Vastine / selitys Kuopion lääninoikeuteen 06.11.1998

Kalevi Kauhanen                                                                                      Vastine / selitys
Kuopio                                                                                                         06.11.1998

Kuopion lääninoikeus
KUOPIO

Viitteet: Kalevi Kauhasen, Kalle Keinäsen ja Pekka Rantalan vastine / selitys 11.09.1998 ja vastine / selitys 12.10.1998 Kuopion kaupunginhallituksen  04.09.1998 antamaan vastineeseen.

VASTINE / SELITYS KUOPION KAUPUNGINHALLITUKSEN 29.09.1998 PÄIVÄTTYYN VASTINEESEEN ASIASSA, JOKA KOSKEE TEKEMIÄMME MUUTOKSENHAKUJA  KAUPUNGINVALTUUSTON 09.03.1998 TEKEMÄÄN PÄÄTÖKSEEN

Aluksi ilmoitamme, että saimme sanotun 29.09.1998 päivätyn vastineen 17.10.1998, joten emme voineet vastata siihen 12.10.1998 Kuopion lääninoikeudelle jättämässämme vastine / selityksessä.

Vastineena / selityksenä esitämme kunnioittavasti seuraavaa:

1. Väite, että apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen ei ole osallistunut Kuopion Energian ja Espoon Sähkön välillä käytyihin fuusioneuvotteluihin, on ristiriitainen seuraavista seikoista johtuen:

- Kuopion kaupunginvaltuuston kokouksessa 09.03.1998 esitettyyn kysymykseen, ketkä virkamiehet olivat mukana fuusion (Kuopion  Energian ja Espoon Sähkön) valmisteluissa, silloinen kaupunginjohtaja Kauko Heuru ilmoitti: ”Neuvotteluissa olivat  mukana virkamiehistä minun lisäkseni apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen, toimitusjohtaja Raimo Martikka, ….”. Tämä  ilmenee kaupunginvaltuuston 09.03.1998 kokouksen ääninauhalta,  joka on viitteessä mainitun vastine / selitys 12.10.1998 liitteenä 5.

- Kaupunginjohtajien työjärjestyksen mukaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkiselle kuuluu johtaa ja valvoa energiahuoltoa eli Jukka Pulkkinen on myös toimitusjohtaja Raimo Martikan lähin esimies ja Raimo Martikka oli pääasiantuntijana fuusiota valmistelleessa työryhmässä.
 
- Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen on myös Kuopion Energian johtokunnan puheenjohtaja.                                                                       
- Matkalaskuista ilmenneiden tietojen mukaan entinen kaupunginjohtaja Kauko Heuru on aloittanut neuvottelut Espoon Sähkön kanssa jo 03.04.1997. Koska apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen on ensisijaisesti päävastuussa Kuopion Energian toiminnasta sekä virkamiehenä että luottamushenkilönä, niin ei ole uskottavaa, etteikö Jukka Pulkkinen olisi ollut fuusioneuvotteluissa jo alusta alkaen jollakin tavalla. Jukka Pulkkisen syrjäyttämistä neuvotteluista, hänen sanotusta asemastaan johtuen, ei voi pitää mahdollisena.

Mainittakoon, että kaupunginhallituksen virallista päätöstä, fuusioneuvotteluiden aloittamisesta Espoon Sähkön kanssa, ei ole tehty.

2. Kuopion Energian liiketoiminnan ja liikeomaisuuden luovuttamista   Espoon Sähkö Oyj:lle koskevissa 15.01.1998 päivätyissä luovutusehdoissa kohdassa I 1. vakuutetaan seuraavasti: ”Luovutuksen saaja on tutustunut Kuopion Energian viimeiseen   viralliseen tilinpäätökseen per 31.12.1997, tuloslaskelmaan ja   taseeseen sekä toimintakertomukseen.” LIITE V1.   
 

Sanottujen tilinpäätöstietojen salaaminen valtuutetuilta ennen 09.03.1998 kokousta, niin ettei niistä annettu tietoja, on katsottava tehdyn tahallisesti harhauttavassa tarkoituksessa. Onhan sanotut tilinpäätöstiedot olleet luovutuksensaajan Espoon Sähkö Oyj:n tutustumisen kohteena jo ennen 15.01.1998.

3. Edellä kohdassa 2. sanottu luovutussopimus on katsottava kohtuuttomaksi luovutussopimukseksi Kuopiolle, koska siinä ei ole asetettu takarajaa milloin sopimuksen voimaantulo luovuttajan osalta raukeaisi, eli Kuopion osalta sopimus on voimassa toistaiseksi.
 

Ainoastaan luovutuksen saajalle on asetettu luovutussopimuksen kohdassa III 3. takarajaksi 31.10.1998, jolloin sopimus raukeaa, mikäli sanottuun päivämäärään mennessä Espoon Sähkö Oyj ei ole tehnyt yhtiökokouksessaan osakepääoman korottamispäätöstä.
Sanottu luovutussopimus on katsottava luovuttajalle kohtuuttomaksi oikeustoimeksi. LIITE V2.

4. Kuntalain mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa   vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Myös hallintomenettelylaki velvoittaa ilmoittamaan julkisesti vireilläolosta asiasta, jonka ratkaisulla on huomattava vaikutus laajalla alueella   lukuisten henkilöiden oloihin.
 

Kuopion kaupunki ei ole julkaissut erillistä kuntalaisille suunnattua kuulutusta tai maksettua ilmoitusta Kuopion Energian ja Espoon Sähkö Oyj:n yhdistämisestä. Tämä ilmenee Kuopion kaupungin tiedotuspäällikön antamasta lausunnosta 09.10.1998.
 

Sanottua tiedottamista ei siis voi pitää lain tarkoittamana tiedottamisena. On katsottava, että Kuopion kaupunki on laiminlyönyt tiedottamisvelvollisuutensa ja että sanotunlainen tiedottaminen ei ole ollut lain mukaista.  LIITE V3.

5. Espoon Sähkö Oyj:n ja Kuopion Energian yhdistämistä koskevissa asiakirjoissa, Kuopion kaupunginvaltuuston pöytäkirjassa 2 / 9.3.1998 / 19 § / sivulla 2 ja 3, lausutaan mm. seuraavasti: ”Kaupunkienergiamallin johtoajatuksena on yhdistää kaupunkien ja kuntien omistamista sähköyhtiöistä yksi yhteinen valtakunnallisesti toimiva energiakonserni.”

  ”Kaupunkienergia Oyj:een pyritään aktiivisesti hakemaan muitakin yhteistyökumppaneita, lähinnä toisia kaupunkeja ja kuntia.”

Sanotuista lausumista muodostui valtuutetuille sellainen käsitys, että tulijoita Kaupunkienergiaan on kosolti ja saadakseen parhaat edut, niin Kaupunkienergiaan pitää fuusioitua nopeasti.
 

Samansisältöistä (perus) johtoajatusta sekä nopeaa aikataulua painotti myös silloinen kaupunginjohtaja Kauko Heuru esitellessään 26.01.1998 kaupunginvaltuutetuille Kuopion Energian ja Espoon Sähkön yhdistymistä lausuen mm. näin: ”Nuo suuren maailman pörssiyhtiöt ei kauaa vitkuttele, ne on tottuneet nopeaan päätöksentekoon ja meidän nyt pitää sopeutua siihen.”
Ks. viitteessä mainitun vastine / selitys 12.10.1998 liitteet 4 ja 5 (ääninauha).

Tiettävästi yhtään kaupunkien ja kuntien omistamaa sähköyhtiötä tai energialaitosta ei ole vielä yhdistynyt Kaupunkienergia Oyj:een. Allekirjoittaneiden valitukset eivät kuitenkaan ole estäneet fuusioitumista. Syynä lieneekin havaitut ns. jakeluyhtiö Espoon Sähkö Oyj:n tarjoamat liittyjien kannalta heikot sopimusehdot. Käsityksemme mukaan Kaupunkienergia Oyj:ta ei tule markkinoidussa muodossa koskaan syntymäänkään.

Sanottu Kaupunkienergia Oyj:n mainostaminen ja markkinointi on katsottava tahalliseksi harhauttamiseksi, sillä ei ole uskottavaa, että vastaavanlaisilla Kuopion Energian fuusioimisessa käytetyillä sopimusehdoilla tulisi ketään Kaupunkienergia Oyj:n osakkaaksi.

6. Kuopion kaupunki omistaa lähes 600 hehtaarin tuotantopinta-  alaiset suokiinteistöt. Niistä on arvioitu saatavan jyrsinpolttoturvetta   n. 5 milj. m3 (n. 5 milj. MWh), mikä vastaa Kuopion Energian n. 3,3 vuoden aikana tarvitsemaa polttoturpeen kokonaiskulutusta. Sanottu turvemäärä vastaa käyttöpaikalle tuotuna n. 250 miljoonaa markkaa. LIITE V4.

Valtuutetuille ennen 09.03.1998 kokousta jaetuissa asiakirjoissa ei kuitenkaan tiedotettu em. asioista ja liitteet mm. turpeenotto- ja käyttöoikeuden ehdoista puuttuivat kokonaan.                                                                                 Ks. Kalevi Kauhasen muutoksenhaku 02.04.1998 kohta 17 ja selitys 08.06.1998 ja liite Se 6.
 

Kuopion lääninoikeudelle jätetyssä 21.04.1998 päivätyssä vastineessaan Kalevi Kauhasen 02.04.1998 valitukseen (muutoksenhakuun) Kuopion kaupunginhallitus ilmoittaa: ”Valittajan mainitsemat liitteet on valmisteltu hallituksessa tapahtuvaa päätöksentekoa varten ja sisältävät kaikki voimassa   olevat turpeenottosopimukset sekä kaiken Kuopion Energian taseessa olevan liikeomaisuuden.”

 Sanotusta taseesta ei käy ilmi suokiinteistöt, koska ne ovat kaupungin omistuksessa eikä Kuopion Energian 31.12.1997 tasetta ollut edes annettu valtuutetuille ennen 09.03.1998 kokousta.

  Vaikka kaupunginhallitus on jo 27.04.1998 kokouksessaan, asia   n:o 12 § 242, hyväksynyt Kuopion Energian liiketoiminnan ja liikeomaisuuden luovutusta Espoon Sähkö Oyj:lle koskevat ehdot, niin vieläkään ei löydy kaupunginhallituksen hyväksymää sopimusta ehdoista, missä Espoon Sähkön turpeenotto- ja käyttöoikeudesta on sovittu. Tämä käy ilmi liitteenä olevasta selvityksestä 05.11.1998. LIITE V8.
  Sanottu kaupunginhallituksen vastineessa oleva ilmoitus on katsottava tehdyn tahallisesti harhauttavassa tarkoituksessa.

7. Väitimme viitteessä mainitussa 11.09.1998 vastine / selityksessä, että Mandatum-Pankin tekemässä 18.12.1997 päivätyssä arvonmääritysmittarissa on Espoon Sähkö Oyj:n markkina- arvossa yliarvostusta noin 550 milj. markkaa Kuopion Energian markkina-arvoon verraten.

Väitteemme perusteluiksi seuraavaa:

7.1. Oma tuotanto           Espoon Sähkö           Kuopion Energia
  Sähköä                                 769 GWh                       414 GWh
  Lämpöä                                1388 GWh                       911 GWh
  Yhteensä                              2157 GWh                    1325 GWh
 
Oma tuotanto Espoon Sähkö : Kuopion Energia = 1,6279
 
Kuopion Energian maksimi oma tuotanto vuodessa on sähköä 600 GWh ja lämpöä 1200 GWh, yhteensä 1800 GWH.

7.2. Ostettu energia 1997           Espoon Sähkö                     Kuopion Energia
                                   Sähköä          1331 GWh                                109 GWh                                                                                                                Lämpöä           187 GWh                                    0    GWh                                                                                                             Yhteensä       1518 GWh                                  109 GWh  
 

Ostettu energia Espoon Sähkö : Kuopion Energia = 13,9

7.3. Kokonaishankinta           Espoon Sähkö                     Kuopion Energia
                      Sähköä                      2100 GWh                                 523 GWh
                      Lämpöä                      1575 GWh                                 911 GWh                                                                                                 Yhteensä                   3675 GWh                               1434 GWh

7.4. Kuopion Energian sähkö- ja lämpöverkon arvo: Sähköverkosto 89,1 milj. mk ja lämpöverkosto 61,2 milj. mk, yhteensä 150 milj. mk.

7.5. Espoon Sähkön oma tuotanto sähkön kokonaishankinnasta on vain 36 %, mutta Kuopion Energialla se on 80 %.
 

Ostoenergia on Espoon Sähköllä 13,9 kertaa suurempi kuin Kuopion Energialla, mutta Espoon Sähkön oma tuotanto vain 1,6279 kertaa suurempi kuin Kuopion Energialla.
 

Espoon Sähkö on siis kiistatta ns. jakeluyhtiö, mutta Kuopion Energia lasketaan mm. tuotannon omavaraisuuden osalta yhdeksi Suomen parhaista energialaitoksista ja –yhtiöistä.

7.6. Liike- ja nettovoittoihin ja niiden ennusteisiin perustuva arvonmääritys Espoon Sähkön ja Kuopion Energian kesken ei ole vertailukelpoinen koska:

-  Energian hinnat eivät ole saman suuruiset kummallakin. Espoon Sähköllä ovat sähkön ja lämmön hinnat olleet huomattavasti korkeammat kuin Kuopion Energialla. Mm. 01.01.1996 Espoon Sähköllä on ollut 10 tyyppikäyttäjän sähkön keskihinnat 5,2 % - 18,0 % korkeammat ja 01.01.1997 2,1 % - 19,3 % korkeammat kuin   Kuopion Energialla. LIITE V 5.

-  Espoon Sähkö on ns. jakeluyhtiö jonka liike- ja nettovoitot pienenevät luultavasti vieläkin enemmän, varsinkin sähkön hintakilpailun alettua syyskuussa 1998, kuin mitä Mandatum-Pankin 18.12.1997 arvonmääritysmittarissa on ennustettu.
Tämä on aistittavissa myös Espoon Sähkön pörssitiedotteessa 01.01.1998. LIITE V6.

Vasta seuraava vuosi 1999 näyttää todella mikä ero jakeluyhtiöllä ja tuotannossa omavaraisella Kuopion Energialla.

-  Taloudellisen toiminnan ketjussa, tuottaja – kuluttaja, ei myyjällä / välittäjällä ole samaa painoarvoa kuin tuottajalla, joka voi myydä tuottamansa hyödykkeen, kuten tuotannossa omavarainen Kuopio Energia tuottamansa lämmön ja sähkön.

7.7. Vuosikertomuksessa 1997 ilmoitetut sähkö- ja lämpöverkostojen arvot eivät ole vertailukelpoisia todelliseen arvoon nähden, koska niiden arvoa sekä laatuluokitusta ei ole suorittanut sama puolueeton mittaaja.
  Ei ole myöskään uskottavaa, että pörssiyhtiö olisi panostanut varmuuteen, joten Kuopio Energian lämpö- ja sähköverkostojen on arvioitu olevan suhteellisesti arvokkaampia kuin Espoon Sähkön vastaavat.

7.8. Espoon Sähkön markkina-arvoksi on määritelty silloinen pörssiarvo 2156 milj. mk ja Kuopion Energian arvoksi Eastern Groupin tekemän tarjouksen perusteella 846 milj. markkaa. Kuitenkin Espoon Sähkön arvoksi, joka vastaisi lähinnä sen oikeaa arvoa, on   katsottava 1606 milj. mk eli yliarvostusta on n. 550 milj. mk.

7.8.1 Arvonmääritys vertailutapa 1

Kun kertoimella 1,6279 (kohta 7.1.) kerrotaan Kuopion Energian arvo 846 milj. mk, niin Espoon Sähkön perusarvoksi, jossa on jo huomioitu Espoon Sähkön lämpö- ja sähköverkoston arvo yhden kerran, saadaan 1377 milj. mk.                                                                                                                                                                              

Lisättynä 1377 miljoonaan markkaan Kuopion Energian lämpö- ja sähköverkostojen arvo 150 milj. mk (kohta 7.4.) saadaan Espoon Sähkölle arvoksi 1528 milj. mk.
     

Kun 2156 milj. markasta vähennetään 1528 milj. mk, niin yliarvostukseksi tulee 628 milj. mk. Jos 628 milj. markkaan lisätään vielä turvevarannoista koituva etu, ks. kohta 6., niin väitettä, että Espoon Sähkön markkina-arvossa on yliarvostusta 550 milj. mk, ei voi pitää ainakaan liioiteltuna.

7.8.2. Arvonmääritys vertailutapa 2

  Kertoimella 1,6279 (kohta 7.1.) kerrottuun Kuopion Energian arvoon, eli 1377 milj. markkaan lisätään ostetun energian, lämmön ja sähkön (kohta 7.2.) jakeluverkostojen arvot, jotka on laskettu Kuopion Energian vastaavien verkostojen arvojen suhteessa (kohta 7.4.), olettaen: että Espoon Sähkö omista myös ne verkostot  kokonaan joissa jakelee ostamaansa lämpöä ja sähköä.
 

Lisäys lämpöverkoston osalta on siis 12,6 milj. mk, sähköverkoston osalta 226,7 milj. mk, joten Espoon Sähkön todelliseksi arvoksi on   todettava 1616 milj. mk.
 

Kun 2156 milj. markasta vähennetään 1616 milj. mk, niin yliarvostukseksi tulee 540 milj. markkaa. Jos 540 milj. markkaan lisätään vielä turvevarannoista koituva etu, ks. kohta 6., niin väitettä, että Espoon Sähkön markkina-arvossa on yliarvostusta 550 milj. markkaa, ei voi pitää liioiteltuna.

8. Mandatum-Pankin laatimassa 18.12.1997 päivätyn arvonmääritysmittarin kolmella viimeisellä sivulla verrataan Espoon Sähkön ja Kuopion Energian netto- ja liikevoittoja vuodelta 1996.                                                           Viitaten edellä kohdassa 7.6. esitettyyn on todettava, että arvonmääritys ei ole vertailukelpoinen, koska Espoon Sähköllä on   ollut huomattavasti korkeammat sähkön ja lämmön hinnat.

  Esim. sähkön keskihinnat ovat olleet 10 tyyppikuluttajan osalta 5,2 – 18,0 % korkeammat kuin Kuopion Energialla. LIITE V5.

  Koska kyseessä on ns. jakeluyhtiö Espoon Sähkö ja tuotannossa omavarainen Kuopion Energia, on vertailupohjan vähäisimpänäkin   vaatimuksena pidettävä saman suuruisia energian hintoja.
  Sama pätee sanotun arvonmääritysmittarin nettotulos- ja liikevoittoennusteiden 1997 ja 1998 kohdalla. Ne eivät ole vertailukelpoisia myös sen vuoksi, koska energian hinnat eivät ole saman suuruiset. Ks. viitteessä mainitun vastine / selitys 12.10.1998 kohta 5.

  Vastaavalla tavalla myös sanotussa mittarissa oleva tasesubstantti on osoitettavissa virheelliseksi arvovertailuksi.
  Liitteenä oleva Espoon Sähkön pörssitiedote 01.01.-31.09.1998 viestittää myös kahdeksan mittarin virheellisestä arvovertailusta LIITE V6.

  Sanotussa pörssitiedotteessa mainittu tuloksen alentumista myös aiheuttanut kivihiilen varaston arvonalennus on nähtävästi ollut Espoon Sähkön tiedossa jo huomattavasti aikaisemmin. Näin ollen sen arvo olisi pitänyt kirjata alemmaksi jo merkittävästi nykyistä aikaisemmin. Mahdollista on myös se, että hiilivaraston alas    kirjaaminen olisi pitänyt tehdä jo esim. tilinpäätöksessä 1997 ja huomioida se fuusiota suunniteltaessa yhtiön arvonmäärityksessä.

  Kun vielä mainittujen virheiden lisäksi ottaa huomioon sanotun   mittarin viimeisellä sivulla ensimmäisenä olevan markkina-arvojen   virheellisyyden, jonka olemme väitteemme tueksi edellä kohdassa   7. perustelleet, niin on ymmärrettävää: miksi sanottuun arvonmääritysmittariin eivät, saadun tiedon mukaan, päässeet   paremmin tutustuman edes salassapitosopimuksen allekirjoittaneet kaupunginhallituksen jäsenet.

  Kuopion Energian hinnoittelun virheellisyyttä osoittaa myös se, että ruotsalaisyhtiö Vattenfal on tarjonnut Revon Sähköstä 810 milj. mk, vaikka sen voitto vuonna 1997 on ollut vain 24 milj. markkaa 211 milj. markan liikevaihdolla. LIITE V7.
  Virhe on suuri kun vertaa, että 271,6 milj. markan liikevaihdolla Kuopion Energia teki nettovoittoa 60,7 milj. mmk, poistojen ollessa   46,2 milj. mk.
 
  Sanottu arvonmääritysmittari on katsottava tehdyn tarkoitushakuiseksi ja harhauttavaksi.

9. Kuopion lääninoikeus on tehnyt välipäätöksen 945 / 06.10.1998 pyytämässämme asiantuntijaselvityksen sekä tarkastuslautakunnan   lausunnon hankkimista koskevassa asiassa.
  Vaikka sanottu välipäätös oli kielteinen, niin pyydämme kunnioittavasti edelleen, että lääninoikeus ottaisi asian uudelleen harkittavaksi mainitun asiantuntijaselvityksen sekä tarkastuslautakunnan lausunnon saamiseksi.

  Kunnioittavasti pyydämme edelleen, että Kuopion lääninoikeus ottaisi myös nyt tietoon saattamamme asiat huomioon ja kumoaisi muutoksenhauissamme esittämämme kaupunginvaltuuston valituksen alaisen päätöksen.

Kalevi Kauhanen              
Kapteeni evp.                     
Taivaanpankontie 1 C 34
70200 Kuopio            

Myös Pekka Rantala ja Kalle Keinänen ovat allekirjoittaneet tämän minun laatimani asiakirjan.

LIITTEET

V1.  Kuopion Energian luovutussopimuksen 15.01.1998 sivu 1, 1 lehti. 

V2.  Kuopion Energian luovutussopimuksen 15.01.1998 sivut 8 ja 9, 2 lehteä.

V3.  Lausunto 09.10.1998 Kuopion kaupungin tiedottamisesta, 1 lehti.      

V4.  Turvetuotanto ja polttoaineiden hinnat, 3 lehteä.

V5.  Sähkön keskihinnat 01.01.1996 ja 01.01.1997, 3 lehteä.

V6.  Espoon Sähkön pörssitiedote 15.10.1998, 3 lehteä.

V7.  Lehtileike 02.10.1998, Vattenfallin tarjous Revon Sähköstä, 1 lehti.

V8.  Selvitys asian käsittelyvaiheesta 05.11.1998, 1 lehti.