtuutetuille on tihkunut tietoa mm. sanotuista asioista, niin kannat fuusiota kohtaan ovat tulleet kielteisiksi. Yhtenä osoituksena tästä on 2.11.1998 tehty valtuustoaloite fuusion aiesopimuksen purkamiseksi. Ks. Muutoksenhaut 11.01.1999: K Kauhanen ja P Rantala/ kohta 4 sekä K Keinänen/ kohta 5.

2.5   Todelliset syyt fuusioon salattiin energiapoliittisilla ja kilpailullisilla syillä.Yhtenä varteenotettavana syynä lienee ollut myös Kuopion Energian/perustettavan Kaupunkienergian osakkeiden suunniteltu myynti, sillä salaisesta Mandatum Pankin 18.12.1997 muistiosta ilmenee vaihtoehto 246 Mmk:n osakkeiden myyntiin, jota varten omistusosuuksien prosentit olivat jo valmiiksi laskettuina.            

Mielialaa on mm. pidetty yllä fuusiolle myönteisen käsityksen ylläpitämiseksi julkishallinnossa tapahtuneilla poikkeuksellisilla palkkaeduilla. Yhtenä pienenä esimerkkinä tästä voitaneen pitää 1803 - 3743 mk/kk palkan korotuksia 6:lle fuusioneuvotteluissa asiantuntijoina mukana olleelle ja "fuusiota ymmärtäneelle" Kuopion     Energian johtoryhmään kuuluvalle henkilölle.

3. Tarjouskilpailun puuttuminen ja  yhtiöiden arvonmääritys

3.1   Sellaista selvitystä, että sama puolueeton asiantuntija olisi samalla toimeksiannolla suorittanut kummankin yhtiön arvonmäärityksen, ei ole tehty. Myöskään Kuopion Energian myymisestä ei ole järjestetty     tarjouskilpailua. Valtuutetuille luotiin harhauttava mielikuva, että pörssisalaisuus on este myös julkiselle tarjouskilpailulle. 

3.2   Kuopion kaupunginhallitus ei ole pystynyt millään tavalla osoittamaan vääräksi esittämiämme laskelmia siitä, että Espoon Sähkön arvo on ainakin 550 Mmk, tai jopa 600-800 Mmk, yliarvostettu Kuopion Energiaan verraten. Yhtiöiden keskinäinen arvonmääritys ei suinkaan ole oikea, vaikka kaupunginhallitus sitä perustelematta niin väittää.                              

Vaikka kilpailua sähkömarkkinoilla käytiin vasta 4 kk:n ajan, niin Espoon Sähkön 1998 nettotulos liikevaihdosta mitaten pieneni edellisestä vuodesta 2,5 %, ollen nyt 14,8 % eli 131 Mmk. Kuopion Energian nettotulos puolestaan suureni 5 %, ollen nyt 27 % eli 76 Mmk.
                                   
Esittämiemme laskelmien oikeaa arvoa tukee se, että  Espoon Sähkön nettotulos on vain 1.72 kertaa suurempi kuin Kuopion Energian, vaikka Espoon Sähkön markkina-arvo (2156 Mmk) oli määritelty 2,55 kertaa suuremmaksi kuin Kuopion Energian (846 Mmk) markkinaarvo.   

Kuopion Energian 846 Mmk:n arvoon verraten Espoon Sähkön todellinen arvo olisi näin ollen 1455 Mmk.
Espoon Sähkön 2156 Mmk:n arvoon verraten Kuopion Energian arvo olisi puolestaan 1253 Mmk. Arvojen suhteet eivät siis ole millään muotoa oikeat. Tarjouskilpailussa Kuopion Energian arvo olisi ollut jopa yli kaksinkertainen 846 Mmk:n arvoon verraten.                                                                                                                     Kuitenkin valtuutetuille luotiin harhauttava mielikuva, että avoin tarjouskilpailu ei voi tulla kyseeseen toimittaessa pörssiyhtiön kanssa.

3.3   Esittämiemme laskelmia tukee myös se, että Espoon Sähkön kilpailija Imatran Voima Oy:n tytäryhtiö Länsivoima osti helmikuussa 1999 noin 27 % Espoon Sähkön osakekannasta pörssikurssin ollessa n. 119 mk    osakkeelta. Kuitenkin fuusiopäätöstä tehdessä osakkeen arvoksi määriteltiin 137 mk ja arvovertailumuistiossa 26.1.1998 sanottiin, että"uuden yhtiön osakekurssille jää pörssissä selkeästi nousuvaraa", eli osakkeiden arvosta luotiin väärä positiivinen kuva valtuutetuille.
Osakkeen arvon olisi tämän mukaan uskonut olevan helmikuussa 1999 ainakin 150 mk/osake.
  
Kaupunkienergiaa ei syntyne koskaan suunnitellussa ja uskotellussa muodossa, josta osoituksena Länsivoiman nurkanvaltaus, joka kohdistuu yleensä puolustuskyvyltään heikompiin kilpailijoihin. Espoon Sähkö, josta Espoo omistaa 68 %, onkin menettänyt  käytännössä pörssiyhtiön luonteen Länsivoiman 28 %:n omistuksen jälkeen.

3.4   Osakkeen todellinen arvo jätettiin valtuutetuille esittämättä, sillä Espoon Sähkön vuoden 1997 tilinpäätöksessä  viimeisen päivän kurssi oli 120 mk/osake ja markkina-arvo 1888 Mmk.

Myös Leonia Pankki Oyj:n sijoitustutkimus 26.6.1998, johon Kuopion apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen vetosi puolustaessaan Espoon Sähkön markkina-arvoa 27.8.1998 Kuopion lääninoikeudessa pidetyssä suullisen käsittelyn valmistelua koskevassa istunnossa, tukee esittämiämme laskelmia Espoon Sähkön markkina-arvon yliarvostuksesta. Sanotussa Leonia Pankin tutkimuksessa, joka on liitteenä, Espoon Sähkön markkina-arvoksi on määritetty 1887 Mmk.    LIITE Vs 2.
  
 Arvonmäärityksen kehnoutta ja virheellisyyttä kuvaa parhaiten se, että kaupunginhallitus ei ole vieläkään pystynyt tai kyennyt osoittamaan henkilöitä, jotka ovat vastuussa ilmeisesti Mandatum & Co Oy:n laatimasta allekirjoittamattomasta18.12.1997 päivätystä arvonmääritysmuistiosta.

4. Asian valmistelu ja päätöksenteko

 Selityksessään kaupunginhallitus katsoo asian valmistelun ja päätöksenteon tapahtuneen täysin normaalisti. Tästä saa sellaisen käsityksen, että erittäin puutteelliseksi ja harhaanjohtavaksi katsottava asioiden valmistelu valtuutetuille on jo muodostunut normaaliksi tavaksi Kuopiossa. Näin ei asia kuitenkaan liene, sillä niin puutteellista valmistelua, tietojen salaamista ja tahalliseksi harhauttamiseksi katsottavaa toimintaa kuin fuusiopäätös edelsi, eivät valtuutetut, tehtyjen kyselyjen mukaan, olleet muulloin todenneet. Valtuutettujen    tahalliseksi harhauttamiseksi katsottava toiminta onkin perustunut suurelta osin päätöksenteossa tarvittavien tietojen salaamiseen ja puutteellisiin asiakirjoihin, jotka olemme tuoneet esille viitteissä mainituissa kirjelmissä ja niihin kuuluvissa liitteissä.

Fuusiota puuhanneen pienen ryhmän toimintaa puutteellisessa valmistelussa kuvaakin parhaiten se, kun kaupunginhallitus korostaa, että "valtuusto on saanut kaikki haluamansa tiedot eikä mitään tietoa ole jätetty kenellekään pörssi- tai muuhun salaisuuteen vedoten antamatta".

5. Tiedottamisvelvollisuuden laiminlyönti  
     
Tiedottamisvelvollisuuden laiminlyönnistä toistamme kaiken sen mitä olemme viiteessä mainituissa muutoksenhauissamme 11.01.1999 esittäneet. Katsomme edelleen, että Kuopion kaupunki on laiminlyönyt kuntalain 29 §:n sekä hallintomenettelylain 13 §:n tarkoittamat tiedottamisvelvollisuutensa.

Lehtiuutisten perusteella ei tavallinen kaupunkilainen voinut tietää fuusiohankkeen tosiasiallisesta tarpeellisuudesta, sisällöstä ja tavoitteista, kun niitä eivät vielä tienneet edes rivivaltuutetutkaan päätöstä tehdessään.

6. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen 

Selityksessään kaupunginhallitus pyytää, että Korkein hallinto-oikeus velvoittaisi valittajat korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut asiassa. Kiistämme jyrkästi sanotun korvausvaateen ja katsomme sen olevan poikkeuksellisen kohtuuttoman, sillä liitteenä olevaan Kuopion talousarviopäällikön muistioon 8.3.1999 viitaten olemme valituksiemme ansiosta tuottaneet kaupungin kassaan vuoden aikana yli 60 Mmk.
   Valtion kuntiin kohdistuva valvonta tapahtuu paitsi yleisenä hallintovalvontana, myös muutoksenhakumenettelyn muodossa. Mikäli oikeudenkäyntikulujen korvaamisessa päädyttäisiin poikkeukselliseen ja kohtuuttomaan ratkaisuun valittajien kohdalla, vaarannettaisiin sillä kunnallishallintoon kohdistuvaa valtion valvontaa kunnallisvalitusten osalta.

7. Tämänhetkinen tilanne energiafuusion aiesopimuksen purkamiseksi
  
 Kuopion kaupunginhallituksessa on ollut 22.3.1999 käsiteltävänä asiana nro 18, edellä kohdassa 2.4 mainittu, "Valtuustoaloite Kuopion Energian yhdistämisen Espoon Sähköön uudelleen arvioimiseksi ym".

Sanottuun asiaan on nykyinen Kuopion kaupunginjohtaja Kari Häkämies tehnyt kaupunginhallitukselle seuraavan ehdotuksen: "Kh. esittää kv:lle, että kv. päättää luopua Kuopion Energian liiketoimintojen yhdistämisestä Espoon Sähkö Oyj:öön. Samalla todetaan Kuopion kaupungin ja Espoon kaupungin välillä 31.3.1998 allekirjoitettu aiesopimus rauenneeksi ja asiasta ilmoitetaan Espoon kaupungille". Ks. LIITE Vs 3.

Sanotun asian viikoksi palautettua ehdotusta Kuopion kaupungin hallitus käsittelee seuraavan kerran 29.3.1999. Lisäksi mainittakoon, että lehtitiedon mukaan sanotun asian käsittelyn arvioidaan tulevan Kuopion kaupunginvaltuustoon 19.4.1999.

8. Pyynnöt korkeimmalle hallinto-oikeudelle

Edellä kohdassa 7 esittämämme johdosta, pyydämme kunnioittavasti, että Korkein hallinto-oikeus antaisi meille lisäaikaa tehdäksemme lisävastaselityksen silloisen tilanteen mukaan.

Kaiken edellä ja aikaisemmin esittämiemme perusteella uudistamme muutoksenhauissamme 11.01.1999 esittämämme pyynnöt ja vaatimukset.

Kunnioittavasti pyydämme edelleen, että Korkein hallinto-oikeus kumoaisi Kuopion kaupunginvaltuuston päätöksen virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja lainvastaisena sekä meidän yksityistä etuamme ja oikeuttamme loukkaavana ja velvoittaisi Kuopion kaupungin korvaamaan meille tästä muutoksenhausta aiheutuneet kulut molemmissa valitusasteissa laillisine korkoineen.

Kalevi Kauhanen  
Kapteeni evp   
Taivaanpankontie 1 C 34 
70200 KUOPIO  
Puh. 017-2828844  

Pekka Rantala ja Kalle Keinänen ovat myös allekirjoittaneet tämän minun laatimani asiakirjan.

LIITTEET

Vs 1. Kuopion kaupungin talousarviopäällikön muistio 8.3.1999 / energiaratkaisun vaikutus kaupungin talouteen,           2 lehteä.

Vs 2. Leonia Pankki Oyj:n sijoitustutkimus 26.6.1998, 4 lehteä.

Vs 3. Kuopion kaupunginhallituksen esityslistan asia nro 18/22.3.1999, 3 lehteä.